Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

kevätvuohenjuuri

Ruskean sävyjä ja viivähdys vihreää

Onnistuin varastamaan itselleni pari aamuista tuntia pihalla pienen pienien kevään merkkien metsästykseen. Varsinainen tehtävä oli omenapuiden maltillinen leikkaaminen ennen kuin se on auttamatta liian myöhäistä. Eivät silmut täällä toki ole vielä avautumassa, mutta kivasti ne jo pullistelevat. Poistin lähinnä kuivia oksia sekä sellaisia, jotka roikkuvat maahan asti. Kiristelin hampaitani pitkin talvea lasten ihastellessa pihan poikki kulkevia jänön jälkiä. Ne pirulaiset nimittäin loikkivat herkuttelemassa näillä meidän omenapuiden matalalla roikkuvilla oksilla. Nyt sain poistaa reilusti oksia, joista kaikki silmut olivat jo pistelty parempiin suihin.

IMG_1987

Ruokapöytä ja vessa kätevästi samassa – meidän omenatarhassa.

Pihan päävärejä ovat edelleen likainen valkoinen sekä ruskean ja harmaan monet sävyt. Oikein tarkkaan kun tiirailee löytää lämpimimmistä paikoista silti jo lupauksen keväästä.

IMG_1986

Omenapuutarhassa skillat (olisiko idänsinililja kuitenkin kivempi nimitys?) ovat jo rohkeasti nousseet pintaan. Joukossa taisi olla jokunen krookuskin. Olisi ihanaa, jos skillat vielä leviäisivät ja värittäisivät koko omenapuutarhan keväisin sinisellään. Ehkä asiaa voisi itsekin edistää. Ehkä, jos syksyllä vielä jaksaa muistaa tämän malttamattoman kevään odotuksen.

IMG_1996

Kevätvuohenjuuren lehtien alut vaikuttavat jotenkin varmoilta ja määrätietoisilta. Toivottavasti vaan ette enää palellu.

IMG_1992

IMG_1991

Joku rohkea pionin alkukin pilkistää pinkkinä viimevuotisten varsien juurella. Näiden siivoamisessa saa taas olla varovainen, etteivät arat alut saa kolhuja.

IMG_1995

Istutimme viime keväänä jyrkkään ja jokseenkin paahteiseen rinteeseen kokeiluksi jokusen lamoherukan toivoen, että ne jaksaisivat kasvaa epämääräisten vuorenkilpien (ja vuohenputkien) seassa ja peittää vielä osittain paljaan rinteen. Lopullinen tavoite on päästä tässä kohtaa eroon sekä vuorenkilvistä että vuohenputkista. Herukat oikovat jo silmujaan, joten toivoa on. Täytynee kuitenkin tänä kesänä hankkia pari tainta lisää, jotta koko rinne vielä joku syksy hehkuu lamoherukan hienossa syysvärissä.

IMG_1993

Tuulessa pitkin pihaa pyörivät syyshortensian kuivuneet kukinnot ovat jotenkin romanttisia. Auringossa ruskeaksi kuivunut kukinto näytti hetken aikaa lähes kultaiselta.

IMG_1990

Linnuillekin löytyisi vielä vähän siemeniä.

IMG_1994

Sisältä löytyy ihan oikeaa väriäkin, sillä koko tammikuun kukkinut kiinanruusu on taas innostunut. Aamulla auennut kukka hehkuu punaistaan ja nuppuja on ainakin kolme lisää. Tätä seuraillessa jaksaa odottaa niitä ihan oikeita puutarhan kevättöitä.

IMG_1997

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti