Joulukukkailoa

Kukat ovat aika lailla varma kylävieminen, ja näin joulun aikaan löytyy valtavasti kauniita asetelmia. Itse rakastan yli kaiken hyasintin tuoksua. Ylväs amaryllis taas on aina yhtä upea. Tänä vuonna olen kuitenkin erityisen tykästynyt jouluisiin viherkasviasetelmiin. Kyllähän se vaan niin on, Lue koko kirjoitus

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Viime päivät ovat olleet täynnä Suomen syntymäpäiväjuhlintaa niin kouluissa, kerhoissa, työpaikoilla kuin erilaisissa yhteisöissäkin. Konsertit, tanssiaiset, valtakunnnaliset kahvitteluhetket, yhteislaulut, seppeleenlaskut ja teematapahtumat arvokkaista iloisiin ovat saaneet koko kansan liikkeelle. On ollut huikeaa nähdä, miten innostuneisuus on tarttunut vauvasta vaariin, Lue koko kirjoitus

Kiitoslahjoja

Meillä vietettiin marraskuussa merkkipäivää ja halusimme muistaa juhlaan osallistujia pienellä kasvilahjalla. Olin hamstrannut Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kausiloppuunmyynnistä suloisia mehikasveja juuri tätä tarkoitusta varten. Kääräisin mehikasvit hauskaan vahapaperiin, jonka pinta saa eläväisen ulkonäön, kun paperia vähän rutistselee. Myös sanomalehti tai voipaperi kävisivät Lue koko kirjoitus

Puutarhassa marraskuussa

Marraskuu ei olisi voinut kauniimmin alkaa: kirpsakka ja kuulas syyspäivä auringonpaisteella kuorrutettuna. Syyspäivä siksi, että ulkona riitti vielä sekä vihreää että väriä. Kesähuoneen ruukutuspöydällä olevat lankaköynnökset jatkavat yhä vehreinä. Mikä siinä onkin, että ulkona nämä ovat sitkeitä ja vähään Lue koko kirjoitus

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

kevätkukat

Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla.

Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta kaivelen sipuleita maahan viimeisenä mahdollisena hetkenä. Joskus kohmeista maata lapiolla pehmentäen, joskus lumipeitteen alle. Joka vuosi sipulit ovat kuitenkin kukkineet.

En varsinaisesti suosittele istuttamista lumisateessa. Näpit tahtovat jäätyä ja varusteena on usein otsalamppu. Tänä vuonna asettelin sipulit nätisti esille, jotta muistaisin myös istuttaa ne hyvissä ajoin. Usein siirrän puuhaa kun tiedän, ettei aika riitä koko satsin maahan upottamiseen. Nyt olen yrittänyt tehdä hommaa erissä, sipuliastia kerrallaan.

Periaatteessa kukkasipuleita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sulana, mutta yleisohjeena sanottakoon, että mitä pienempi sipuli, sen aikaisemmin se tulisi istuttaa. Ja mitä paremmin sipulit ehtivät juurtua, sen varmemmin ne lähtevät kasvuun keväällä.

Eri aikaan kukkivia, eri korkuisia, eri mallisia ja erivärisiä sipulikukkia on lukematon määrä. Tarkkasilmäinen miettii värisävyt, kasvukorkeudet ja kukinta-ajat ennen istuttamista, boheemimpi puutarhuri heittää sipulit rennosti penkkiin ja istuttaa ne sinne minne sipuli laskeutuu.

Sipulin oikea istutussyvyys on kolme kertaa sipulin koko. Eli isommat sipulit syvemmälle ja pienemmät lähemmäs mullan pintaa. Jos maa on kovin kuiva, muista kastella istutusta. Tänä vuonna tuo huoli näyttää tosin olevan turha.

Normitalvena löydän vielä pari alennusmyynneistä ostettua ja varaston perälle unohtunutta sipulipussia tammikuussa. Silloin olen istuttanut sipulit ruukkuun ja nostanut ruukun lämpimään varastoon. Hukkaan eivät nekään ostokset ole siis menneet. Eikös se Audrey Hepburnilta lainattu sanonta kuulu: ”To plant a garden is to believe in tomorrow”. Sama koskee tietenkin kukkasipuleita. Kevättä kohti siis!

Ps. Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa on auki 20.10.2017 asti ja verkkokaupassa on juuri meneillään Villit Viikot Vielä siis ehtii sipuliostoksille!

 

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Löysin siemenpusseja. Monta.

Tilanteessa ollaan oltu ennenkin. Löysin läjän siemenpusseja. Se etten ole saanut siemenpusseja tällä kertaa kylvettyä liittyy  jälleen a) hässäkkään elämässä b) julmettuun säätöön elämässä.

Haaah! Kaikkia kukintoja ei edes peurat saaneet syötyä. Sinnikkäimmät kaverit kukkivat ruhjottujen lehtiensä kanssa.

Istutuspuuhiin kannustavaa vihjettä on nosteltu ja kierretty läpi kevään. Meillä on nimittäin keittiössä nököttänyt pieni taimimultapussi tammikuusta asti. Se vain olla köllöttelee siinä eikä kukaan meistä oikeastaan enää kiinnitä siihen edes huomioita, imurin tieltä nostetaan ja siinä se (näkymättömyys on kyllä hämmästyttävää, ottaen huomioon, että keittiömme on komero. Kylläkin pohjoisen pallonpuoliskon tehokkaimmin suunniteltu keittokomero, kuten itse olemme mahtipontisesti asian itsellemme lanseeranneet, mutta komero.)

Mutta nyt löysin siemenet. Itseasiassa jos nyt aivan umpirehellisiä ollaan niin saatoin ehkä löytää talvella toisenkin siemenpussivaraston, jonka kunnon oravana olin haudannut yöpöydän (!!!) laatikkoon odottamaan hyviä istutusilmoja. Ja kun nyt tälle umpirehelliselle linjalle lähdettiin, niin tämä on jo toinen kerta kun löydän yöpöydän laatikosta nyssäkän siemeniä. (MIKÄ minua vaivaa?)

Siemenistä kasvatettuja! Raparperit tosin saavat muuttaa paremmalle paikalle, heti kun ehdimme, toivottavasti eivät ota nokkiinsa kortteerin vaihdosta. Joka tapahtuu kyllä tänä kesänä. Saletisti.

Taimimullan huomiottajättäminen on ollut huomattavan paljon haastavampaa sen jälkeen kun löysin nuo viimeisimmät siemenvarastoni. Pussit oikein huutavat tekemättömiä istutustöitä, kariutuneita kesäkurpitsaunelmia ja vieläkään, vieläkään en saa tehtyä nyt sitten oman maan yrteistä niitä ihania oliiviöljy-yrtti-kuutioita joita kaikki te muut olette jo ensimmäisistä ihanan rapeista sirkkalehdistä alkaen päässeet pakastelemaan tulevan talven varoiksi. Koska jo vain. Talvihan tulee ja silloin omat pakastetut yrttikuutiot on must have ja pop.

Risusavotassa reippaita otteita osakseen saanut omenapuu ei ainakaan heti kuollut. Vähän yrittää kukkaakin. Kuinka huojentavaa.

Jotenkin tästä nyssäkkälöydöstä nyt suivaantuneena päätin vähän koota asiota joita olen tehnyt, mutta vaihtelevalla menestyksellä näköjään sydämeeni säilönyt ja opiksi ottanut, jotenka:

Ruuhkavuositarhurin kantapää vihjeet kollegoille. Jos huomaat tilaavasi optimistisesti kaksikymmentä pussia erilaisia siemeniä sydäntalvella kun räntä piiskaa ikkunoita, mutta ”kevään valo” on jo ”selvästi” aistittavissa, toimi näin:

  1. Kun siemenet on ostettu, istuta ne. Heti. Älä hilloa pusseja yöpöydän laatikossa kahta vuotta. Kokemusasiantuntijana voin kertoa, että kun sitten viimein saat aikaiseksi hommata turvepaakkuja ja somia pieniä istutusruukkuja, ähellät yhden (aurinkoisen) aamupäivän istutuspuuhissa ja raivaat ikkunalaudoille tilaa viherkasvien sekaan, ET halua huomata, että ne siemenet, ne eivät idä. Vaikka mitäpä siitä, työtä se on toki turhakin työ –erityisesti ruuhkavuositarhurin puutarhassa.
  2. Aloita kasvatusurasi sellaisista helpoista ja takuuvarmoista kasveista kuin kesäkurpitsa, peruna ja retiisi. Vältä esim. vesimelonin tai jonkun eksoottisen järjettömän kalliin taimen kanssa tuhraamista. Varmin tapa ruuhkavuositarhurille pahoittaa oma mielensä on epäonnistua raskaasti heti ensimmäisellä rundilla.
  3. Kun olet onnistuneesti istuttanut siemenet ja onnistuneesti niistä saanut kasvatettua terhakoita taimia, muista työnjako! Saman viikonlopun aikana en suosittele harjoittamaan perennapenkkien kitkemistä rikkaruohoista ja uusien taimien istuttamista. Ai miksikö? No siksi, että talouden ruuhkavuositarhurit eivät ehdi neuvotella työntouhussa siitä mitkä rehut olikaan niitä ”minun rakkaudella kasvattamia uusia perennoja, minkä menit tekemään!! Kaivoit pois??” ja mitkä vielä ennestään tunnistamattomia ”parempi kitkeä nyt pois kun eivät ole vielä vallanneet koko kukkapenkkiä” –rikkaruohoja. Aviorauhan nimissä, usko kokemusasiantuntijaa tässä.
  4. Jos jostain syystä saat päähäsi kasvattaa pelargoniat siemenestä asti itse, saat tuotua ne hengissä mökille, vaalittua läpi kesän ja vielä onnistuneesti kiikutettua takaisin kotiin ja taloyhtiön vintille talvehtimaan niin pidä huoli ettei ne halvatun kukat ole juuri siinä kohdassa sitä satojen neliöiden vinttiä, johon SATAA LUNTA jonkun katossa olleen pienen sivurakosen, kummallisen tuulensuunnan ja ihan jonkun special räntätyypin yhdistelmän ansiosta. Tosi tarina. Huoltomiestä nauratti. Minua ei. Lunta oli kerta kaikkiaan vain sillä neliöllä jossa kukkani olivat talvehtimassa. Ja se katto? Aivan, oli muuten remppaajien vaikeuksia keksiä, että mistä se lumi oli oikein tullut ja kuinka korjata näkymätön reikä. Se reikä kun paljasti luonteensa vain ERITYISTILANTEESSA.

No juu. Se siemenistä. Naapurin kanssa muuten tänä viikonloppuna pohdittiin, että voidaan varmaan julistaa kesä alkaneeksi, kun ei enää räntääkään sada. Uusi suomalainen sananlasku menee siis näin: kesä alkaa siitä mihin räntäsade loppuu.

On siis kevät!

Kirjoittanut Ruuhkavuositarhuri Jätä kommentti

Viehkeät violat, eli orvokkiaika on vihdoin täällä!

Ihana orvokkiaika, se on vihdoin täällä! Jospa kovemmat yöpakkaset ja lumisateet olisivat tältä erää käsitelty, vaikka tokihan orvokki kestää myös pientä pakkasta.

Itse en vielä huhtikuun puolella uskaltanut orvokkeja ikkunalle istutella. Ne saivat paistatella päivää kesähuoneen suojissa.

Orvokit ovat siitä ihania, että niitä löytyy ihan kaikissa mahdollisissa väreissä. On hempeästä värikkääseen, vaaleansinisestä mustaan. Ne ovat myös mahdottoman sitkeitä kukkijoita ja sopivat monenlaiseen istutukseen monenlaisen kasvin kaveriksi.

Orvokit toimivat tunnetusti hyvin suuremmissa ryhmissä.

Mutta ne ovat varsin viehkoja myös yksittäin.

Tai yksittäin ryhmässä, kuten tässä ovenpielihyllykössä. Ulko-oven vieressä oleva orvokkihyllykkö ilahduttaa joka kerta kotiin saapujaa. Toki pikkuruukuissa olevat orvokit vaativat tiheämpää kastelua kuin kookkaampi istutus.

Orvokeista kannattaa poistaa kuihtuneet kukat sitä mukaan kun niitä huomaa. Siementen kypsyttäminen vie turhaa kukkivan kasvin energiaa. Auringon porottaessa voi oikein kuulla, miten kypsästä siemenkodasta rapisee siemeniä sinne tänne. Loppukesästä ahkeraa kukkijaa voikin tavata yllättävistä paikoista, kuten kukkaruukkujen vierestä kivikosta.

Viherpeukaloiden puutarhamyymälän kesäkauden avajaisia vietetään lauantaina 6.5.2017. Ostoslista alkaa olla jo valmiina, orvokit listan ylimmäisenä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Puutarhamyymälä on auki!

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa aukesi eilen maanantaina. Eräs nimeltä mainitsematon innokas kotipuutarhuri oli merkannut päivän kalenteriin jo hyvissä ajoin. En sentään ollut roikkumassa ovenrivassa ennen työntekijöiden saapumista paikalle. Vaikka sekään tuskin olisi hämmästyttänyt ketään.

Näin Helsingin Kevätmessujen jälkihuumassa puutarhamyymälän avautuminen oli kuin käynti minimessuilla. Paljon samoja kasveja ja ihania tuoksuja. Täydennystä tulee jatkuvasti ja toukokuun alkuun mennessä myymälä lienee täydessä loistossaan.

Oli kauniita ruukkutulppaaneja, niittytunnelmaa kirjopikarililjoista, palloesikoita. Oli monen kokoisia muratteja, pääsiäisenkeltaisia narsisseja, orvokkeja, neilikoita.

Oli ihanan hempeää keväistä heräämistä

ja ihan kaikkea tarpeellista puutarhaan. (Ja jos tarvetta ei ole, äkkiäkös sellaisen keksii!)

Ummistan silmäni loppuviikon säätiedotukselta (lunta, ehei!!) ja teen uuden myymälävierailun tuota pikaa, ostoslistan kera. Saatan jopa jättää tarkkasilmäisen pikkumiehen kotiin, sillä sain aivan aiheellista palautetta naama neilikkaruukussa ollessani. ”Kulta, älä koske mihinkään! -Mutta äiti, miksi sinä saat koskea ihan kaikkeen??” Öhöm.

Puutarhamyymälä on nyt avoinna joka päivä, maanantaista sunnuntaihin. Tarkat aukioloajat ja pääsiäisen poikkeusaikataulun löydät täältä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Helppo ja nopea pääsiäisistutus

Piha on vielä paljas ja väritön (aina kun ei ole peittynyt räntään). Keltaiset pikkunarsissit ovat kuin pikkuaurinkoja, ne tuovat kevään tulessaan. Tetenarsissit ovat varmasti kevään suosituin ruukkukukka, ne kestävät pientä pakkasta ja ovat äärimmäiset helppohoitoisia. Viileässä kelissä kukat avautuvat hitaasti ja kukinta kestää pitkään.

Helppo on myös tämä kevään ensimmäinen ruukkuistutus. Siihen tarvittiin kirppikseltä ostettu sinkkiämpäri, lekasoraa, multaa, vanha kranssi, pajunkissoja sekä kolme ruukkunarsissia.

Ensin tuunattiin ämpärin suulle sopiva vanha kranssi pajunkissoilla. Pujottelin yksittäisiä pajunoksia sinne tänne. Kun käyttää tarpeeksi lyhyitä oksia, niitä ei edes tarvitse kiinnittää mitenkään erityisesti. Pujottelu pariin kranssinväliin riittää. Heti tuli pääsiäisfiilistä.

Ämpärissä oli talven kanervaistutusten jäljiltä paksu kerros lekasoraa ja vähän multaa. Mitä paremmin pohjatyön eli istutuksen tekee, sen pidempään narsissit keväällä kestävät. Rutikuiva juuripaakku ei jaksa taistella pakkasta vastaan. Narsissi sietää pakkasta paremmin, kun istutusmulta on kasteltu huolellisesti. Vedessä lillumista se ei kuitenkaan siedä, oli pakkasta tai ei.

Narsissin sanotaan kestävän jopa kymmenen astetta pakkasta, jos se on totutettu kylmään vähitellen. Itse nostan kukat sisälle, jos yöpakkaset vielä kovasti uhkaavat. Pikkupakkasten jälkeen narsissit näyttävät usein nuupahtaneilta. Mutta ne toipuvat kyllä nopeasti päivän lämmetessä ja nostavat vartensa taas kohti taivaita.

Kun narsissit ovat antaneet kaikkensa, ne kannattaa istuttaa puutarhaan kukkapenkin multiin, pensaiden alle tai hedelmäpuiden juurelle. Anna lehtien lakastua rauhassa ja saat nauttia keltaisesta kukkaloistosta myös seuraavana keväänä. Ne eivät ole kovin tarkkoja maaperän suhteen, kunhan maa ei ole liian märkää.

Keltaisena hehkuva istutus ovenpielessä toivottaa kevään ja pääsiäisen tervetulleeksi. Kohta myös luonto seuraa perässä. Huhtikuu on vihdoin täällä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kevät mielessä

Helmikuun aurinkoisina päivinä ajatukset karkaavat jo väkisin kevätkukkiin. Vaikka ulkona paukkuisi napakka pakkanen. Kevään tullen tulppaaneista ensimmäisinä ilostuttavat suloiset kasvitieteelliset tulppaanit eli villitulppaanit. Perennapenkeistäni löytyy keltaista melko harvakseltaan. Mutta kevääseen keltainen kyllä kuuluu! Vai mitä sanotte tästä ihanuudesta, kuvan ’Tulipa tarda’ -parvitulppaanista?

Kasvitieteelliset eli villitulppaanit ovat aikaisin kukkivia matalia kaunottaria. Ne ovat jalostettuja tulppaaneja kestävämpiä ja kasvupaikkavaatimusten suhteen huomattavasti vaatimattomampia.

Ihanteellinen istutuspaikka on hyvin vettä läpäisevä ja aurinkoinen. Käsittääkseni nämä sopisivat hyvin esimerkiksi kuivahkoon tai kivikkoiseen rinteeseen. Meidän tasaisella savimaalla villitulppaanit viihtyvät erityisen hyvin aurinkoisen singelipolun reunustalla.

Kukinta-aika villitulppaaneilla on huhti-toukokuussa, lajikkeesta ja paikasta riippuen. Omassa puutarhassa tulppaanikauden aloittaa yleensä kääpiötulppaani ’Tulipa turkestanica’.

Tämä kaunotar muodostaa monta kukkaa samaan varteen ja jaksaa kukkia pitkään, keväisistä rajuista säävaihteluista huolimatta.

Välillä ensimmäiseksi kiilaa lyhytvartinen lummetulppaani ’Ancilla’.

Lummetulppaani aukeaa aurinkoisella säällä lähes vaakatasoon ja muuttuu kukinnan edetessä hauskasti hennon punertavaksi. Voisin vaikka vannoa, että olen istuttanut myös suloista vaaleanpunaista Kreetantulppaania, vaan nyt et löytänytkään siitä yhtään kuvaa. Ja istutusmuistiinpanotkin ovat enemmän siellä mappi Ö:n osastossa…

Tässä lummetulppaani ’Ancillan’ kavereina aurinkoa kohti kurkottelevat kääpiötulppaani ’Tulipa turkestanica’ ja kirjokevättähdet. Kuvasta näkyy hyvin lajikkeiden kokoero.

Mieluisan kasvupaikan löydettyään villitulppaanit leviävät ja muodostavat vuosien kuluessa näyttäviä kasvustoja. Toisaalta taas välillä nämä herttaiset kaunottaret ovat hävinneet joko kokonaan tai ilmaantuneet tauon jälkeen. Kohta voikin taas alkaa jännittää, miltä puutarhassa tänä keväänä näyttää!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keväisiä unelmia

Moni alaa harrastamaton kuvittelee, että puutarhurin kausi päättyy kesän loppumisen myötä. Vaan eihän tässä mihinkään talvihorrokseen pääse vaipumaan, puuhaa riittää ihan ympäri vuoden. Niin halutessaan.

Itselläni monet puutarhan syystyöt ovat vielä kesken, mutta näin syksyllä hommia tehdään kun ehditään. Sato on korjattu talteen, kasvihuone tyhjennetty, mutta harava odottaa heiluttajaa ja kukkasipulit istuttajaa. Onneksi syksy on ollut leuto, joten ei tässä vielä kauhea hoppu ole.

dsc_3369

Sipulikukat tulisi istuttaa ennen kuin maa jäätyy. Joskus olen tehnyt tätä kilpaa ensilumen kanssa ja kauniisti ovat kukkineet seuraavana keväänä. Mutta toki homma on huomattavasti mukavampaa kuulaana syyspäivänä, sormet kuivina. Ja mitä paremmin sipulit ehtivät juurtua, sen varmemmin ne lähtevät kasvuun keväällä.

dsc_7803

Sipulin istutussyvyys on noin kolme kertaa sen koko. Eli isommat sipulit syvemmälle ja pienemmät lähemmäs multapintaa. Meillä ainakin on maa rutikuiva tämän syksyn jäljiltä, joten kukkasipuli-istutukset kannattaa kastella. Ne tarvitsevat vettä juurtuakseen.

dsc_3531-1

Voi sitä riemua, kun pitkän talven jälkeen huomaa ensimmäiset versot pilkistämässä paljaasta maasta! ”Mitähän tähän tuli istutettua, minkä värinen kevään sulostuttaja täältä nousee?

dsc_6912

Ensimmäiset sinnikkäät sipulikukat nousevat maan ollessa vielä osittain lumen peitossa. Silloin sitä kiittelee itseään ja syksyistä ahkeruuttaan vuolaasti. Ja vannoo istuttavansa kasapäin lisää sipuleita seuraavana syksynä. Aikaisia, myöhäisiä, kaiken kokoisia ja värisiä.

dsc_4669-001

Kevään vihreä tuntuu joka vuosi äärimmäisen upealta. Ensin muutama verso siellä täällä, ja kohta koko puutarha alkaa täyttyä sellaisella vauhdilla, että puutarhuri ei meinaa perässä pysyä!

dsc_6124

Valitsemalla laajan skaalan erilaisia sipulilajikkeita varmistat näyttävän ja pitkäkestoisen kevätkukinnan. Puutarhan tunnelmia on helppo vaihdella erilaisilla värisävyillä.

dsc_6125

Tulppaaneista löytyy muhkeita kaunottaria ja yksinkertaisen tyylikkäitä yksilöitä, joilla voi luoda juuri haluamaansa tunnelmaa ja kauneutta puutarhaan.

dsc_5862

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa on auki 21.10.2016 asti ja verkkokaupassa on meneillään Villit Viikot. Meille mattimyöhäisillekin on siis vielä tarjolla keväisiä unelmia!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Hyvää pääsiäistä!

Pääsiäiseen liittyvät kauniit keväiset värit, hennon vihreä ja ihana auringonvalo.
DSC_6368-001

Kevään juhlaa voi tuoda kotiin tuutin täydeltä tai vain pienin ripauksin.

DSC_6460

Meidän pääsiäisperinteisiin kuuluu visiitti mökille. Myös mökki saa keväisempää ilmettä juhlapyhien ja mökkikauden avaamisen kunniaksi.
DSC_0072

Päiväkahvit juodaan kuistilla taljoilla istuskellen ja nautitaan luonnosta sekä  pääsiäisen ruukkukukista.

DSC_0060

Yöksi nämä kaunottaret pitää usein vielä nostella sisätiloihin.

DSC_6313

Jos on vähän laiskanpuoleinen askartelija, perinteiset pääsiäismunat voi koristella vaikka hauskoin ja henkilökohtaisin viestein.

DSC_0004

Pääsiäinen viimeistään on ovi kevääseen. Päivät pitenevät ja aurinko jakaa anteliaasti upeaa valoaan.

DSC_7168

Toivotan sinulle rauhallista, kaunista ja rentouttavaa pääsiäistä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Puutarhurin kevät

Helmikuussa saatiin kerralla koko talven lumet, ainakin meillä päin Suomea. Siitä huolimatta sisäinen kello siirtyi kohti kevättä heti ensimmäisen auringonpilkahduksen myötä.

DSC_0009

Maaliskuu on jo ihan selvä tapaus, oli lunta tai ei. Puutarhurin silmin vuodenajat ovat vähän erilaiset kuin hangilla hiihtävillä.

DSC_0224

Kun tuo lumikerros kuitenkin on noinkin paksu, pitää kevättä vähän avittaa. Koska keli on muuten ollut leppoisa, olen ulkoiluttanut tête à tête -narsisseja sekä kasvihuoneessa että kesähuoneessa. Narsissin sanotaan kestävän jopa 10 asteen pakkasta.

DSC_0031 5

Keltainen terhakka kukka, täynnä elinvoimaa ja aurinkoa. Kevään odotusta parhaimmillaan! Kukinta kestää viileässä huomattavasti pidempään kuin sisällä. Narsissi tulisi kuitenkin totuttaa kylmään vähitellen, ei viedä huoneenlämmöstä suoraan pakkaseen. Joskus narsissit näyttävät nuupahtaneilta pakkasyön tai lumisateen jälkeen, mutta piristyvät kyllä ihmeellisesti lämmön myötä.

DSC_6908

Olen kastellut kukkia kasaamalla lunta ruukkuun. Aurinko on sen siitä kätevästi sulattanut. Jos narsissien kastelu unohtuu kokonaan, kukka kestää huonommin pakkasta.

DSC_0245

Ja kun näiden ihanuuksien aika on ohi, istutan ruukuissa olevat sipulikukat ulos puutarhaan. Ne voi istuttaa vaikka saman tien keväällä. Lehtien tulee antaa lakastua kokonaan.

DSC_0023 10

Tetenarsissit kukkivat kukkapenkissä joitakin vuosia, tosin huomattavasti matalampina kuin ruukussa. Ne eivät ole kovinkaan tarkkoja maaperän suhteen, kunhan maa ei ole liian märkää.

DSC_0038 8

Helmililjat puolestaan nousevat esiin vuodesta toiseen, aina vain isompina mättäinä. Joskus helmililjan lehdet saattavat kasvaa jo syksyllä, mutta en ole huomannut sen haittaavan kevään kukintaa. Perunanarsissit ovat hieman tetenarsisseja herkkänahkaisempia, mutta kukkivat yleensä kukkapenkissä muutaman vuoden nekin.

DSC_3772

Ja ihan kohta saadaan nauttia myös orvokeista. Sieltä se taas tulee, kevät ja kukkaset!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Lopussa kiitos seisoo

Tasan vuosi sitten syyslomalla ahkeroin uusien kukkapenkkien parissa. Syys- ja puutarhaväsymys alkoi jo painaa, mutta halusin ehtiä istuttaa hamstraamani kukkasipulit.

l

Tiesin kiittäväni itseäni vielä myöhemmin.

l9

Pihassamme myllää jonkin verran myyriä, joten keväällä odotin maan sulamista suurella mielenkiinnolla. Ja voi sitä riemua, kun huomasin sulavan lumen alta ensimmäiset esiin nousevat terhakat sipulikasvien alut!

l4

Koska kevään odottelu tuntuu puutarhaihmisestä aina tuskaisen pitkältä, nopeutin sesongin alkua ruukkuistutuksilla. Talvetin ruukut varastossa ja nostin ne myöhemmin keväällä nauttimaan auringosta. Ruukkuistutusten sipulit ostin viimeisistä alennusmyynneistä ja laitoin ne multiin vasta joulukuussa. Hyvin ehtivät!Lokakuu15-001

Toukokuussa puutarha alkoi täyttyä ihanasta kevään vihreästä. Joka aamu (ja ilta) oli pakko tehdä puutarhakierros, sillä pitkän odotuksen jälkeen kevät eteni hengästyttävällä vauhdilla. Kuten joka vuosi.

l5

Lopulta koko piha täyttyi erilaisista väreistä ja tunnelmista, vuorokaudenajasta ja näkymästä riippuen. En enää muistanut syksyistä savimaan lapioimista kylmässä, kivivasaralla nuijittua sormea, märkiä puutarhahanskoja, palelevia varpaita tai lukuisia ärräpäitä. Näin vain kauneutta ja kukkaloistoa. On ihmeellistä, miten pieniin ja vaatimattomiin syksyllä maahan kaivettuihin sipuleihin voi mahtua niin paljon väriä ja elämää!

l3

Nyt yritän palata noihin ihaniin kevättunnelmiin ja saada itseni istutuslapion varteen. Hyvä kirja, sohva ja takkatuli huutelevat nimeäni, mutta periksi ei anneta.

l2

Lopussa kiitos taas seisoo!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit