Ahkeraliisat omenapuun kaverina

Meillä on puutarhassa persoonallinen omenapuu kasvihuoneen ja pääterassin välissä. Persoonallinen siksi, että se on aivan kallellaan, lajike ei ole tiedossa ja puu tuottaa (myös huonona omenavuonna) valtavan määrän loppukesästä kypsyviä isoja ja meheviä omenoita. Täydellisiä rouskutteluun sekä leivontaan. Koska Lue koko kirjoitus

Ikivihreä alppiruusu

Alppiruusut viettivät meillä viime kesänä välivuotta, mutta tänä vuonna kukinta on taas ollut yltäkylläisen runsasta ja näyttävää. Ikivihreä alppiruusu kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Komea kukinta kestää viileällä kelillä pidempään. Alppiruusujen lehdistö on tummanvihreä ja kiiltävän vahapintainen. Värejä löytyy hennoista vaaleista loisteliaan Lue koko kirjoitus

Chilinkasvattajan kuulumisia

Hei kaikki! Harvinaisen upea toukokuu on takanapäin. Chiliviljelmät ovat saaneet oleilla ulkona koko kuukauden. Välillä on jopa pitänyt siirrellä ja suojata kasveja liian kuumalta paahteelta. Toiset lajikkeet tuntuvat viihtyvän paremmin paahteessa ja toiset huonommin (lehdet menee veltoiksi). Etenkin pienempikokoiset taimet Lue koko kirjoitus

Tulppaanit, puutarhan väriläiskät

Kevätpuutarhan ehdottomia kuningattaria ovat tulppaanit. Ne tuovat puutarhan väriä ja näköä. On makuasia, tekeekö tulppaani-istutuksesta puutarhan väriläiskän vai istuttaako penkkiin suuren määrän samanvärisiä tulppaaneja. Vaihtoehtoja kyllä riittää. Itse tykkään leikitellä väreillä ja istutankin yhteen penkkiin aina suuret määrät toisiinsa sointuvia Lue koko kirjoitus

kiinanpioni

Ruskean sävyjä ja viivähdys vihreää

Onnistuin varastamaan itselleni pari aamuista tuntia pihalla pienen pienien kevään merkkien metsästykseen. Varsinainen tehtävä oli omenapuiden maltillinen leikkaaminen ennen kuin se on auttamatta liian myöhäistä. Eivät silmut täällä toki ole vielä avautumassa, mutta kivasti ne jo pullistelevat. Poistin lähinnä kuivia oksia sekä sellaisia, jotka roikkuvat maahan asti. Kiristelin hampaitani pitkin talvea lasten ihastellessa pihan poikki kulkevia jänön jälkiä. Ne pirulaiset nimittäin loikkivat herkuttelemassa näillä meidän omenapuiden matalalla roikkuvilla oksilla. Nyt sain poistaa reilusti oksia, joista kaikki silmut olivat jo pistelty parempiin suihin.

IMG_1987

Ruokapöytä ja vessa kätevästi samassa – meidän omenatarhassa.

Pihan päävärejä ovat edelleen likainen valkoinen sekä ruskean ja harmaan monet sävyt. Oikein tarkkaan kun tiirailee löytää lämpimimmistä paikoista silti jo lupauksen keväästä.

IMG_1986

Omenapuutarhassa skillat (olisiko idänsinililja kuitenkin kivempi nimitys?) ovat jo rohkeasti nousseet pintaan. Joukossa taisi olla jokunen krookuskin. Olisi ihanaa, jos skillat vielä leviäisivät ja värittäisivät koko omenapuutarhan keväisin sinisellään. Ehkä asiaa voisi itsekin edistää. Ehkä, jos syksyllä vielä jaksaa muistaa tämän malttamattoman kevään odotuksen.

IMG_1996

Kevätvuohenjuuren lehtien alut vaikuttavat jotenkin varmoilta ja määrätietoisilta. Toivottavasti vaan ette enää palellu.

IMG_1992

IMG_1991

Joku rohkea pionin alkukin pilkistää pinkkinä viimevuotisten varsien juurella. Näiden siivoamisessa saa taas olla varovainen, etteivät arat alut saa kolhuja.

IMG_1995

Istutimme viime keväänä jyrkkään ja jokseenkin paahteiseen rinteeseen kokeiluksi jokusen lamoherukan toivoen, että ne jaksaisivat kasvaa epämääräisten vuorenkilpien (ja vuohenputkien) seassa ja peittää vielä osittain paljaan rinteen. Lopullinen tavoite on päästä tässä kohtaa eroon sekä vuorenkilvistä että vuohenputkista. Herukat oikovat jo silmujaan, joten toivoa on. Täytynee kuitenkin tänä kesänä hankkia pari tainta lisää, jotta koko rinne vielä joku syksy hehkuu lamoherukan hienossa syysvärissä.

IMG_1993

Tuulessa pitkin pihaa pyörivät syyshortensian kuivuneet kukinnot ovat jotenkin romanttisia. Auringossa ruskeaksi kuivunut kukinto näytti hetken aikaa lähes kultaiselta.

IMG_1990

Linnuillekin löytyisi vielä vähän siemeniä.

IMG_1994

Sisältä löytyy ihan oikeaa väriäkin, sillä koko tammikuun kukkinut kiinanruusu on taas innostunut. Aamulla auennut kukka hehkuu punaistaan ja nuppuja on ainakin kolme lisää. Tätä seuraillessa jaksaa odottaa niitä ihan oikeita puutarhan kevättöitä.

IMG_1997

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Rikkauksien ja kunnian kukka

Paluumuuttajan puutarhassa ei loputtoman kitkemisen lisäksi ole viime aikoina juuri tapahtunut. Paitsi juhannussunnuntaina, jolloin ensimmäiset pionin kukat avautuivat. Puutarhan ehdottoman valtiattaren kukinta on nyt parhaimmillaan.

P1090540

Lajintuntemus on valitettavasti jokseenkin heikkoa, mutta kiinanpionistahan (Paeonia lactiflora) tässä taitaa olla kyse. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että lajike on ’Festiva Supreme’. Järjettömän kaunis ja ihanan tuoksuinen. Vanha pioni vanhassa pihassa ei juuri hoitoa ole saanut, mutta eipä tuo sitä taida juuri tarvitakaan. Antaa anteeksi parit sekaan eksyneet vuohenputketkin.

Nyt vasta tutuistuin pioneihin yhtään sen paremmin ja mystiikkaan taipuvaista puutarhuria kiehtoo valtavasti pionien itämainen alkuperä ja symboliikka, joka kasviin liittyy. Ilkikuristen nymfien on sanottu piileksivän pionin terälehdissä, joten kukkien kielessä pioni merkitsee häpeää tai ujoutta. Toisaalta Kiinassa pioni merkitsee vaurautta ja kunniaa ja Japanissa maskuliinisuutta ja rohkeutta. Pioni on myös suosittu aihe itämaistyylisissä tatuoinneissa, joissa siihen yhdistyy rohkea, riskejä ottava ja rämäpäinen elämänasenne.

Tässä on kukka Palumuuttajan makuun.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Paeonia_%28plant%29

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti