Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

koristepensaat

Upeat hortensiat

Pallohortensioiden kukinta puutarhoissa alkaa olla upeimmillaan. Nuoret kukinnot ovat aluksi limenvihreitä, mutta vaihtavat väriä puhtaan valkoiseen kukintojen muuttuessa suuriksi ja pallomaisiksi. Suuret ja painavat kukinnot saavat oksat usein nuokkumaan, erityisesti sateen jälkeen.

Pallohortensia on näyttävä pensas, joka sopii kasvatettavaksi sekä omana ryhmänään että yhdistettynä muihin kasveihin. Runsaan kukinnan aikaansaamiseksi pallohortensia olisi hyvä leikata keväisin. Se sietää jopa vuosittaisen alasleikkaamisen, sillä kukat kehittyvät saman vuoden versoihin. Toisin sanoen pallohortensia kukkii joka vuosi, vaikka sen leikkaisikin alas keväisin.

Pallohortensia viihtyy happamassa maassa, joten se on luonteva kaveri erilaisten havujen ja rhodojen kanssa. Tässä se antaa ilmettä pitkään penkkiin, jossa on tuijien lisäksi alkukesän kukkijoita: erilaisia angervoja ja syreenejä.

Hortensioiden kukinta ajoittuu heinäkuulta pitkälle syksyyn, lajikkeesta riippuen. Pallohortensia ja mustilanhortensia tuovat ilmettä ja näyttävyyttä kuvan suurehkoon istutusalueeseen. Mustilanhortensian kukinta on pysty, pitsimäinen ja kermanvalkea.  Se kukkii runsaasti eikä tarvitse vuosittaista leikkausta.

Syyshortensia on upea pystykasvuinen pensas, jonka kukinnot ovat kookkaat ja kartiomaiset. Syyshortensia ei vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta sitä kannattaa nuorentaa keväisin ennen silmujen puhkeamista. Jos pensaan antaa kasvaa vapaasti leikkaamatta sitä, kukintoja muodostuu enemmän, mutta ne jäävät kooltaan pienemmiksi. Löydät hoito-ohjeita syyshortensialle esimerkiksi täältä.

Syyshortensian kukinta alkaa elokuussa ja jatkuu aina syyspakkasiin asti. Suuret kukkatertut avautuvat ensin valkoisina, mutta muuttuvat hiljalleen syksyn edetessä punertaviksi. Kauniina syksyn lähes burgundinpunaisiksi.

Kaikki hortensiat ovat näyttäviä myös leikkokukkina, joten jos pihaltasi löytyy jonkin sortin hortensia, tuo iloa myös sisätiloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Ostoryntäys

Kävin Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä juuri ennen äitienpäivää. Minä ja puolet Kymenlaaksoa. Vaikka myymälän parkkipaikka on todella tilava, ihan oikeasti joutui miettimään, mihin autonsa tuikkaa.

DSC_4734

Mutta ihmekkös tuo. Sisällä myymälässä oli laaja kirjo perinteisiä äitienpäiväruusuja ja hortensioita. Minä suuntasin ihastelemaan veikeitä amppeleita.

DSC_0073

Vielä en sellaista uskaltanut ostaa, mutta moni niitä jo kiikutti kotiin.

DSC_0083

Hyötypuolen tarjonta veti kuitenkin eniten puoleensa. Koska kylvämäni tomaatit (36 kappaletta, mitä taas oikein olen ajatellut?!) ovat juuri tälläkin hetkellä kasvihuoneessa karaistumassa, pystyin ohittamaan myymälän tomaatit kylmän viileästi. Vaan sitten sydämessä läikähti. Ihania viikunoita, minikoossa!

DSC_0054

Ja laventelia!

DSC_0055

Ja rungollisia yrttejä! Rungollisena löytyi ainakin timjamia, salviaa ja laventelia. Ja jos lahjat opettajille ja ohjaajille on vielä hakusessa, käy vilkaisemassa aikaisempi lahjavinkkipostaus täältä.

DSC_0067

Myös ruukkutarjonta on monipuolista. Löytyy ruukkuja äidin makuun,

DSC_0081

ja ruukkuja erityisesti perheen pikkuväen makuun!

DSC_0078

Ihanan kukkaloiston ja herkullisten tuoksujen lisäksi puutarhamyymälässä on kattava valikoima perennoja,

DSC_4702

erilaisia havuja ja pensaita,

DSC_4718

sekä hedelmä- ja koristepuita. Olisin niin kovin mielelläni kotiuttanut nämä trendikkäät vaahterat. Mutta joku perheessämme on antanut ymmärtää, että pihastamme on loppumassa tila. Jotakin minulle mutistiin hankalasta ruohonleikkuusta ja pallopelien vaikeudesta. Mutta ihania nämä olivat, oih ja voih!

DSC_4706

Tällaisessa paikassa on suorastaan nerokasta, mutta myös kaikkien hermoja säästävää olla leikkipaikka. Äiti viihtyy, lapset viihtyvät, ja kun lapset viihtyvät, äiti viihtyy vielä vähän lisää. Nopea piipahdus puutarhamyymälässä muuttuu helposti laajamittaiseksi kiertelyksi.

DSC_4726

Vielä kun paikan päälle saataisiin kahvio niin avot!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Alkukesän kukkivat koristepensaat ja -puut

Juhannusruusu ei ehtinyt tänä vuonna kukkaan juhannukseksi. Ei kotona, eikä mökillä. Onneksi oli paljon muuta ihasteltavaa. Alkukesään ajoittuu upeita kukkivia pensaita ja puita, hedelmäpuiden ja syreenien lisäksi.P

Yksi suosikeistani on näyttävä lumipalloheisi. ’Pohjan neito’ on kotimainen kestävä lajike. Se täyttyy ensin limen värisistä pikkupalloista, jotka myöhemmin muuttuvat valkoisiksi lumipalloiksi. Tänä kesänä kukinta on ollut erityisen kookas ja komea.

DSC_3064


Kesäkuun alkupuolella leveäkasvuiset marjaomenapensaat räväyttivät oksansa täyteen pieniä kukkia.

DSC_0043 11

Ukkolaukat kurottelivat hauskasti kukkapilven keskeltä. Marjaomenapensas tekee myöhemmin pikkuruiset punaiset koristeomenat, jotka säilyvät puun koristuksena alkutalveen asti.

DSC_0016 16

Suosikkini pienistä koristepuista on helmiorapihlaja ’Toba’.

DSC_4457

Se aloittaa kukintansa valkoisilla nupuilla.

DSC_0057

Kukinnan edetessä kerrannaisten kukkien väri muuttuu vaaleanpunaiseksi,

DSC_4455

lopulta melkeinpä pinkiksi.

DSC_4445

Pieneenkin pihaan sopiva sitkeä koristepuu sietää jopa paahdetta ja kuivuutta. Se kukkii runsaasti ja on näyttävä lisä vaikkapa perenna- tai pensasryhmien keskellä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Kommentit pois päältä artikkelissa Alkukesän kukkivat koristepensaat ja -puut

Syreenien huumaa

Moni on manannut viileää kesän aloitusta. Itse nautin pidennetystä tulppaanikaudesta täysin rinnoin. Monen koristepuun – ja pensaan kukinta on kestänyt viileässä kelissä totuttua pidempään, myös syreenin. Niiden huumaava tuoksu kuuluu alkukesään ja erilaisia lajikkeita valitsemalla kaunista syreenikautta voikin pitkittää.

DSC_2537

Jalosyreeni ’Anabel’ kukkii puutarhassamme samaan aikaan pihasyreenien kanssa. Tässä kaunottaressa on ihanan voimakas tuoksu.

K3

Kukkatertut ovat valtavan kokoiset ja yksittäiset kukatkin ovat pihasyreeniä isommat ja kerrannaiset. Minulle tulee näistä mieleen taidokkaat kakkukoristeet!

K1

Jalosyreeni ’Sensation’ on uusin syreenilisä puutarhaamme. Se kukki ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja sen erikoisuutena on kaksivärinen violetti-valkoinen kukinta. Tuskin maltan odottaa, että pensas saa kokoa ja näköä!

DSC_4074

Tontin laidalla olevat puistosyreenit kukkivat, kun ’Anabel’ sekä pihasyreenit lopettelevat omaa loistoaan.

DSC_4416

Alla olevasta lajikkeesta minulla ei ole varmaa tietoa, sillä se on aikoinaan istutettu aidanteen jatkoksi pihasyreeninä. Epäilen kyseessä olevan jalosyreeni ’Andenken an Ludwig Späth’, joka on vanha suosittu lajike. Tämä kukkii pihasyreenejä pidempään ja sen upeat tummanvioletit ja todella suuret kukkatertut tuoksuvat lumoavasti.

DSC_4367

Rungollinen pikkusyreeni ’Palibin’ on helppo ja kaunis pikkupuu. Sillä saa helposti kerroksellisuutta ja näyttävyyttä kukkapenkkiin. Se aloittelee kukintaansa saman penkin tulppaanien lopettaessa omansa ja kiinnittää samalla katseet pois kuihtuvista kukkavanoista.

DSC_0113

Nuokkusyreeni on veikeä pensas, sen ruusunpunaiset sirot kukinnot nuokkuvat sivuille päin.

DSC_4165

Syreenien huumaava tuoksu ilahduttaa erityisesti iltasella. Silloin tuntuu, että kaikki puutarhan tuoksut ja värit korostuvat entisestään. Syreenit ovat kestäviä, helppohoitoisia ja pitkäikäisiä pensaita, ja näitä tekee mieli lisätä puutarhaan joka vuosi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Pihojen helppohoidokit – Angervot ja pensashanhikit

Koristepensailla ja aidoilla saadaan pihalle monivuotisia raameja. Useimmat pihan pensaista selviävät varsin vähäisellä hoidolla. Hoitotoimenpiteiksi riittää kastelu, lannoitus ja mahdolliset leikkaukset. Tässä muutama vinkki pihasuunnitteluun liittyen.

Rusopajuangervo

Tämä kaunis pystykasvuinen koristepensas on Rusopajuangervo. Sen tuntomerkkejä ovat suippokärkiset, sahalaidalla varustetut tummanvihreät lehdet. Kukintona sillä on kartiomainen terttu, joka on hieman karvainen ja punertava. Tämä angervo kukkuu elo-syyskuussa.

Rusopajuangervo

Rusopajuangervoita voi käyttää joko aitana tai pensaina. Ne ovat helppohoitoisia ja hyvin peittäviä. Rusopajuangervo on myös hyvin nopeakasvuinen. Nopeakasvuisuuden lisäksi se leviää helposti, joten juurimaton asentaminen istutusvaiheessa on ihan järkevä lisä. Tämän koristepensaan hyviä puolia ovat sen muokattavuus. Sitä voi muokata omaan malliin sopivaksi leikkaamalla. Paras aika tähän toimenpiteeseen on maalis-huhtikuu.

Jaloangervot

Jaloangervot ovat itse asiassa kestäviä ryhmäperennoja vaikka ne ovatkin pensasmaisia. Niille parhain paikka löytyy puolivarjoista, runsasmultaisesta pihan nurkkauksesta. Jaloangervot menestyvät myös auringossa, mutta silloin pitää vain huolehtia että kasvualustaa on riittävästi. Säännöllinen kastelu on tälle kasville tärkeätä. Jaloangervoiden seuralaisiksi käyvät muun muassa hortensiat ja alppiruusut. Jaloangervosta saa myös piristävää väriä vesiaiheiden läheisyyteen, koska se menestyy hyvin vedenäärellä.

Istuttaessa jaloangervoita pidä huoli, että istutusväli on ainakin 30-40 senttiä. Lisäksi tämän kasvin yhteydessä kannattaa pitää mielessä keväthalla, joka voi vahingoittaa vastaistutetun kasvin lehtiä. Kevään loppupuolella puhkeavista lehdistä voi myös päätellä kukinnon sävyn. Jos lehdet ovat tumman punaiset, tulee kukinnostakin tummempi purppura. Itse kukinta ajoittuu heinä-syyskuuhun.

Jaloangervojen hauskoja puolia ovat sen kyky houkutella perhosia. Jaloangervoiden maksimi korkeus hipoo hieman yli metrin. Toki jaloangervoista löytyy myös matalampia lajikkeita.

Jaloangervo

Pensashanhikit

Pihoille istuttaa mieluusti helppohoitoisia koristekasveja, jotka kukkivat vuodesta toiseen, eivätkä ne vaadi paljon jatkuvaa työtä. Pensashanhikki on yksi vaihtoehto näyttävään pensaaseen. Se kukkii suhteellisen pitkään, jopa kesäkuusta lokakuuhun saakka hieman lajikkeesta riippuen tietenkin.

Pensashanhikki
Pensashankin voi sijoittaa huoletta aurinkoiselle / puolivarjoiselle paikalle, jossa on kuivahko, kalkkipitoinen tai hiekansekainen maa. Jos pensashanhikin haluaa valjastaa aidaksi, pitäisi istutusväli olla puoli metriä, muuten ne voidaan istuttaa noin metrin päähän toisistaan. Pensashanhikki menestyy lähes koko maassa (korkeimpia 7 ja 8 kasvuvyöhykettä lukuunottamatta). Lisäksi tätä kauniisti kukkivaa pensasta on saatavilla monissa eri värivaihtoehdoissa. Itse tykästyin tähän valoisaan keltaiseen pensashanhikkiin. Se ei säikähdä myöskään kovaa tuulta, eikä kuivuutta. Pensashanhikki ei vaadi säännöllistä leikkausta, mutta vanhoja oksia on hyvä leikata varhain keväällä kasvun ja kukinnan parantamiseksi. Tällaisia helppohoitoisia kasveja kyllä arvostaa varsinkin jos pihalla on paljon muuta tekemistä ja muita kasveja, jotka vaativat jokapäiväisen kastelun kesän aikana.

Pensashanhikki_lähikuva

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti