Kevätpuuhia: kasvihuoneen pesu

Auringon paistellessa kauniisti kasvihuoneen pesu alkoi nakuttaa takaraivossa. Tosin ennätin puuhaan vasta viikonloppuna, jolloin lämmin kevätaurinko oli jo ehtinyt muuttua täysin arvaamattomaksi keliksi. Ei auttanut kuin vetää pipo päähän, lämmintä päälle ja ryhtyä ansarin tyhjennyspuuhiin. Joka vuosi ihmettelen, miten paljon Lue koko kirjoitus

Tästä se lähtee, puutarhamyymälä on auki!

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa avautui jälleen talven jäljiltä. Voi tätä kevään riemua! Olihan siellä oltava heti avajaispäivänä. Myymälän sisällä kävi ihana kuhina, kun hyllyt täyttyivät värikkäistä kevätkukista ja rullakkoa toisensa perään purettiin kukkalasteista. Ihan parasta puutarhaterapiaa pitkän talven jäljiltä. Ja se Lue koko kirjoitus

Kalkitus

Lunta ja kosteutta riittää yhä koko maassa. Nyt onkin hyvä aika kalkita puutarhaa. Kalkita voi toki ihan milloin vain, ympäri vuoden. Itse tykkään tehdä sen näin keväisin, sillä mieli halajaa jo pihatöiden pariin. Lumen päälle levitelty kalkki imeytyy sulamisveden mukana Lue koko kirjoitus

Helpot pääsiäiskukat

Keltainen väri kuuluu pääsiäiseen yhtä varmasti kuin mansikat juhannuskakkuun. Varsinkin meillä pohjoisessa keltainen väri liitetään aurinkoon, kevääseen ja uuden elämän alkuun. Puutarhan uinuessa vielä värittömänä (tai pahimmassa tapauksessa lumipeitteen alla!) kevään ja auringon kaipuuta helpotetaan keltaisilla pääsiäiskukilla. Tulppaanisesonki päättyy pääsiäisen Lue koko kirjoitus

KEVÄT

Lopussa kiitos seisoo

Tasan vuosi sitten syyslomalla ahkeroin uusien kukkapenkkien parissa. Syys- ja puutarhaväsymys alkoi jo painaa, mutta halusin ehtiä istuttaa hamstraamani kukkasipulit.

l

Tiesin kiittäväni itseäni vielä myöhemmin.

l9

Pihassamme myllää jonkin verran myyriä, joten keväällä odotin maan sulamista suurella mielenkiinnolla. Ja voi sitä riemua, kun huomasin sulavan lumen alta ensimmäiset esiin nousevat terhakat sipulikasvien alut!

l4

Koska kevään odottelu tuntuu puutarhaihmisestä aina tuskaisen pitkältä, nopeutin sesongin alkua ruukkuistutuksilla. Talvetin ruukut varastossa ja nostin ne myöhemmin keväällä nauttimaan auringosta. Ruukkuistutusten sipulit ostin viimeisistä alennusmyynneistä ja laitoin ne multiin vasta joulukuussa. Hyvin ehtivät!Lokakuu15-001

Toukokuussa puutarha alkoi täyttyä ihanasta kevään vihreästä. Joka aamu (ja ilta) oli pakko tehdä puutarhakierros, sillä pitkän odotuksen jälkeen kevät eteni hengästyttävällä vauhdilla. Kuten joka vuosi.

l5

Lopulta koko piha täyttyi erilaisista väreistä ja tunnelmista, vuorokaudenajasta ja näkymästä riippuen. En enää muistanut syksyistä savimaan lapioimista kylmässä, kivivasaralla nuijittua sormea, märkiä puutarhahanskoja, palelevia varpaita tai lukuisia ärräpäitä. Näin vain kauneutta ja kukkaloistoa. On ihmeellistä, miten pieniin ja vaatimattomiin syksyllä maahan kaivettuihin sipuleihin voi mahtua niin paljon väriä ja elämää!

l3

Nyt yritän palata noihin ihaniin kevättunnelmiin ja saada itseni istutuslapion varteen. Hyvä kirja, sohva ja takkatuli huutelevat nimeäni, mutta periksi ei anneta.

l2

Lopussa kiitos taas seisoo!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit

Elokuun kukintaa

elokuunblogi_4

Jos saimme odotella alkukesänä parempia ilmoja niin onneksi edes elokuussa saimme maistiaisia lämpimistä päivistä. Silloin alkoi tapahtua myös puutarhassa. Omaa hetkeä odotelleet kasvit ja kukat pyrähtivät kasvuun sellaisella vauhdilla, että satoa tulisi riittämään varmasti.

elokuunblogi

Kasvulaatikot ovat erinomaisia myös kukille, varsinkin yksivartisille mukukasveille, joita voi käyttää leikkokukka tarkoituksiin. Muun muassa erilaiset kurjenmiekkakasvien heimoon kuuluvat Miekkaliljat (Gladiolus) viihtyvät kohopenkeissä mainiosti.

elokuublogi_1

Majesteettiset eriväriset kukat tuovat hyötypuutarhan raameihin lisää viihtyvyyttä ja tunnelma vaihtuu jopa keskieurooppalaisen runsas kukkaisen vivahteiseen puutarhaan. Kohopenkkien suosiota selittänee puutarhan vaihtelu mahdollisuudet. Puutarhaan saa uuden ilmeen istutusvalinnoillaan vaikka joka kesä.

elokuunblogi_3

Korkeaksi kasvavien kukkien ansiosta puutarha näyttää todella runsaalta.

elokuunblogi_2

Kukkamukulat istutetaan keväällä ja syyskuun paikkeilla ne voi kerätä pois ja viedä talveksi viileään tilaan odottamaan seuraavaa kevättä. Korkeiden kasvien kanssa on hyvä muistaa kunnolliset tuet, että ne säilyttävät arvokkaan ryhtinsä.

elokuunblogi_5

Ja kun miekkaliljoista puhutaan niin mainitaan myös liljat, varsinkin puuliljat, joiden kukinnat ovat valtavia. Upeita ilmestyksiä, joita varmasti kannattaa miettiä omaan puutarhaan ensi keväänä!

elokuunblogi_6

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Orvokki kesäkukkana

Orvokit ovat varmoja valintoja kesäiselle pihamaalle. Runsaina istutuksina auringossa loistavat orvokit pääsevät oikeuksiinsa. Kodin pääsisäänkäyntiä voi kaunistaa kesällä lisäämällä sen lähelle kukkaistutuksia. Kuinka kauniisti nämä keltaiset orvokit kutsuvatkaan vieraan taloon!

orvokitterassilla

Orvokit aloittavat kukintansa jo alkukesästä, joten ne on hyvä ostaa hyvissä ajoin. Loppukesästä orvokkeja näkee monesti myös alennusmyynneissä, joten niitä voi kyllä myös hankkia silloin jos ei ole alkukesään ehtinyt. Orvokeista voi myös muodostaa runsaita kukkaryhmiä erilaisiin kukkatelineihin. Helppohoitoiset orvokit käyvät erinomaisesti pajukoreihin. Kukka-astioina voi myös käyttää savesta tai muovista tehtyjä ruukkuja.

orvokkiamppeli

Orvokeilla on tyypillisesti sydämenmuotoiset lehdet ja epäsymmetriset, viisiterälehtiset kukat. Kukkana se on hyvin kestävä. Kesäkukkana orvokki on myös mitä mainioin koska sen kukinta-aika on todella pitkä. Orvokin kukkimista voi pidentää jos käy nyppimässä kuihtuneet kukat pois aika ajoin. Orvokit ovat kauneimmillaan aurinkoisella paikalla tasaisesti kasteltuna.

Erikoisiin istutuksiinkin orvokit käyvät hyvin kuten tässä orvokkinen väripiste on asetettu vanhan, rautaisen haravakoneen renkaan päälle. Tässä ideassa kaksi isoa rautaista rengasta kukkineen kehystävät pihaan menevää tietä kumpaakin puolta kuin sanoen: ”Tervetuloa!”

orvokithevospyora

 

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kärhöt – köynnösten kuninkaat

Kärhöt – köynnösten kuninkaat taipuvat kansankielellä klemantikseksi niiden latinankielisen nimen ´Clematis´ mukaan. Kärhöt kuuluvat leinikkikasvien heimoon ja ne ovat hyvin suosittuja monivuotisia koristekasveja. Lajikkeita on pilvin pimein ja moneen käyttötarkoitukseen: istutuksiin yksittäin, ryhmiin, sekä ruukkuistutuksiin. Viherpeukaloiden sivuilta löydät ne kätevästi köynnösten alta.

karho

Köynnöskasvi kärhöjä on muun muassa pienikukkaisena, isokukkaisena, sekä tarhaviinikärhöinä. Kärhöjen eteen voi hyvin sijoittaa esimerkiksi matalahkoja pensaita tai kukkivia perennoja. Paitsi, että se tekee penkistä runsaamman näköisen, sillä on myös suotuisia vaikutuksia juuristoon, joka pysyy näin viileämpänä ja kärhölle riittää paremmin vettä ja se mahdollistaa pidemmän kukinta-ajan.

Viherpeukalot toimittavat esimerkiksi suosittua kärhölajiketta Tarhakellokärhö Arabellaa jo ensi kuusta lähtien, joten voit käydä kurkkaamassa tällä sivulla, sopisiko tämä sinun puutarhaasi. Tarhakellokärhö on todella runsaasti kukkiva perennamainen puolipensas. Muita hyviä puolia on sen pitkäikäisyys ja helppohoitoisuus.

Loistokärhöistä saat myös todella kauniin köynnöksen. Niissä kukkivat valtavat kukat eivät jää huomaamatta keneltäkään ja näitä voikin suositella lämpimästi perennapenkkiin. Viherpeukaloilla niitä löytyy muun muassa puhtaan valkoisena kukkivana Loistokärhö Miss Batemanina tai upeana tummanviolettina Loistokärhö Warszawska Nikenä, joka kukkii loppu kesästä pitkälle syksyyn. Täältä löydät myös täydelliset hoito-ohjeet näihinkin kasveihin.

jalokarho_violetti

Myös kruunukärhöt ovat mainitsemisen arvoisia. Ne muistuttavat alppikärhöjä, mutta niiden kukat ovat suuremmat ja avoimemmat. Ne kestävät hyvin talven yli ja kukintaa voi odottaa kesä-heinäkuussa. Kasvukorkeutta niillä on jopa 3-4 metriä, joten niiden kanssa täytyy muistaa köynnöstuet. Jos haluaa kukkamerta köynnöksen muodossa, tämä on erittäin hyvä valinta muun muassa laajojen alueiden kuten kivikkojen, muurien ja korkealle kaartuvien pylväiden tai kaariporttien kupeeseen. Yksi vaihtoehto kruunukärhöksi on Maidwell Hall lajike.

Jos kaipaat keltaista väriä pihamaallesi, voisin suositella tätä keltaisena kukkivaa Kiinankeltakärhöä, joka näyttää olevan myös sopivasti alennuksessa!

