Ahkeraliisat omenapuun kaverina

Meillä on puutarhassa persoonallinen omenapuu kasvihuoneen ja pääterassin välissä. Persoonallinen siksi, että se on aivan kallellaan, lajike ei ole tiedossa ja puu tuottaa (myös huonona omenavuonna) valtavan määrän loppukesästä kypsyviä isoja ja meheviä omenoita. Täydellisiä rouskutteluun sekä leivontaan. Koska Lue koko kirjoitus

Ikivihreä alppiruusu

Alppiruusut viettivät meillä viime kesänä välivuotta, mutta tänä vuonna kukinta on taas ollut yltäkylläisen runsasta ja näyttävää. Ikivihreä alppiruusu kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Komea kukinta kestää viileällä kelillä pidempään. Alppiruusujen lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävän vahapintainen. Värejä löytyy hennoista vaaleista loisteliaan Lue koko kirjoitus

Chilinkasvattajan kuulumisia

Hei kaikki! Harvinaisen upea toukokuu on takanapäin. Chiliviljelmät ovat saaneet oleilla ulkona koko kuukauden. Välillä on jopa pitänyt siirrellä ja suojata kasveja liian kuumalta paahteelta. Toiset lajikkeet tuntuvat viihtyvän paremmin paahteessa ja toiset huonommin (lehdet menee veltoiksi). Etenkin pienempikokoiset taimet Lue koko kirjoitus

Tulppaanit, puutarhan väriläiskät

Kevätpuutarhan ehdottomia kuningattaria ovat tulppaanit. Ne tuovat puutarhan väriä ja näköä. On makuasia, tekeekö tulppaani-istutuksesta puutarhan väriläiskän vai istuttaako penkkiin suuren määrän samanvärisiä tulppaaneja. Vaihtoehtoja kyllä riittää. Itse tykkään leikitellä väreillä ja istutankin yhteen penkkiin aina suuret määrät toisiinsa sointuvia Lue koko kirjoitus

muratti

Mullat vaihtoon

Jostain syystä innostus puutarhan ja kasvimaan hoitoon ei ole kohdallani yltänyt viherkasveihin asti, ainakaan vielä. Sisältä talosta löytyy toissa jouluinen jouluasetelma, jossa on joulukaktus ja sen kaverina muratti sekä isoäidiltä saatu pieni kultaköynnös. Kasvittomuus johtuu osin siitä, että ulkomaille muuttaessamme vähät edellisen Suomen kodin kasvit annettiin pois. Suurehko traakkipuu itse asiassa jätettiin lopulta asunnon seuraaville omistajille, sillä sitä ei saatu mahtumaan viimeiseen muuttokuormaan. Enpä ole kaipaillut.

kuva 2Enkeli taivaan lausui näin: Miks mullat vaihdat säikähtäin?

Jouluasetelma jaksoi läpi viime vuoden rusetteineen, enkeleineen ja kanelitankoineen, mutta jotenkin sen sesonki tuntuu menneen ohi. Kultaköynnöksen ruukku taas oli käymässä pieneksi. Viikko sitten otin sitten varaslähdön multahommiin ja vaihdoin viherkasveille uudet mullat. Meille on talon mukana tullut varsin paljon kaikenlaista tarvekalua ja kukkaruukkujakin löytyy reilusti. Näille viherkasveille valitsin hauskan muotoiset mustat Arabian ruukut, joihin kuuluvat aluslautaset tosin ovat kadonneet. Täytyy keksiä jotain korvaavaa tilalle jossain vaiheessa.

kuva 3Aarteita mummon varastoista

Mullan vaihto kahdelle tai, jos tarkkoja ollaan, kolmelle kasville ei tosiaankaan ole iso urakka. Lievän luopumisen tuskan kanssa kuitenkin jouduin kamppailemaan etenkin enkelin kanssa. Uuteen ruukkuun se ei päässyt mukaan, mutta tallessa se silti on. Ehkä sille löytyy uusi laululava vielä jostain. Kultaköynnöskin aiheuttaa omanlaistaan ristiriitaa. Kasvi on pistokas isoäitini olohuonetta vuosia kiertäneestä kultaköynnöksestä ja sellaisena tietysti kiva jatkumo. Ongelma on siinä, etten oikeastaan pidä koko kasvista. Köynnös on vielä niin pieni, ettei se varsinaisesti ärsytä, mutta jotain suunnitelmia sen varalle on ehkä tehtävä. Luulen, että siitä tulisi mieluisa, jos sen tukee kasvamaan jotenkin hallitusti ylöspäin, tai vaihtoehtoisesti laittaisi sen amppeliin ja pitäisi versot suhteellisen lyhyinä. No, oli miten oli, paremmalta nämä kasvit näyttävät uusissa ruukuissaan ja taitavat olla hyvillään myös vahvemmasta mullasta.

kuva 1Vihertää

Muratista puolestaan pidän paljon. Olen niitä aina silloin tällöin hankkinut ja tätä joulukaktuksen kaverina kasvavaa lukuun ottamatta aina myös tappanut. Vika on varmaan ollut kastelussa. Koska muratin kanssa on mennyt hyvin jouluasetelmassa, pidin sen joulukaktuksen kaverina uudessakin ruukussa. Toisaalta ihan yhtä pätevä syy näiden yhdessä pitämiseen on se, että muratti on niin naurettavan pieni ja hentoinen, ettei sitä yksinään kehtaisi laittaa edes snapsilasin kokoiseen ruukkuun.  Jos ensi kesänä saan aikaiseksi siirtää joulukaktuksen ulos, saa muratti mennä mukana.

Kiitokseksi vaivannäöstä odotan joulukaktukselta kukkia.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti