Syyskukkia

Syksy tekee tuloaan ja puutarha alkaa pikku hiljaa valmistautua talvilevolle. Onneksi kukkailoa riittää yhä. Jos pihasta ei löydy pitkälle syksyyn kukkivia myöhäiskesän perennoja, voi kukkaisaa tunnelmaa jatkaa erilaisilla syysistutuksilla. Nuupahtaneita kesäkukkaistutuksia on helppo päivittää muutamalla syyskasvilla. Vaihda ränsistyneet kesäkukat koristekaaleihin, kukonharjaan, Lue koko kirjoitus

Tulinen Kukkasipuli

    Jaahas..mikäs kukka tämä tällainen oikein... Tuhannen ja yhden yön tulppaanit.. Se jokin niissä vain on yhä vieläkin, vaikka statussymbolin asemansa ne menettivät jo kauan sitten 1600-luvulla, sen kuuluisan hollantilaisen tulppaanimanian myötä. Alunperinhän tuo Turkin Ottomaanien valtakunnassa suosituksi tullut kukka kannettiin Lue koko kirjoitus

Sadepäivän mielenrauhaa

  Kello nakuttaa hyllyn päällä. Välillä ohi kulkeva metro kiinnittää huomioni. Takkatuli rätisee ja humisee. Muuten on hiljaista. Juuri nyt ei sadakaan, mutta koko päivän on kyllä tullut vettä. Pojat lähtivät saunomaan ja minä istun takkatulen ääressä, nyt läppäri sylissä. Lue koko kirjoitus

Syysihanuuksia

Joku asiaan vihkiytymätön voisi kuvitella puutarhakauden olevan kohti ohi. Mutta ehei, syksy tarjoaa vielä vaikka mitä ihanuuksia. Ei tarvitse kuin poiketa puutarhamyymälään ja huomaa sesongin pyörivän yhä täysillä. Hyllyt notkuvat syksyiseen mielentilaan ja puutarhaan sopivia kasveja. Syyskuu on mitä mainioin Lue koko kirjoitus

Chilien kypsymistä ja ensimmäistä satoa

Kesä alkaa olla ohi ja chilinkasvattajat odottavat vesi kielellä hedelmien kypsymistä. Sato tuntuisi olevan hieman myöhässä, joka johtunee kylmästä kesästä. Raakileita on valtavasti mutta kypsiä hedelmiä ollaan saatu vasta muutamia. Ne ovatkin sitten olleet sitäkin maukkaampia, etenkin koska joukossa Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Mansikkapenkin uudelleenistutus ja suut makiaksi parilla ohjeella

Pihastamme löytyy noin 13 metrin mittainen aidanpätkä, jonka juurelle on istutettu samalta matkalta mansikoita. Mukavan ergonomisen poiminta-asennon takaa vielä muutamalla muurikivellä nostettu penkki. Mansikkapuskien ollessa parhaimmassa kasvussaan rönsyt riippuivat nätisti muurikiveltä ja sen lisäksi, että mansikat tuottavat satoa, ovat ne myös nätin näköisiä.

Viime kesänä funtsin jo vakavissani, että pitäisi leikata mansikoista rönsyjä ja pistää koko penkki uusiksi, kun jo viime kesänä sato ei ollut enää huippuluokkaa. Se kuitenkin jäi ja kun tänä kesänä mansikat eivät oikein jaksaneet enää lähteä kunnolla kasvuun, niin ei auttanut muu, kuin ottaa nokka kohti puutarhamyymälää ja laittaa uudet taimet kasvamaan.

IMG_4675

Aikaisemmat mansikat olivat 90 % lajiketta Polka, joskin penkkiin mukaan oli eksynyt sinne istuttamiani eri lajikkeita amppelimansikoita ja ananasmansikoita. Nyt uudistaessani penkkiä revin vanhat kasvustot lähes kokonaan pois, kitkin rikkaruohot huolellisesti, lisäsin mukaan uutta multaa ja vähän lannoitetta. Osan olemassa olevista kasvustoista jätin paikalleen, jotka eivät olleet niitä vanhimpia, vaan varmaankin viime vuoden rönsyistä juurtuneita.

IMG_4677

Penkkiin istutin puolet lajiketta Polka, joka on ainakin oma ehdoton suosikkini mansikkalajikkeista ja toinen puoli onkin ihan uusi tuttavuus minulle. Ennakkoluulottomasti penkkiin on nyt istutettu lajiketta Kulkuri. Lajikkeen pitäisi olla kestävä, hieman myöhäisempi, kuin Polkan, marjan voimakkaan makuinen.

IMG_2073

Itse tykkään syödä mansikoita tuoreina ja vaikka tuosta omasta pihastani satoaikana tuleekin mansikkaa aivan tarpeeksi omiin tarpeisiin, eli heti syötäviksi, leivontaan ja säilöntään, voisi mansikkakausi kuitenkin olla mielestäni paljon pidempi. Vaikka läpi vuoden 😉

Ja näppärästi tästä päästiin aasinsiltana leivontaan, joka on yksi rakkaista harrastuksistani. Ei ole kesää, etteikö keittiössä syntyisi ainakin yksi mansikkakakku ja -piirakka. Vaikka oma leivonta nykyään painottuukin enemmän hieman terveellisemmälle puolelle mm. raakaleivonnaisiin, ovat nämä kaksi alla olevaa leivonnaista silti omalla top10-listallani. Ensimmäinen sen helppouden vuoksi ja toinen sen vuoksi, että maut vain kohtaavat niin hyvin yhteen; suklaata, vaniljaa ja marjoja.

IMG_6924

MANSIKKA-OMENAPIIRAS

Pohja
100 g kylmää voita
1½ rkl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl  kylmää vettä

Täyte
n. 1½ dl omenahilloa
mansikoita paloiteltuina

Muruseos
50 g kylmää voita
½ dl sokeria
1½ dl  vehnäjauhoja
2 rkl kookoshiutaleita
½ dl kaurahiutaleita

Laita uuni 200 asteeseen. Nypi  pohjan kuivat aineet keskenään murumaiseksi seokseksi ja lisää vesi. Painele  pohja voidellun piirakkavuoan  pohjalle ja reunoille.
Levitä omenahillo pohjalle ja mansikat paloina  päälle.
Yhdistä muruseoksen aineet keskenään ja ripottele se  mansikkapalojen päälle.
Paista uunin alatasolla 20-30 min. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

IMG_0410

VANILJAKAKKU TUOREILLA MARJOILLA

Pohja
125 g sokeria
4 munaa
100 g suklaata
100 g jauhoja
vajaa tl leivinjauhetta
25 g tummaa kaakaojauhetta

Vaniljamousse
150 g sokeria
6 munanvalkuaista
1 vaniljatangon siemenet
8 liivatetta
5 dl kermaa
2,5 dl vispautuvaa vaniljakastiketta

Pohja: Vaahdota sokeri ja munat. Sulata suklaa ja lisää vaahtoon. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaakao keskenään ja lisää vaahtoon siivilän läpi. Laita irtokakkuvuoan pohjalle leivinpaperi ja kaada seos vuokaan. Irtokakkuvuoka saa olla suhteellisen iso. Itse käytin halkaisijaltaan 24 cm vuokaa. Paista 200 asteessa n. 10-15 min. Pohja saa jäädä aavistuksen pehmeäksi.

Vaniljamousse: Vatkaa valkuaiset, sokeri ja vanilja kovaksi vaahdoksi. Vatkaa kermat ja vaniljavispi eri astiassa. Liota liivatteet ja sulata pienessä määrässä (max 1 rkl) kiehautettua vettä. Ota valkuaisvaahdosta osa eri astiaan ja sekoita liivate siihen. Lisää loput valkuaisvaahdosta. Yhdistä valkuaisvaahto ja kermavaahto toisiinsa. Kaada mousse jäähtyneen pohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Koristele marjoilla. Nauti.

IMG_6164

 

Kirjoittanut Terhi Jätä kommentti

Vastapoimittuja makupaloja

Omenia_puussa

Puutarhan satokausi on parhaimmillaan. Kypsät marjat, hedelmät ja vihannekset tuottavat runsaasti iloa paitsi hyödyn ja herkullisuuden näkökulmasta, myös visuaalisuudellaan. Hyötytarha on mielestäni yhtä kaunis näky kuin värikäs kukkamaa. Satoa ei melkein malttaisi korjata pois.

Mustaherukka_pensasMustaherukkaa

Kesakurpitsa_laatikossaKesakurpitsa_tuolilla

Olen siis syönyt satoa silmilläni…mutta jossain vaiheessa sitä oli alettava keräämään myös talteen. Mustaherukat ja pensasmustikat onkin jo meidän pihalta pistelty parempiin suihin. Herukkaa riitti hiukan myös pakkaseen. Raikkaita omenia voi poimia puusta päivittäin, suoraan haukattavaksi. Omenaa riittää vielä pidemmälle syksyyn, vaikka sato onkin tänä vuonna vain yhden, ja vieläpä kääpiörunkoisen, puun varassa. Toinen omenapuistamme kun päätti pitää välivuoden. Kesäkurpitsa näyttää tuottavan ilmojen viilennyttyäkin vielä hiljakseen uutta syötävää. Päälle heitetty lämpöharso varmasti auttaa asiaa.

ChilipaprikatTomaatti

Chilipaprika ja tomaatti kypsyvät ja punertuvat päivä päivältä enemmän. Väriä pitäisi vielä saada pintaan. Avoterassilla ei voi täysin saavuttaa kasvihuonemaisia olosuhteita, mutta päälle viritelty muovipressu auttaa, ja satoa tulee todella mukavasti. Hitaasti mutta varmasti. Chilipaprikat kuvassa ovat Hot banana ylempänä ja Hot Carrot alempana.

Pienen pihan hyötykasvattajana olen tyytyväinen puutarhani tuottamaan satoon, vaikka toki runsaampiakin satovuosia on nähty. Maisteltavaa on ollut juuri sopivasti herkkuhetkiin, eikä kerääminen ja säilöminen ole päässyt uuvuttamaan. Jatkossa olisi varmasti hyödyllistä selvittää oikeat niksit maanparannukseen ja hoitoleikkauksiin. Väärän leikkauksen seuraukset näkyvät nyt ikävä kyllä karhunvadelmien puuttumisena, sillä vain uuteen paikkaan siirtämäni, leikkaamatta jääneet pensaat tuottavat marjaa. Puutarhan loppukesä jatkuu näiden herkkumarjojen kypsymistä odotellessa.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Haaveet ja harhat

Lumen alta piti paljastua pienellä muokkauksella idylliseksi hyötypuutarhaksi muuttuva keidas, mutta eipä käyneet haaveet toteen ihan taikaiskusta. Kasvimaan paikkaa on jo viime vuonna valmisteltu taistelemalla siinä kasvaneita vuohenputkia ja muuta vastaan, mutta kivet, kylpyhuoneremontin ja vanhan tulisijan purkujätteet sekä rikkinäiset kattotiilet ovat talven aikana ilmaantuneet pyytämättä (ei tosin kovin yllättäen) juuri siihen missä piti jo kasvaa ensimmäisen kesän sato. No, se sato kasvaa sitten ensi vuonna.

Tältä tämä työmaa näyttää nyt ja päälle hahmoteltuna se, mitä siitä on tarkoitus tulla.

Tältä tämä työmaa näyttää nyt ja päälle hahmoteltuna se, mitä siitä on tarkoitus tulla.

Puutarha on ollut melkein kymmenen vuotta hyvin vähäisellä hoidolla, joten kitkemistä riittää vuosiksi eteen päin. Vuohenputkea on joka paikassa! Marjapensaat ja vadelmat ovat jo saaneet vähän tukea sekä haketta pitämään sekalaiset rikat ja nokkoset poissa, mutta muuten ollaan alkutekijöissä. Ensimmäinen homma on kivien vierittäminen kasvimaa-alueen pengerrykseen, purkujätteiden siivoaminen ja vanhan ovenkarmin raahaaminen tämän vuoden kasvimaan reunukseksi. Kasvikompostit ja kasteluvesitynnyri saadaan myös tällä kasvukaudella paikoilleen, mutta kiertoviljelypenkit ja mansikkamaa ovat ensi kesän hommia.

Vanhassa puutarhassa on ihan hullusti kunnostettavaa, mutta ainakin jotain satoa saadaan jo tänä vuonna. Punaherukoita on perinteisesti tullut yli oman tarpeen samoin kuin karviaisia. Toivottavasti vadelmatkin tuottavat enemmän kuin kolme madotonta marjaa. Mustaviinimarja on ainut, joita toivoisin enemmän. Pihassa on yksi ainut onnettoman pieni pensas, jota yritän epätoivoisesti saada piristymään. Toivottavasti puutarhaan saa mahtumaan toisenkin mustaviinimarjan. Kasvimaa-alueen länsipuolella muurin päällä kasvaa iso lehmus sekä pihlaja, joiden kohtaloa arvotaan jatkuvasti. Molemmat varjostavat tulevaa kasvimaata, mutta ovat kyllä aika komeita kaadettavaksi. Lehmus pitäisi kaiken lisäksi kaulata ja sitä ei nyt ainakaan tänä keväänä tehty. Tulevan kasvimaan etelälaidalla kasvaa epämääräinen sikermä hapankirsikkaa, yksittäisiä vadelmia ja pari saniaista, jotka myös joutavat kaikki pois.

Heti saatavan sadon lisäksi vanhan paikan etu ovat omalta tontilta löytyvät pihan tekemiseen soveltuvat kierrätysmateriaalit. Tämän kesän kasvimaa syntyy talossa tarpeettomaksi jääneen ovenkarmin sisään ja palkokasvien tueksi löytyy parikin vanhaa, ihanasti patinoitunut puista porttia. Tiiliä, kattotiiliä, valmiiksi patinoitunutta puutavaraa, ruosteisia metallijuttuja ja eri kokoisia saviruukkuja on vaikka kuinka paljon. Ehkä raahaan vintiltä pari vanhaa hetekaa ja nipun eri värisiä täkkejä omenapuiden alle ja kitkemisen sijaan keskityn kesän ajan vain valmiista puutarhasta haaveiluun.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti
« Edellinen  1 2 3 4