Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

Elämämme kallein heräteostos

Huikean aurinkoinen ja lämmin syyskuun viikonloppu muistutti minulle mieleen oman puutarhamme tarinan siitä kuinka se päätyi meille. Päätimme nimittäin ostaa mökkimme puutarhoineen yhtenä lämpimänä elokuun iltana kahdeksan vuotta sitten. Viaton pyörälenkki siirtolapuutarhalle sunnuntain ratoksi oli eskaloitunut järjettömäksi mökkikuumeeksi ja Lue koko kirjoitus

Syyskukkia

Syksy tekee tuloaan ja puutarha alkaa pikku hiljaa valmistautua talvilevolle. Onneksi kukkailoa riittää yhä. Jos pihasta ei löydy pitkälle syksyyn kukkivia myöhäiskesän perennoja, voi kukkaisaa tunnelmaa jatkaa erilaisilla syysistutuksilla. Nuupahtaneita kesäkukkaistutuksia on helppo päivittää muutamalla syyskasvilla. Vaihda ränsistyneet kesäkukat koristekaaleihin, kukonharjaan, Lue koko kirjoitus

keittiöpuutarha

Herukoiden huumaa

Istutin viime vuonna puutarhaamme rungollisia herukoita. Minua viehätti rungollisten herukoiden ulkomuoto sekä tietenkin ajatus siitä, että marjojen poimiminen olisi jatkossa vähän selkäystävällisempää. Tykkään kovasti, kun keittiöpuutarhassa on korkeuseroja ja mukavaa vaihtelua silmälle.

DSC_7819

Hentorakenteinen punaherukka kantoi marjoja jo heti ensimmäisenä kesänä.

DSC_7829

Samaan aikaan viereen istutettu rotevampi rungollinen karviainen ei ole vielä häikäissyt sadollaan. Sitä odotellessa.

DSC_7816

Yksi rungollinen mustaherukka pääsi kasvihuoneen kupeeseen. Satoa saatiin nauttia jo viime kesänä, mutta tänä vuonna pikkupuu intoutui hurjaan kasvuun.

DSC_4676

Marjoja tuli reilusti. Jopa siinä määrin, että koko marjapuu oli vaarassa rojahtaa ruohosipulipöheikön päälle.

DSC_1172

Yksi tärkeimmistä asioista rungollisten herukoiden kanssa onkin kunnon tuenta. Viimevuotiset bambukepit eivät jaksaneet tukea latvuksesta vauhdilla kasvavaa herukkapuuta. Päälle tämän kesäiset sateet ja tuulet, niin runkoparka oli kovilla.

DSC_7510

Tukikepit on hyvä pitää paikoillaan ihan jatkuvasti. Kannattaa myös tarkistaa niiden kestävyys sekä tuentanarujen sidonta vuosittain.

DSC_0029

Kesähuoneen päädyssä oleva hyötytarha sai yhteen kasvulaatikkoon rungollisen mustaherukan. Sen juurella kasvaa amppelimansikkaa, sitruunatimjamia, tupsulaventelia, iisoppia ja jättiverbenaa. Nämä kaikki ovat viihtyneet mainiosti yhdessä, toisiaan täydentäen. Mansikka, sitruunatimjami ja iisoppi myös talvehtivat viime vuonna herukan kaverina. Pidän kovasti juuri tästä laatikosta, se on helppohoitoinen ja kaunis ympäri kesän.

DSC_9967

Rungolliset herukat ovat mitä mainioin lisä pieneen puutarhaan. Ne säästävät tilaa ja niiden tyven voi hyödyntää monella tavalla. Paras marjasato saadaan aurinkoisella kasvupaikalla, mutta herukka viihtyy myös puolivarjossa. Kunhan sato on korjattu, on aika antaa syyslannoite. Sillä varmistat hyvän kasvun ja marjasadon myös ensi kesänä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Peruna on pyöreä, peruna on soikea…

Pääsin pari vuotta sitten erikoisempien perunoiden makuun. Erikoisperunalajikkeet yllättivät paitsi kauniilla ulkonäöllään, myös hienostuneella maullaan.