Kärhöjä on todellakin moneen lähtöön ja löydät varmasti niistä myös juuri sinun mielenmaisemaasi sopivan värin. Parhaimmassa tapauksessa saat kärhöjen avulla koko kesän kukkivan pihanurkkauksen: hankkimalla alppi- ja kruunukärhöjä kukkimaan alku kesään ja suurikukkaisia jalo- tai loistokärhöjä kukkimaan heinäkuusta syyskuuhun asti. Muista myös, ettei köynnöstä tarvitse aina istuttaa maahan, vaan voit hyvin istuttaa kärhöjä myös ruukkuihin. Kärhöruukku kesäisellä terassilla on mahtavan näköinen!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Salkoruusut – viimeisin löytöni

Edellisessä artikkelissa kerroin Malvoista, joiden heimoon salkoruusutkin kuuluvat. Näin ensimmäisen kerran tämän upean kukan kukkivan vasta viime kesänä. Minulla ei ollut aavistustakaan, että jostain löytyisi kilpailija perinteisille ruusuille, joista pidän paljon. Mutta löytyi ja tätähän pitää saada omalle pihalle!

Tarhasalkoruususta käytetään nimeä tukkiruusu, koska sen ruusumaiset kukat kasvavat pitkin tanakkaa keppivartta.

Tarhasalkoruusu_valpun

Salkoruusun kukintoa voi odottaa tulevaksi heinä-elokuussa. Sille on ominaista nämä suuret, näyttävät silkkimäiset kukat. Kasvista vielä sen verran, että se on kaksivuotinen ja kukintoa pystyy odottamaan vasta toisena kesänä. Se talvehtii lehtiruusukkeena. Talvehtimiseen kannattaa varautua jo etukäteen miettimällä salkoruusulle paikka, jossa vesi läpäisee hyvin maan eikä jää seisomaan. Suosittelen myös talvisuojausta salkoruusuille vaikka ilman suojausta olenkin kuullut monen onnistuneen talvehtimisessa. Yksinkertaiseen suojaukseen riittää esimerkiksi sen peitteleminen kuivilla lehdillä tai havuilla sen jälkeen kun routa on tullut maahan, ettei salkoruusu mätäne suojauksen alle. Paikkaa valitessa aurinkoinen paikka on aina plussaa tälle koristekasville.

tarhasalkoruusu_tumma

Lokakuun aikana tehdään helppo toimenpide eli katkaistaan salkoruusun tanakat varrat. Siihen mennessä se on siis ehtinyt kylvää siemenet maahan tiiviistä pallomaisesta muodostelmastaan ja seuraavana kesänä on odotettavissa lehtiruusuke, joka talvehtii ja seuraavana kesänä siis puhkeaa kukkaan.

Salkoruusuja on monen värisinä. Voi valita sellaisen lajikkeen, jonka kukat ovat suuria silkkimäisen yksinkertaisia, jopa 10 cm halkaisijaltaan tai sitten kauniisti kerrottuja ruusuisia rykelmiä.

Tarhasalkoruusunigra

Eräs kaunis vaihtoehto on tämä tummanpuhuva mustahko salkoruusu, johon ihastuin ensi näkemältä. Lajikkeesta nimeltä ”Nigra” saa tällaiset ihanat tummat kukat. Se pitäisi kylvää maalis – heinäkuussa, joten tätäkin voi alkaa lisäämään jo kukkalistalleen ja alkaa etsimään siemeniä, jotta saa kukinnan kesä-syyskuuksi tai toivoa sitä Viherpeukaloille taimimyyntiin tästä!

Ja tämän toisen ihanan, vaaleanpunaisen tarhasalkoruusun toimitukset alkavat jo tässä kuussa eli nyt klikkailemaan pakettia postiin, jotta sinunkin pihalle saataisiin tämä mykistävän herkkä salkoruusu.

Tarhasalkoruusu_vpun_1

Tiesitkö muuten, että tarhasalkoruusun sukulaista rohtosalkoruusua voi käyttää myös omatekoisina makeisina? Ennen vanhaan sen kuivatuista ja jauhetuista juuresta tehtiin makoisia paloja. Siitä käytettiin myös nimeä lääkemalva tai alteenjuuri. Mikäpä estäisi sitä nykyäänkään käyttämästä samaiseen tarkoitukseen. Tulisipa lapsillekin oikeat luomukarkit omasta maasta. Juurta voi myös käyttää salaateissa tai oikein maukasta siitä saa jos sen paistaa voissa.

Rohtosalkoruusun rohtokäytös on todella monipuolista. Sen vaikutus on lähinnä sen sisältämissä lima-aineissa. Nämä suojaavat myös ihmisten limakalvoja. Tätä on käytetty muun muassa ärsytysyskään ja äänen käheyteen. Rohdoksiin voi käyttää juurien lisäksi myös kukkia ja lehtiä. Juuressa olevat polysakkaridit ovat suotuisia myös elimistön vastustuskyvyn lisäämiseen. Sitä voi myös käyttää ulkoisesti, rohtumiin, naarmuihin ja hyttysten pistoihin. Vinkkejä vinkin perään ja nyt pihahommiin!

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti

Malvat ja malvikit pihan koristajina

Malvat kuuluvat malvakasvien (Malvaceae) heimoon. Malvoja käytetään lähinnä koristekasveina, mutta osaa niistä voi myös hyödyntää rohtokasveina, sekä lehtivihanneksina. Erikoiseksi malvojen lehdet tekee niiden sisältämä oksitoniini, joka on monelle synnyttäneelle tuttu kohdun supistajana eli synnytyksen jouduttajana.

Muutamia malvalajeja kasvatetaan lisäksi koristekasveina puutarhoissa. Koristekasveina kasvatettavia malvalajeja ovat muun muassa monivuotiset myski- ja ruusumalvat. Myskimalva lienee saaneen nimensä herkästä myskimäisestä tuoksustaan.

Malvoja voidaan käyttää teehen tai antamaan väriä juomiin. Malvakasveihin kuuluu myös teehibiscus, josta olen kirjoittanut jo aikaisemminkin Terveysjuomia -artikkelissa.

Varsinkin myskimalvoja pidetään vanhojen pihojen perinneperennana. Se onkin todella kaunis ja korkea. Se sopii myös esimerkiksi rinnepenkkeihin tai vaikkapa kukkakedoille.

Malva

Malvoille läheistä sukua ovat myös jalomalvat ja malvikit. Malvikeista yksi suosittu laji on harmaamalvikki, joka kasvaa todella korkeaksi, jopa puolitoista metriseksi. Tämä lajike kukkii myös todella pitkään.

Malvikkeja kutsutaan myös poppeliruusuiksi. Lajeja tunnetaan noin kaksikymmentäviisi kappaletta. Osa lajeista on yksivuotisia, osa monivuotisia. Niitä on myös tarjolla ruohovartisina tai pensaina.

Eräs suosittu yksivuotinen malvikki on kesämalvikki. Siinä on maljamaiset kukat, joista suosituimmat ovat valkoiset ja pinkit kukat. Kauniiden kukkien lisäksi se kukkii runsaasti, joten se sopii myös leikkokukaksi. Se voidaan kylvää suoraan maahan siemenistä keväällä. Paras aika taitaakin olla touko-kesäkuussa, joten kohtahan voisi jo hankkia siemenetkin. Kukintaa voi sitten odottaa tulevaksi tästä kukasta heinä-elokuussa. Korkeutta tämä yksivuotinen koristekasvi kasvaa puolisen metriä ja onkin korkeutensa puolesta mitä mainioin esimerkiksi talon reunaa koristamaan tuuheana kukkarivistönä. Kesämalvikit ovat myös kovin helppohoitoisia, joten tässäpä taas muutama vinkki tulevaa kesää odotellen. Tosin mitä enemmän näihin erilaisiin koristekasvivaihtoehtoihin perehtyy, sitä vaikeammaksi taitaa tulla taas tämän kesän kukkavalinnat.

malvikki

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Mitä perennapenkkiin – osa 1

Varmasti monta puutarhaa suunnittevaa tai sitä uudistavaa viherpeukaloa askarruttaa ajatus:
Mitä perennapenkkiin?

Perennat eli monivuotiset ruohovartiset koristekasvit pitäisi valita pihalle huolella, koska ajatuksena on katsella näitä valittuja kasveja pidempäänkin kuin vain yhden kasvukauden. Perennapenkki on pitkäaikainen sijoitus, joten se kannattaa suunnitella huolella. Perennapenkkiä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon kasvikohtaiset rajoitukset (sopiva maaperä ja valon tarve), kasvien korkeudet, sekä kukinta-ajat.

Esittelen tässä artikkelissa yhden runsaasti kukkivan perennapenkkiesimerkin, joka sopii pihan aurinkoiselle paikalle. Viherpeukaloilla on myös valmiita paketteja perennapenkeiksi, jolloin suunnitteluvaihetta ei tarvita ollenkaan, vaan kaikki on mietitty jo valmiiksi kukkapenkin muodosta lähtien hoito-ohjeisiin.

Perennapenkki

Aurinkonauhus

Aurinkonauhus on keltaisen kullanväreissä kukkiva korkea koristekasvi, joka viihtyy auringossa / puolivarjossa. Perennapenkkiä tehtäessä kannattaa huolehtia hyvin kasvuunlähdöstä laittamalla kasvualusta kunnolla kuntoon. Runsas multa ja ravinnerikkaus ovat valttia. Tämän perhoskasvin kukinta ajoittuu heinä-elokuulle. Yllä olevasta perennapenkki esimerkkikuvasta voi nähdä kuinka tämän aurinkonauhuksen kukinta on jo tässä loppumaisillaan. Koristekasvin muuttuessa värittömiksi rangoiksi, kannattaa muistaa käydä hieman siistimässä penkkiä, jotta seuraavaksi kukintavaiheessa olevat koristekasvit pääsevät oikeuksiinsa.

Kaunopunahattu

Punahattu on ryhmäperenna, joka on kuuluisa punaisen purppuroista päivänkakkarakukinnoistaan. Moni vannoo myös echinaforcen eli auringonhattu-uutteen nimeen yskän tai flunssan vallatessa. Muun muassa Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet tätä kasvia alkujaan monenlaisten vaivojen hoitoon. Punahattu käy siis hyvin kaunistamaan kukkapenkkiä, mutta jos innostuu rohdoksista niin sen kukkivia versoja tai sen talvehtivia juuria voi myös hyötykäyttää.

Kaunopunahatut kasvavat hieman lajikkeesta riippuen 80-100 cm korkeaksi. Ihannesijainti sille olisi aurinkoinen / puolivarjoinen paikka. Suomessa punahatun kukinta ajoittuu loppukesälle. Kaunopunahattu on myös oiva perenna huokuttelemaan perhosia. Lisäksi tätä kaunokaista saattaa löytyä myös nykyään muissakin väreissä kuin vain purppuranpunertavana. Muita hyviä puolia tässä perennassa on sen sopivuus myös leikko- ja kuivakukaksi, joten tämä kukka on todellakin sieltä puutarhan monipuolisemmasta päästä. Tässä perennapenkissä kaunopunahatut ovat sijoitettu korkeutensa puolesta penkin etualle ja keskelle (kuva otettu sivulta).

Syysleimu

Kaunopunahatun seuraksi suositellaan usein syysleimua. Olenkin kirjoittanut kokonaisen artikkelin syysleimuista ja luulen, ettei se menetä suosiotaan tulevanakaan kesänä. Artikkelin syysleimusta voit käydä lukemassa suoraan Viherpeukaloiden viime elokuun blogiarkistosta: ”Trendikukka syysleimu häikäisee väreillään”.

Valkoinensyysleimu

Loistosalvia

Loistosalvian voi nimensä mukaan istuttaa loistavalle / aurinkoiselle paikalle. Tämä perenna kestää hyvin aurinkoa ja suosittelenkin sitä perennapenkkiin, koska se myös kukkii pitkään (kesäkuun lopulta elokuulle). Loistosalvia, sekä kaunopunahattu löytyvät muun muassa Viherpeukaloiden valmiiksi suunnittelemasta perennapenkkipaketista “kesäperhonen”, joka on hyvin suosittu valinta.

Loistosalvia_takanasyyleimu

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti

Pihasuunnittelua osa 1 – haaveilu, visio ja inspiraatio

Talvikuukausina pihan ollessa lumen tai loskan alla ei voi oikein konkreettisesti tehdä paljon pihan hyväksi. Ajan voi kuitenkin käyttää hyödyllisesti ennakointiin. Haaveilu, inspiraation hakeminen ja suunnittelu voivat helpottaa tulevaa kevättä ja kesää. Apuna voi käyttää visuaalisia inspiraation lähteitä.

Yksi suurta suosiota kasvattava ilmainen palvelu on Pinterest. Se on ilmoitustaulutyyppinen sosiaalinen linkkien ja kuvien jakopalvelu. Palvelu on helppo opetella ja käyttää. Puutarhasuunnittelu ja –ideointi ei ole ainoa johon tätä palvelua voi käyttää. Kerään omille tauluilleni myös muun muassa sisustus- ja ruoka-aiheisia kuvia, joista saan inspiraatiota. Olen myös alkanut käyttää tätä visuaalista työkalua silloin kun alan suunnittelemaan isompia projekteja, kuten seuraavan kirjani kirjoittamista. Visio syntyy hyvin nopeasti ja se tarkentuu kun ajatukset näkee yhtenä kokonaisena kuvakollaasina.

pinterest_2

Jos sinua kiinnostaa, voit käydä kurkkaamassa tästä linkistä koko ideatauluni puutarhaan liittyen: http://www.pinterest.com/heidirothpin/salainen-puutarhani/

Voit myös helposti tehdä itse omasi. Myös Viherpeukaloilla on oma Pinterest -sivusto! Muutenkin kuvapankin kerääminen on nykyään hyvin helppoa. Puhelimen kamera kulkee monella mukana ja sillä on helppo ottaa kuvia aina kun kohdalle osuu idea, joka sopii omaan puutarhaan. Puutarhan ja pihan suunnittelemiseen voi myös käydä hakemassa inspiraatiota mm. näyttelypihoilta ja messuilta.

Oman kuvakollaasini perusteella voisi sanoa, että tämä puutarha huokuu purppuran sävyjä ja kauniita kukkia. Ruusut ovat ikisuosikkejani ja myös kallat eli huonevehkat ovat mielestäni tyylikkäitä puutarhan koristajia.

pinterest_1

Pinterestin kautta löysin muun muassa ihanat laukat (Allium). Jättilaukalle voisi siis jo nyt kesän aikana katsoa sopivan paikan, jotta sen voisi istuttaa myöhemmin syksyllä maahan. Pitkä aika odottaa kun en tajunnut jo viime syksynä tämän ihanuuden olemassa oloa.

pinterest_3

Ideoin myös lisäksi kivetyksiä ja pergoloita. Puutarhan suunnittelua voisi hyvällä syyllä verratakin palapelin kokoamiseen. Yksityiskohdista rakentuu kokonaisuus. Kokonaisuuteen on myös hyvä jättää yllätyksille tilaa. Ne voivat olla vaikka luonnonkukkia, joita tästäkin paletista löytyy.

pinterest_4

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Maasta ne pienet ponnistaa

Jos on kevät oikukas, niin on myös kasvien alkutaival huteraa ja perin epävarmaa. Kevään kasvatuskokeilujen myötä on todettava, että minusta ei taida olla taimikasvattajaksi. Siemenen saattaminen kasvuun on haasteellisempi tehtävä kuin arvaisi.

Tärkeitä ratkaisujen ja epäonnistumisen paikkoja on paljon: siementen laatu, mullan laatu, mullan tiiviys, kylvöastian koko, siemenkylvön tiheys, kylvö mullan päälle vai mullalla peitettyä, kylvön peitto muovilla, kastelun määrä, valon/pimeyden tarve, lämpötila, koulinta, uudelleenistutus, lannoitus, ulkoilmaan karaisu. Saldona olen kevään aikana saanut enemmän oppia kuin satoa, tärkeää toki sekin.

Jätän tästedes kylvötyöt ja koulimiset suosiolla osaavampiin käsiin ja keskityn puolivalmisteisiin eli juurakoihin, mukuloihin ja sipuleihin. Näillä on kenen tahansa helppo onnistua.

Puutarhassa sentään tapahtuu parhaillaan ja paljon. Vielä rujon ja hoitamattoman näköisestä kasvimaasta ponnistaa jo ruohosipulia, sitruunamelissaa ja persiljaa. Myös liljat ja tulppaanit ovat voimissaan. Kuvissa näkyvät vakoiset rakeet ovat lannoitetta, joka on hyvä levittää kevätkosteaan maahan.

ruohosipulipersilja

 

sitruunamelissaliljoja

Maailman helppohoitoisin ruukkuistutus on muuten mehikasvi, jota siirrän suoraan maasta ruukkuihin. Hoidoksi riittää kastelu silloin tällöin, eikä sekään ole loppujen lopuksi niin kovin tarkkaa.

mehikasvi_ruukussa

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Aurinkoa ja versojen kasvatusta

Siemen on kaiken alku ja juuri. Kuten kasvimaailmassa yleensä, niin pienistä kasvatuskokeiluista ja havainnoista alkaa myös blogin tarinointi.

Tämän viikon säteilevä kevätaurinko sai aikaan pidättelemättömän puuskan kasvien hoitoon, ja koska pihalla on vielä metrikaupalla lunta, on tässä vaiheessa keskityttävä ikkunalautaviljelyyn ja huonekasveihin. Istutin siis siemeniä.

Hankin kaupasta kuivattuja herneitä ja auringonkukan siemeniä sekä pussillisen multaa. On mainittavan vielä, että tällä kertaa löysin ainoastaan valmiiksi kuorittuja auringonkukan siemeniä – näillä mennään nyt. Pestyistä muovisista liharasioista sain mainiot istutusastiat – niitä kannattaa ottaa talteen jatkossakin. Ennen istutusta liotin herneitä noin vuorokauden vesilasissa, sillä näin kasvua nopeutettua. Varovaisen kastelun jälkeen kasvatusastiat voi alkuvaiheessa peittää kevyesti muovipussilla – liian tiiviin pussin vaaraksi koituu home. Nyt riittää kasteltavaa ja kasvun edistymisen seuraamista joka päivälle. Saa nähdä, kuinka pian rasiakasvimaani tuottaa satoa: maukkaita herneen- ja auringonkukan versoja ruokapöytään.

Versokasvatusta

Nyt on myös huonekasvien katsastuksen aika. Perushuolto ei paljon vaadi. Jo talven pölykerroksen pyyhkiminen lehdiltä ja uusi pintamulta saavat ihmeitä aikaan. Nuupahtanet kasvit kohenevat silmissä. Pintamullan vaihdon jälkeen kevään ensimmäinen lannoitus saa vielä hetken odottaa, sillä lepokauden jälkeen kasvuun herättely ja muutokset täytyy tehdä lempeästi ja kasvin olotilaa tarkkaillen. Viikon iloisin havainto oli kevään ensimmäiseen kukintaansa innostunut viirivehka!

Viirivehka

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti
« Edellinen  1 2 3