Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

kirsikankukka

Kirsikankukkien aikaan

Vaaleanpunaisia kukkia joka paikassa. Joka paikassa. Metroaseman kupeessa, monikaistaisen autoväylän yli kurkottaen. Leikkipuiston ympärillä. Joen rannalla, pihoilla, hautausmailla ja tietenkin puistoissa. Kirsikankukkien aika Tokiossa on maaginen. Ei kuvat tee tälle hennon vaaleanpunaiselle loistolle oikeutta. Minusta tuntuu kuin koko kaupunki olisi vaaleanpunaisessa udussa. Elämäkin vaikuttaa jotenkin hattaraisemmalta näiden parin vaaleanpunaisen viikon aikana.

Shinjuku Gyoen puiston iso kenttä on mainio paikka eväsretkelle. Lapsilla on tilaa juosta ja elo on lokoisaa.

Tulimme pääsiäislomalle Tokioon tällä kuluvalla viikolla. Paras ja juhlavin kukinta asianmukaisine katujuhlineen oli viime viikolla, joten parhaat päivät jäi tänä vuonna kokematta. Mutta, ehei, en valita, puut ovat edelleen loistokkaita, toki hiipumaan päin, mutta upeita!

Olin jo etukäteen taas aivan täpinöissäni kirsikankukista. Aloin myös jo suunnitella omaa kirsikkapuutarhaa ja kyselin Viherpeukaloiden ammattilaisiltakin jo apuja, että millä lajikkeilla sitä oikein saisi venytettyä oman -tulevaisuuden- puutarhansa kukinta-aikaa oikein maksimiinsa… Touhusin jo, että jos aikaisia lajikkeita ja myöhäisiä yhdistelisi (nokkelasti, kato), mutta hiukan minun maalailujani toppuuttelivat osaavammat, että Suomessa(kin) tapaavat kirsikkapuut kukkia samanaikaisesti, joskin vasta kesäkuussa. Ja totta, näinhän se meni meilläkin kun oikein aloin muistiani kaivella. Ainoa kirsikkapuumme kukki viime kesäkuussa aivan upeasti -ja niin teki samaan aikaan naapureidenkin puut.

Aivan yhtä upeasti ei meillä sitten käynytkään sadon kanssa. Yksi sana: rastaat. Rastaiden takia voisin harkita Viherpeukaloiden vinkkaamaa lajiketta, Schalininkirsikkaa joka ei tuota marjoja ja kukkii hiukan pidempään kuin muut lajikkeet… Voisin myös kuvitella, että kyseinen lajike olisi oivallinen vaikka pihateiden varsille ja sellaisiin paikkoihin joista satoa on vaikea poimia tai suojata, mutta silmä kaipaisi keväällä karkkia.

Esimerkiksi meidän (tällä hetkellä ainoa) puumme on jotenkin hirveän hankalasti alapihalla kompostien vieressä ja raja-aidan takana uhitteleva jättimäinen koivu ja kohtuullisen jättimäinen terijoen salava ovat vieläpä saaneet puuparkamme kasvamaan ihan vinoon. Puumme on varsin isokokoinen ja sen suojaaminen linnuilta on lähinnä naurattanut meitä – ja jäänyt ei-edes-yritetä-asteelle. Puun arvo on siis se kukinnassa. Ja siinä työssään se on kyllä meidät palkinnut. Mutta kavereita hälle, ei hassumpi ajatus… Laitetaas taas TO DO-listalle…

Pellavapäät sulattavat jet lagia.

Keskiviikon vietimme eväsretkellä Shinjuku Gyoen puistossa, joka on valtava ja tavattoman suosittu puisto viettää aikaa. Sisäänpääsymaksu on noin pari euroa ja sillä voit sitten maleksia pitkin kauniisti hoidettua puistoa koko päivän. Viime keväänä kun asuimme täällä Tokiossa aivan lähellä puiston yhtä porttia, tuli puistossa oltua todella paljon. Jos olin kirjoittamassa viereisessä kirjastossa enkä yliopistolla, kävin usein syömässä lounasevääni yhdessä tietyssä kohdassa josta oli kiva tarkkailla lampea ja sen ympärillä koko ajan muuttuvaa kasvustoa. Mies puolestaan tuli usein lasten kanssa puistoon ihan vaan oleilemaan päiväsaikaan. Nyt tänä keskiviikkona seuranamme oli japanilainen ystävä kolmen lapsensa kanssa. Oli ihanaa vain olla, jutella ja ihastella talvesta herännyttä puistoa. Ja kuvata kirsikankukkia! Lapset juoksivat, touhusivat ja kaivelivat toukkia. Koko meidän perhe sulatteli jet lagia kevätauringossa. Lomarauhaa parhaimmillaan.

Nyt tänään, pitkänä perjantaina, meillä onkin koko urospuolisen pesueen läpi pyyhältänyt epäilemättä ihan kotosuomesta mukana kannettu vatsatauti. Tätähän tämä lapsiperhereissaaminen on, välillä vähän roiskuu! Nyt enää jännitän, että kuinka meikämuorin tässä käy…. Osuuko jackpot, vai selviänkö vain muiden sotkujen siivoamisella… Kyllä on elämäni jännittävää. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Tokio kuittaa ja toivottaa mahtavaa pääsiäistä!

Puut alkavat jo tiputella kukintoja. Sekin on upean näköistä kun tuuli tarttuu oikein kunnolla puuhun ja huomaa seisovansa keskellä kirsikankukkasadetta.

Kirjoittanut Ruuhkavuositarhuri Jätä kommentti

Kukkaistuoksujen aatelia

Olen niitä ihmisiä, joille viihtyisä koti merkitsee myös hyviä tuoksuja. Parhaana vaihtoehtona koen luonnonmukaiset, luonnon omat tuoksuöljyt. Uskon, että tuoksuilla voi vaikuttaa paljon mieleen ja omaan olotilaan. Eteeriset öljyt valmistetaan kasvien eri osista höyrytislaamalla, jolloin saadaan vettä hylkivä neste, joka sisältää haihtuvia aromeita. Itse käytän mielialasta ja halutusta mielialasta riippuen tiettyjä tuoksuja. Tässä muutama suosikkini, kukkaistuoksujen aatelia.

Lootus

lotus

Lootus on upea kukka, joka kasvaa mutaisissa vesissä. Lootuksen nousua puhtaana, kauniina kukkana mutaisista vesistä on verrattu muun muassa valaistumiseen. Lootuksella on kuitenkin omat merkityksensä riippuen uskonnosta tai kulttuurista. Tärkeimmät lootukseen liittyvät uskomukset löytyvät muinaisten egyptiläisten, buddhalaisten ja hindujen parista. Egyptiläisille lootus symbolisoi uudelleensyntymää, sekä myöskin siihen liittyen kuolemaa. Kuvassa oleva Egyptin lootus onkin nykytiedon mukaan Water Lily eli lumme (Nymphaea caerulea). Buddhalaisuudessa lootus liitetään puhtauteen, henkisyyteen ja uskollisuuteen. Hinduille lootuksella on paljon eri merkityksiä. Sen uskotaan symbolisoivan kauneutta, hedelmällisyyttä, vaurautta, henkisyyttä sekä ikuisuutta. Kukkana lootuksella on oma rytminsä. Useimmiten se nukkuu nuppuna illan ja yön. Aamulla se herää auki omaan loistoonsa auringon voimasta. Tuoksuna lootuksen kukka on omaa luokkaansa. Se on puhdistava tuoksu, jota voi käyttää energian lisäämiseen sekä myös ajatuksia puhdistavana, rentouttavana ja seesteisyyttä lisäävänä tuoksuna.

Temppelipuut / Frangipani

plumeria_taivas

Plumeria, josta käytetään englanniksi sanaa frangipani ja suomeksi temppelipuut, kasvavat trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Ne kuuluvat oleanterikasvien heimoon. Frangipani on saanut nimensä 1600-luvulla eläneestä italialaisesta aatelismiehestä Marquis Muzio Frangipanista, joka voiteli hansikkaansa tämän kukan tuoksusta tehdystä parfyymista. Eikä ihme, koska frangipaanissa on huumaavan makea tuoksu. Muinaiset intiaanit uskoivat, että elämänpuuksikin nimetyllä kasvilla on parantavia ominaisuuksia. Tuoksun sanotaan kohottavan mieltä ja laskevan stressiä.

trooppisetkukat

Jasmiini

Jasmiinia (Jasminum) viljellään aika paljon sen tuoksun takia, mutta sitä käytetään myös teehen. Se kuuluu öljypuukasvien heimoon ja lajeja on yli parisataa. Lähiten jasmiinin tuoksuun pääsee Suomen pihoilla jasmikkeella (Philadelphus), joka on sekin hyvin kaunis puutarhan koristaja. Sen sijaan huonekasvina jasmiinia voi yrittää saada menestymään Suomessakin.

Jasmiini

Kuvassa oleva jasmiiniköynnös (Trachelospermum jasminoides “Variegatum”) on lähtöisin Kiinasta. Se tekee pieniä, tuoksuvia spiraalia / tähteä muistuttavia kukkia. Jasmiinilla väitetään olevan useita terveysvaikutteita. Sen tuoksua käytetään aromaterapiassa mm. stressin lievittämiseen, masennukseen, väsymykseen ja levottomuuteen. Jasmiinia kutsutaan myös lemmenrohdoksi.

Kevään tunnetta rinnassa voi siis vielä tehostaa näillä kukkaistuoksulla. Viimeiseksi haluaisin kertoa vielä kirsikankukasta, joka tunnetaan myös nimellä Sakura eteerisistä öljyistä puhuttaessa. Tämä tuoksu on myös upea kevättunnelman nostattaja. Ehkäpä vielä joku päivä pääsen Japaniin asti ottamaan kuvia keväisistä kirsikankukista, mutta sitä ennen tyydyn oman pihan kirsikkapuun loistoon, joka antoi näin upeat kukat viime keväänä.

kirsikkapuu, kirsikkapuunkukka

Kirjoittanut Heidi Roth 6 Kommentit