DSC_0078 24

Suosikkejani ovat purppurakuorinen Shetland Black sekä punapilkullinen Lady Balfour. Kauniin Shetland Blackin kuoren alla on kermaisen keltainen peruna, jossa on purppuranvärinen rinkula. Lady Balfour taas on mukavan monikäyttöinen ja mutkaton.

DSC_0208

Vaikka peruna on varsin helppo kasvatettava, multaus on syytä muistaa pari kertaa kesän aikana. Multaus estää perunoita vihertymästä ja on samalla myös rikkakasvien torjuntaa. Perunat voi mullata vaoista nostetulla mullalla tai lisäämällä multaa tai turvetta pussista.

DSC_9301

Itse käytän pussiturvetta, sillä perunat kasvavat kasvulaatikossa ja olen kylvänyt perunarivien väliin korianteria. Kumppanuuskasvitaulukon mukaan korianterin pitäisi parantaa perunan makua. Perinteisempi perunan kumppani on härkäpapu.

DSC_9300

Pari siemenperunaa päätyy aina myös pussiin tai ruukkuun. Tänä vuonna unohdin mullata pussiperunat ja päällimmäiset perunat vihertyivät käyttökelvottomiksi.

DSC_0102

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan vihertyneet perunat sisältävät paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle.

DSC_0108

Peruna kuuluu koisokasvien heimoon ja se kukkii lajikkeesta riippuen valkoisin tai liilan sävyisin kukin.

DSC_9278

Viime kesänä peruna teki hyvän sadon lisäksi myös vihreitä, tomaatin näköisiä hedelmiä perunan varteen. Nämä olivat itselleni aivan uusi tuttavuus. Vihreät hedelmät ovat kuitenkin myrkyllisiä ja siis syötäväksi kelpaamattomia. Varsinaiseen perunasatoon nämä ”marjat” eivät vaikuta.

DSC_7689

Nyt vain perunat kattilaan porisemaan ja parasta kesäruokaa nauttimaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Nyt nautitaan!

Kesän paras osio on alkanut, puutarhan sato alkaa kypsyä. Ensimmäiset varhaisperunat herkuteltiin juhannuksena.

DSC_0021

Uusi tuttavuus, pyöreä, keskivahva chili ’Naranga’ punastelee kasvihuoneen lämmössä.

DSC_0009

Monikäyttöinen kesäkurpitsa on aloittanut satokauden anteliaasti.

DSC_9261

Viime vuonna kokeilin munakoison (’Moneymaker’) kasvatusta ensi kertaa siemenestä.

DSC_9456

Kylmänä kesänä puuha oli kuitenkin jokseenkin turhauttavaa ja satoa saatiin niukasti. Tänä vuonna oikaisin ja ostin valmiin taimen. Kaunista satoa on riittänyt mukavasti, joten taida suosiolla jättää munakoison esikasvatuksen tulevinakin vuosina muille.

DSC_9465

Salaatteja ja yrttejä on taas yli oman tarpeen. Juurekset ja minimaissit näyttävät lupaavilta.

DSC_9817

On kerrassaan mahtava fiilis, kun aterian ainekset löytyvät omasta puutarhasta. Viimeistään tässä vaiheessa unohtuvat toukokiireet, säämanailut ja puutarhurin satunnaisesti suustaan päästämät ärräpäät.

DSC_0043

Vielä kun eriväriset ja erikokoiset tomaatit saadaan kypsiksi, on todellakin aihetta juhlaan. Kasvihuoneessa kypsyvä puna-oranssijuovainen tomaatti ’Tigerella’ saa jo veden herahtamaan kielelle. Kaunis ja herkullinen Tigerella on kasvihuoneemme jokavuotinen kasvatti.

DSC_8685

Herkullista heinäkuun jatkoa!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Aromaattinen basilika

Basilika on yksi lempiyrteistäni. Se on kasvina näyttävä, maultaan pehmeän aromaattinen ja se sopii mainioksi makupariksi monelle.

DSC_0061

Basilika rakastaa lämpöä ja sadosta pääsee nauttimaan helpoiten ostamalla valmiin taimen.

DSC_5384 (1)

Basilikan kasvatus siemenestä on myös melko vaivatonta.

DSC_0726

Itselläni on tapana kylvää basilika suoraan kasvihuoneeseen toukokuussa. Jostakin syystä sisällä esikasvattamiani taimia kiusaavat usein kirvat. Kun kylvän suoraan kasvihuoneeseen, taimi ei tarvitse erikseen karaista, vaan niistä tulee jämäköitä ja kestäviä. Toukokuun lämpöaalto antaa hyvän startin näille yrttien kuninkaallisille.

DSC_6348

Toki kylminä öinä taimet tulee suojata hallaharsolla tai kiikuttaa ruukut sisätiloihin. Herkkähipiäinen basilika ei siedä hallaa.

DSC_4839

Monet yhdistävät basilikan italialaiseen ruokaan, onhan se lyömätön makupari tomaatin ja miedon mozzarella-juuston kanssa.

DSC_9253

Hyötykasviyhdistyksen sivut tietävät kuitenkin kertoa, että basilika on alkujaan kotoisin Intiasta ja siitä liikkuu paljonkin ristiriitaista tietoa. Toiset pitävät basilikaa rakkauden symbolina, ilon ja onnen yrttinä. Toiset taas pahuuden yrttinä.

DSC_8359

Jos merkityksiä on monia, niin on myös lajikkeita. Basilikaa löytyy isolehtisenä, pienilehtisenä, vihreänä, punaisena. Kuvassa ’Large leaved’, jota kutsutaan myös salaattibasilikaksi, punalehtinen ’Rosie’ ja pienilehtinen ’Balkon Star’.

DSC_8400

Kanelilta, sitruunalta, pippuriselta maistuvia. Muun muassa. Basilikaa voi viljellä sekä ruokakäyttöön että silmänruoaksi.

DSC_9258

Itse rakastan aamuauringon lämmittämää kasvihuonetta, jossa basilikan aromit sekoittuvat kypsyvien tomaattien tuoksuun. Taidankin lähteä tästä saman tien vähän fiilistelemään!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Maissia kasvattamaan!

Maissi on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kesäruokana. Kypsäksi grillattu tai keitetty maissi, sipaus voita ja ripaus suolaa, ah mikä ihana herkku!

DSC_0126 7

Ja jos on joskus päässyt tuoreen maissin makuun, ei paluuta vakuumipakattuihin maisseihin enää ole. Tuoreena nautitussa maississa on ihana makeus, rapeus ja mehevyys.

DSC_8177

Maissia pystyy kasvattamaan myös näillä leveysasteilla, kunhan sille on tarjota tuulelta suojainen, lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka.

DSC_0113 9

Ensimmäinen maissikokeiluni sijoittui kasvihuoneeseen. Maissi vaatii pitkän kasvukauden, mutta kasvihuoneessa satoa tuli nopeammin. Tosin maissi vei niin paljon tilaa pienessä ansarissa, että seuraavana vuonna kokeilin kasvatusta lämpimällä seinustalla.

DSC_0115

Istutin taimet laatikoihin kesäkuussa ja heinäkuun lopussa varret olivat venahtaneet pituutta kohti katonrajaa.

DSC_0025 24

Elokuu meni satoa kypsytellessä ja sadonkorjuuseen päästiin syyskuussa. Kun tähkän päässä olevat emit ruskistuvat ja kuivuvat, on aika korjata satoa. Mikään kärsimättömän kaverin kasvi tämä ei ole. Mutta sadonkorjuu kyllä palkitsee odotuksen!

DSC_0128 9

Tänä vuonna kokeilin maissia ensi kertaa siemenestä asti. Ostin puutarhamessuilta ’Minipop’ F1 sokerimaissia. Siemenpussin tietojen mukaan minimaissin tähkä on noin 10 cm pitkä ja koko kasvista tulee vain noin metrin korkuinen, eli se soveltuu hyvin kasvatettavaksi myös pienemmässä tilassa.

DSC_5333

Maissin esikasvatus oli vaivatonta ja nopeaa. Kylvin siemenet pieniin ruukkuihin kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Myöhemmin istutin taimet keittiöpuutarhaan kasvulaatikoihin, seinustalle Kasvumaa-kasvatussäkkeihin sekä ruukkuihin terassille.

DSC_8173

Minimaissin lisäksi istutin Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä löytynyttä vaaleanpunaista ”mansikkamaissia”. Joissakin lähteissä tästä puhutaan koristemaissina, toisissa popcorn-maissina. Katsotaan, mitä sadonkorjuun yhteydessä selviää…

Nyt toivon tyyntä ja lämmintä kesää, jotta maissilla olisi hyvät mahdollisuudet onnistua. Kerron myöhemmin kuinka kävi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Suosikit, osa2

Aikaisemmassa postauksessa (täällä) kerroin hyväksi havaituista hyötytarhan kasveista. Tässä vielä muutama lemppari, joita pystyn lämpimästi suosittelemaan.

DSC_9917

Raitajuurikas eli raidallinen punajuuri ’Chioggia’ veti puoleensa ulkonäkönsä vuoksi. Hauskojen raitojen lisäksi myös maku oli kohdillaan. Tämä oli tavallista punaista lajiketta vähän makeampaa ja mastui hyvin myös lapsille. Harmikseni kaunis raitakuviointi hävisi lähes kokonaan juureksia kypsennettäessä.

DSC_8417

Ikisuosikkini on punasipuli ’Red Baron’. Pidän punasipuleiden vähän miedommasta mausta sekä kauniista tummanpunaisesta väristä.

DSC_8578

Viime kesän kokeiluja oli salaattifenkoli ’Fino’. Sen kasvatus ja etenkin oikea ajoitus tuntui hieman hankalalta. Esikasvatetut taimet olivat hentoja hujoppeja. Myöhemmin piti tarkkailla lehtimukulan turpoamista, jotta se ei ala työntää kukkavartta. Siinä kohtaa voi nimittäin sanoa hyvästit hennosti anikselle maistuvalle herkulle. Osan siemenistä esikasvatin, osan kylvin suoraan maahan.

DSC_8853

Suorakylvöistä ei tullut pulleita lehtimukuloita, mutta fenkolin upea kukinta, se oli ihana! Kuin tillinkukintoja, mutta paljon korkeampia, suurempia ja kestävämpiä. Ne sopivat hienosti myös maljakkoon. Tänä vuonna aion suorakylvää fenkolia juuri tuon upean kukinnan vuoksi.

DSC_9093

Lehtikaali on jo pari vuotta ollut varsinainen trendikasvi. Viime kesänä kokeilemani ’Redbor’ F1 oli purppuranpunainen kaunistus. Alkukesästä vain lehtiruoti oli selvästi punertava.

DSC_6002

Pikkupakkasten myötä koko kasvi sai upean purppuran syysvärin.

DSC_2037

Istutin lehtikaalia laatikkotarhan lisäksi myös  kukkapenkkiä koristamaan. Sadonkorjuu jatkui pitkälle syksyyn, vielä ensilumien jälkeenkin. Tämä kasvi ei pienistä hätkähdä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Suunnitelmat selvillä?

Kevätaurinko on ollut ahkerana ja lumikerros ohenee silmissä. Vaan vielähän tuota riittää ainakin täällä päin Suomea. Napakat yöpakkaset muistuttavat, missä kohtaa kalenteria oikeasti eletään.

Nyt on hyvä hetki miettiä tulevia kylvöjä. Oliko viime kesänä kasvimaalla joku erityisen rapsakka salaatti tai makoisa porkkana? Laitoitko lajikkeet muistiin vai tarttuuko kaupasta joka vuosi uudet siemenpussit fiiliksen mukaan?

DSC_2830

Meillä hyötytarhaan pääsee ainakin pitkä ja rapea retiisi ’French Breakfast 3’ (kuvassa etualalla). Tässä veikeännäköisessä ja mureassa retiisissä on valkoinen kärkiosa. Mielestäni näistä ei tullut yhtä nopeasti puisevia, kuin joistakin aikaisemmin testaamistani retiisilajikkeista.

DSC_5863

Kesäkurpitsa kuuluu keittiöpuutarhamme vakiovarusteisiin. ’Latino’ F1 kesäkurpitsassa on kaunis, raidallinen pinta. Kannattaa huomioida lajikkeelle tyypilliset erityisen suuret lehdet, joiden tarkoituksena on torjua rikkaruohoja.

DSC_7010

Meillä ne piilottivat allensa monta puutarhurilta huomaamatta jäänyttä hedelmää. Piilossa kasvaneet jättiläiset alkoivat muistuttaa pieniä alligaattorinpoikasia!

DSC_8202

Itse tykkään kiinnittää huomiota hyötykasveissa herkullisen maun lisäksi myös kasvin ulkonäköön. Esimerkiksi valkoinen kesäkurpitsa ’Polo’ F1 on todella koristeellinen. Tätä kaunokaista kutsutaan myös ufokurpitsaksi.

DSC_9220

Satoisa ja helppohoitoinen avomaankurkku ’Wilma’ kuuluu sekin suosikkeihin. Muutamasta taimesta saa jo valtavasti rouskuteltavaa ruokapöytään.

IMG_2919 (1)

Olin hieman arastellut kaalien kasvattamista pelätessäni niiden joutuvan nopeasti tuholaisten suihin. Mutta viileä kesä oli kaalien kaveri ja kesäkurpitsa ’Amazing’ tuotti kauniin sadon.

DSC_9391

Siemenpussissa kehuttiin lajikkeen kuumuuden- ja stressinsietokykyä. Ja melkoisella stressillä viime kesän kasvatuksia (ja puutarhuria) kyllä koeteltiin.

Kukkivat kaalit valittiin vuoden 2016 vihannekseksi, joten huhtikuussa sitten joukolla esikasvatuspuuhiin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Keittiön puolella

Pitkäjänteisimmät kotipuutarhurit puuhailevat jo chiliviljelysten tai kesäkukkakylvöjen parissa. Itse keskityn alkuvuodesta ”keittiökasvatuksiin”. Eli raikasta vihreää ruoanlaittoon ja leivän päälle.

0130

Tähän aikaan vuodesta on ihanan terapeuttista työntää sormet multaan, hypistellä siemeniä ja haistella kevään tuoksuja.

0206

Vihannestiskin ruukkuyrteillä saa nopeasti vihreää tunnelmaa ja makua keitoksiin.Ruukkuyrttien hengissä pitämiseen on olemassa erilaisia erikoisruukkuja ja kasvatusalustoja.

8961

Omat pienet keittiöviljelyksetkin kasvavat kyllä nopeasti. Puuha sopii mainiosti myös lasten kanssa toteutettavaksi. Kasvun ihmettä on aina hienoa seurata, oli sitten aikuinen tai lapsi. Ja suihkupullolla sumuttelu on lapsista aina hauskaa.

0127

Näille köökkiviljelmille käytän usein sitä multaa mitä kaapista sattuu löytymään. Parasta olisi kuitenkin ilmava ja maltillisesti lannoitettu taimimulta. Viljelyastiaksi sopii mikä tahansa muoviruukusta kahvikuppiin tai perintökeittokulhoon. Koska viljelykset päätyvät nopeasti suuhun, ei haittaa, vaikka kasvusto olisi liian tiheää ja vähän honteloa. Makua kyllä löytyy!

0163

Juuri nyt keittiö ikkunalla kurkottelee terhakoita auringonkukanversoja, sinappisen kirpeää ja todella nopeakasvuista vihanneskrassia, maukkaita valkosipulinversoja, raikasta rucolaa ja koukeroisia herneenversoja.

0203

Vihannestiskin basilikaa ja taimikaupan rosmariinia unohtamatta. Uusintakylvöjä voi tehdä tiheään ja kokeilla vaikkapa veikeitä retiisin tai punajuuren versoja.

5895

Versokasvatus on nopea tapa tuoda ihana kevätfiilis askeleen lähemmäksi. Versot sopivat salaatteihin, leivän päälle, wokkeihin tai vaikka pastaa maustamaan. Maukasta kevään odotusta siis!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Sadonkorjuun juhlaa

Syyskuun alku on hurahtanut sadonkorjuukiireissä. Monen varhaisemmankin kasvin huippukausi on tänä vuonna ajoittunut elo-syyskuun vaihteeseen.

DSC_0163

Toiset kasvit kestävät vihannespenkissä odottelua paremmin, toiset tulisi korjata heti tilaisuuden tullen. Esimerkiksi pari upeaa kukkakaalin kukintoa pääsi itseltäni ilmeisesti kuivahtamaan penkkiin. Niiden pinta muuttui haperon näköiseksi ja maku kitkeräksi. Onneksi suurin osa sadosta onnistui hienosti. Olemmekin herkutelleet tätä C-vitamiinipommia sekä raakana että kypsennettynä.

DSC_9391

Sadonkorjuupuuhissa on nostettu myös punasipulia kuivumaan. Kuvan lajike on ’Red Baron’, mielestäni helppo ja varma valinta.

DSC_9071

Juhannuksesta asti on herkuteltu perunoilla, ensin varhaisemmalla ’Timolla’ ja nyt myös kauniin lilalla ’Shetland Black’ perunalla. Pääsin kokeilemaan tätä lilaa kaunotarta ensi kertaa viime kesänä. Uusiin perunalajikkeisiin tutustuminen on ollut kutkuttavan mielenkiintoista.

DSC_7706

Meillä on myös rouskuteltu avomaankurkkua ja kurpitsaa. Tehty relishejä. Tomaattisatoa on keitelty meheviksi kastikkeiksi pakkaseen, helpottamaan arjen kiireisiä ruoanlaittohetkiä. Chili puolestaan antaa moneen ruokaan ja vihannessäilykkeeseen pienen kaivatun terän. Kuvan Medina on satoisa ja aikainen lajike. Ja vieläpä todella näyttävä!

DSC_0056

Kaiken keittämisen, säilömisen, pilkkomisen ja raastamisen keskellä eniten iloa tuottaa kuitenkin se, kun päivän aterian voi rakentamaan hyötytarhan antimista. On tavattoman palkitsevaa kävellä kasvimaalle ja kerätä puhtaat ja kauniit raaka-aineet suoraan käyttöön. Tehdä loppusilaus oman maan yrteillä.

DSC_0054

Kylvän isolehtisen basilikan (jota olen kuullut myös salaattibasilikaksi kutsuttavan) aina suoraan astiaan kasvihuoneeseen. Sisällä esikasvattamani basilikat ovat usein saaneet kiusakseen kirvoja jo ennen ulos muuttoa. Kylvän basilikan siemenet ruukkuun kesäkuussa. Yleensä peittelen kylvöksen hallaharsolla, sillä basilika rakastaa lämpöä.

Yksi suosikkiruoistani on uunikasvikset. Tähän helppoon ja maukkaseen, isollekin porukalle vaivattomasti valmistuvaan ruokaan saa upotettua satoa tavattoman monipuolisesti.

DSC_0192

UUNIKASVIKSET

perunoita

porkkanoita

kesäkurpitsaa

punajuuria

maa-artisokkaa

sipulia

kirsikkatomaatteja

 

reilu loraus oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

tuoretta rosmariinia ja timjamia

fetajuustoa kuutioina

 

Puhdista ja/ tai kuori vihannekset. Halkaise kirsikkatomaatit ja leikkaa muut kasvikset sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Levitä kasvikset leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Lorauta kasvispedin päälle oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla, sekä tuoreilla yrteillä. Kääntele kasviksia.

Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kasvisten koosta riippuen. Kääntele muutaman kerran kypsymisen aikana. Lisää loppuvaiheessa kasvispedin päälle fetakuutioita ja kypsennä vielä hetki.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Herkkuja puutarhasta

Loppukesästä puutarhan herkulliset sadot hemmottelivat ahkeria puutarhureita. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyi runsaasti. Samoin monenlaiset yrtit kasvoivat runsaina kasvihuoneessa.

kasvihuone_2

Myös eksoottinen maissi alkoi pitkän viileän jakson jälkeen kasvaa täyteen mittaansa ja tähkät pääsivät myös kehittymään. Maissi kannattaa silti yrittää muistaa istuttaa mahdollisimman aikaisin maahan, koska Suomen kasvukauden pituudesta ja ajankohdasta ei koskaan tiedä niin kuin saimme huomata tänä vuonna.

maissi

Valtavat keltaisena hehkuvat aurinkopallot eli auringonkukat ovat paitsi iloa levittämään puutarhaan, niin myös hyödyllisiä ruokailuhetkiä silmällä pitäen. Loppukesästä voit katkaista auringonkukan ja irrottaa siitä lukuisat siemenet, jotka ovat hyvää ravintoa kuivattuina.

auringonkukka

Muistan kuinka eräskin vuosi minulla oli monta auringonkukkaa, joista halusin kuivata ja säilöä siemenet. Voin sanoa, että tähän käsinäppäryyttä vaativaan tehtävään täytyy varata aikaa. Kuivatuksen voi tehdä helposti auringossa jos sitä vielä riittää tai yhtä hyvin tähän käy alhainen lämpötila uunissa tai infrapunakuivain. Auringonkukan siemenet ovat terveellinen lisä muun muassa salaatteihin. Kannattaa myös kokeilla paahtaa auringonkukan siemeniä pannulla ja lopussa lisätä niihin hunajaa. Vuohenjuustosalaatti vesimelonin- tai hunajamelonin paloilla ja näillä hunajaisilla auringonkukansiemenillä on todella maukasta.

lehtikaali

Lehtikaalisipsit ovat joka syksyisiä herkkupaloja, jotka hurmaavat ruokaintoilijat terveellisyydellään. Paras lajike tähän on ehdottomasti “Westland Autumn”. Sen röpelöiset lehdet muuttuvat rapeiksi vihreiksi sipseiksi pienessä määrässä öljyä ja uunin lämpöä. Lopuksi päälle voi ripotella esimerkiksi vaaleanpunaista Himalajan suolaa tai hienoa merisuolaa. Ohessa tarkempi ohje.

lehtikaalisipsit

Pese ja kuivaa tuoreet lehtikaalit. Revi lehtikaaleista keskisuuria paloja varren kummaltakin puolelta niin, että keskellä oleva kova varsi jää käyttämättä.

Asettele lehtikaalipalat väljästi esimerksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Hiero lehtikaaliin oliiviöljyä kauttaaltaan. Tässä voit kokeilla kuinka öljyisiä haluat sipseistäsi. Suosittelen käyttämään öljyä kohtuudella, koska lehtikaalit kyllä kuivuvat uunissa ilman öljyäkin. Pieni silaus öljyä sen sijaan antaa lehtikaaleilla rapean tekstuurin. Ripottele vielä öljytyiden kaalien päälle hyppysellinen hienoa merisuolaa.

Aseta pelti uuniin, jossa on 140 astetta. Anna olla tässä lämpötilassa kymmenisen minuuttia. Laske sitten uunin lämpötilaa 100 asteeseen. Voit käydä tarkastamassa milloin lehdet alkavat kuivua, mutta itse olen joutunut kuivattamaan vielä tässä lämpötilassa sipsejä noin 50 minuuttia. Tärkeintä on, että lehtikaalisipsit jäävät vihreiksi. Heti kun ne alkavat muuttua ruskehtaviksi ne palavat ja tässä vaiheessa maku on jo menetetty. Täydellisen rapeuden ja suolaisuuden löytäminen onkin harjoituksen tulosta, joten jos ensimmäinen satsi ei onnistukaan, seuraavalla kerralla onnistuu varmasti jo paremmin.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti