Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

mustaherukka

Kesää on vielä jäljellä

DSC_0122

Tässäkö tämä oli, mietin suojatessani tomaatintaimia keskikesän reippaassa rankkasateessa jostain löytämälläni pleksimuovilevyllä. Yksi peukalonpään kokoinen tomaatti näkyi pilkottavan kasvuston seasta, mutta muita tomaatteja, raakileita tai edes kukkia ei näkynyt.

Juuri tällä hetkellä tomaatti kukkii, mikä ilahduttaa suuresti. Mahtaakohan se vain ehtiä kypsyttää satoa ennen syksyä. Hoidan varmuuden vuoksi mehiläistenkin hommia ja käyn välillä töpsöttelemässä kukkia pullasudilla ja sormin. Harvennan myös lehtiä, että kukat saisivat maksimaalisesti valoa. Kasvuravinnetta lisään mullan pinnalle joka viikko.

DSC_0121

Kesäkuun alussa ruukkuun kylvämälläni basilikalla on pituutta noin yksi tai kaksi centtiä. Ruukkuyrtin pistokkaista sain sentään satoa tuottavan basilikan. Ensimmäinen ruukkuyrtti-istutus ei onnistunut, mutta sain pelastettua siitä muutaman oksan ja juurrutettua ne pitämällä niitä alkuun vesilasissa. Toukokuussa kasvimaalle kylvetty salaatti ei näy nousseen, mutta persilja sentään kasvaa hienosti.

DSC_0133

No, kotipuutarhurin kesä ei toki ole vielä tässä. Mustaherukkapensaani ovat innostuneet kasvattamaan isoimman sadon ikinä.

DSC_0130

Pensasmustikka on täynnä marjaa, joka kypsyy jonkin verran metsämustikkaa myöhemmin, mutta ehtii varmasti. Myös karhunvadelmaa on tulossa paljon, ja omenaakin toiseen puuhun mukavasti.

DSC_0129

Ämpäri- ja säkkiperuna kasvaa ja kukoistaa, varresta päätellen ainakin. Vielä en ole kuitenkaan raaskinut nostaa yhtään varsista ylös.

DSC_0123

Selleri vihertää kauniisti omassa ruukussaan.

DSC_0137

Huonekasveista vehka kukkii jo ties kuinka monetta viikkoa – ja peräti viidellä kukalla.

DSC_0142

Kliivia_poydalla

Kliiviat ovat pian aloittamassa kukintaansa, hieman viime kesää myöhemmin, mutta varmasti. Kukkiva kuva on viime kesältä, mistä tiedän, että odotettavissa on huikeaa kukkaloistoa. Huonekasveja kannattaa ulkoiluttaa sateisenakin kesänä.

DSC_0127

Kivenkoloissa kukkiva keltamaksaruoho tuo pihaan auringon, säässä kuin säässä.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 4 Kommentit

Kesän tuoksuja

syreeni_valkoinen

Pihan yllä tuoksuu vahvasti syreeni, sen tuntee heti kotiin tullessa. Kiitos tästä naapurien, sillä omaan pihaan syreeniä en ikävä kyllä ole saanut mahtumaan. Kotikulmia kiertelevällä kävelylenkillä tästä huumaavan ihanasta tuoksusta saa visualisen kauneuden ohella nauttia koko koiran ulkoilutuksen ajan.

syreeni

Omakotipihojen tyypillisimpiin pensaisiin, jopa vakiokalustoon kuuluvan syreenin kukka on ehdottomasti lempituoksujani. Toinen suloisimmista kesän tuoksuista tavoittaa sieraimet, kun poikkean metsäpolulle: kielo! Kielon ja syreenin selkeät tuoksut tuovat mieleen lapsuuden – ja isoäidit. Mahdetaankohan näiltä tuoksuvia saippuoita ja hajuvesiä edelleen valmistaa.

lipstikka

Pihalla on ihana tuoksutella myös kasveja, joista tuoksu vapautuu lehtiä koskettelemalla. Tällaisia voimakastuoksuisia yrttejä ovat muun muassa lipstikka, minttu, basilika ja timjami.

Viinimarja

Myös viinimarjapensaan lehdet tuoksuvat niitä hieraistaessa aivan samalta kuin marjat. Voimakkaimmillaan tuoksu on mustaherukassa, jonka lehtiä voi käyttää myös teenä.

Jarvi_puu

Luonnossa on tuoksuissa selviä alueellisia eroja. Esimerkiksi mäntymetsä tuoksuu erilaiselta kuin kuusimetsä, ja meri tuoksuu erilaiselta kuin järvi. Ajatusleikkinä, kuinkahan tarkkaan ympäristönsä voisi tunnistaa pelkän tuoksun perusteella, silmät kiinni sidottuina?

Tuli

Kesän tuoksusuosikkeihini kuuluvat ehdottomasti myös ulkona kuivatettu puhdas pyykki, sahattu puu, raikas ilma sateen jälkeen, puilla lämpiävä sauna ja koivuvihta. Mistään näistä tuoksuista ei vain voi saada tarpeekseen, vaikka kuinka niitä antaumuksella haistelisi. Miten paljon tylsempää elämä olisikaan ilman nenää.

Tuoksuvaa juhannusviikkoa!

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Lähiruokaherkuttelua

2.omenapuu

Kun ruoka tulee omalta pihalta, se on todellista lähiruokaa. Vaikka lähikaupoissa tarjolla olevasta ruuasta on lähinnä vain runsaudenpulaa, olen aina ollut sitä mieltä, että pihalla pitää kasvaa myös syötävää – sikäli kun tila suinkin antaa myöten. On se niin ylellistä herkutella omalla sadolla.

3.omenapiirakka

Omenaherkkujen makuun on meilläkin jo päästy, vaikka pääsatoa vielä odotellaankin. Silloin tiedossa on omenasoseen ja lohkojen säilöntää pakastimeen asti. Nyt saa kätevä emäntä taiottua piiraan nopeimmillaan vaikka kaupan pakastetaikinasta.

Kolme_marjaa

10.pensasmustikka

9.karhunvadelma_pensas

4.karhunvadelma_maljaMG_0026

Pensasmustikkaa, karhunvadelmaa ja mustaherukkaa tulee hyödynnettyä päivittäin muun muassa smoothieissa. Vitamiineja varastoon!

6.smoothie_siankarsamo

Perusreseptini smoothielle on ripaus jotain villivihannesta kuivattuna tai tuoreena (voikukkaa, nokkosta, vuohenputkea, siankärsämöä tai maitohorsmaa) + marjoja (mustaherukkaa + pensasmustikkaa + karhunvadelmaa) + palanen banaania + loraus makeutettua perusjugurttia + vettä. Yllä olevassa kuvassa tällainen versio, jossa villivihanneksena siankärsämöä. Täyteläistä, maukasta ja pirtelömäistä.

Smoothie_ei_ban

Yllä olevassa kuvassa smoothie ilman makeuttavaa ja pehmentävää jugurtti- ja banaanilisää (kun kotoa ei löytynyt niitä), villivihanneksena vuohenputkea. Vähän kirpakampaa, mutta hyvää.

8.herneenverso

Kylvin jokin aika sitten herneitä ruukkuun tarkoituksena käyttää herneenversoja salaattien ja muunkin ruuan lisukkeena. Sokeriherneelle maistuvassa ruukkuherneenversossa on vihreää voimaa mukavan rapsakassa muodossa. Versot kasvavat parhaiten ulkona (sisällä en juuri koskaan saa niitä onnistumaan), ja vielä on hyvää kasvatusaikaa.

5.tatit

Lähiruokaa kannattaa bongailla myös lähimetsistä.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Vastapoimittuja makupaloja

Omenia_puussa

Puutarhan satokausi on parhaimmillaan. Kypsät marjat, hedelmät ja vihannekset tuottavat runsaasti iloa paitsi hyödyn ja herkullisuuden näkökulmasta, myös visuaalisuudellaan. Hyötytarha on mielestäni yhtä kaunis näky kuin värikäs kukkamaa. Satoa ei melkein malttaisi korjata pois.

Mustaherukka_pensasMustaherukkaa

Kesakurpitsa_laatikossaKesakurpitsa_tuolilla

Olen siis syönyt satoa silmilläni…mutta jossain vaiheessa sitä oli alettava keräämään myös talteen. Mustaherukat ja pensasmustikat onkin jo meidän pihalta pistelty parempiin suihin. Herukkaa riitti hiukan myös pakkaseen. Raikkaita omenia voi poimia puusta päivittäin, suoraan haukattavaksi. Omenaa riittää vielä pidemmälle syksyyn, vaikka sato onkin tänä vuonna vain yhden, ja vieläpä kääpiörunkoisen, puun varassa. Toinen omenapuistamme kun päätti pitää välivuoden. Kesäkurpitsa näyttää tuottavan ilmojen viilennyttyäkin vielä hiljakseen uutta syötävää. Päälle heitetty lämpöharso varmasti auttaa asiaa.

ChilipaprikatTomaatti

Chilipaprika ja tomaatti kypsyvät ja punertuvat päivä päivältä enemmän. Väriä pitäisi vielä saada pintaan. Avoterassilla ei voi täysin saavuttaa kasvihuonemaisia olosuhteita, mutta päälle viritelty muovipressu auttaa, ja satoa tulee todella mukavasti. Hitaasti mutta varmasti. Chilipaprikat kuvassa ovat Hot banana ylempänä ja Hot Carrot alempana.

Pienen pihan hyötykasvattajana olen tyytyväinen puutarhani tuottamaan satoon, vaikka toki runsaampiakin satovuosia on nähty. Maisteltavaa on ollut juuri sopivasti herkkuhetkiin, eikä kerääminen ja säilöminen ole päässyt uuvuttamaan. Jatkossa olisi varmasti hyödyllistä selvittää oikeat niksit maanparannukseen ja hoitoleikkauksiin. Väärän leikkauksen seuraukset näkyvät nyt ikävä kyllä karhunvadelmien puuttumisena, sillä vain uuteen paikkaan siirtämäni, leikkaamatta jääneet pensaat tuottavat marjaa. Puutarhan loppukesä jatkuu näiden herkkumarjojen kypsymistä odotellessa.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti