Elävä aidanne – kaunis ja käytännöllinen

Pensaat rajaavat ja suojaavat pihaa luonnollisesti. Kiitolliset ja talvenkestävät pensasaidat tarjoavat pitkäikäisen näkö- ja tuulensuojan puutarhallesi. Lehtipensaiden ilahduttava kukinta ja hehkuva syysväritys tuovat koristearvoa. Sopivaa aitapensasta miettiessä on hyvä ottaa huomioon kasvuolosuhteet ja -vyöhyke sekä käyttötarkoitus. Istutetaanko aita näkösuojaksi vai Lue koko kirjoitus

Puutarhaterveisiä Englannista!

Piipahdimme pikaisesti saarivaltiossa ja yritin ahmia puutarhakohteita sen minkä tiukalta aikataululta ehdin. Oli tavattoman mielenkiintoista pongata tuttuja kasveja ja kasviyhdistelmiä, mutta myös pähkäille ja yrittää tunnistaa itselle uusia ihmeellisyyksiä. Silmiinpistävän yleinen (tai ainakin juuri nyt eniten kukkinut) kasvi oli syyssyrikkä. Tässä Lue koko kirjoitus

Kasvihuonekuulumisia

Kasvihuoneen alkukesä on ollut rauhallinen. Yölämpötilat ovat kovin alhaisia, joten odottelen yhä lämpöaallon tuomaa kasvuspurttia. Jotain sentään ansarin suojissakin tapahtuu. Tomaattien ja yrttien kasvatuksen lisäksi kokeilussa on uusia tuttavuuksia. Kasvihuoneen perällä komeilee persikka 'Bonanza'. Tämä on hillittykasvuinen ja itsepölytteinen lajike, eli Lue koko kirjoitus

Rikkariesat

Kesä kulkee ja ruuhkavuositarhuri on ollut niin kovin hiljaa. Uusi työpaikka. Tarvitseeko oikeastaan muuta sanoa? Vaikka työ on ollut ihanaa, kivaa ja ajatukset ovat pulpuilleet, olen samaan aikaan ollut iltaisin aivan naatti. Ei puhettakaan, että olisin kesäkuun aikana saanut Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa

Kirjoitin heinäkuussa 2015 Kanelia ja kardemummaa -blogissani epäkesästä. Miten koko kesän olin odottanut "kunnon" kesää alkavaksi ja sitten heinäkuun lopussa huomasin kesän hiipineen ohi vähän varkain. Kun nyt vertailen tämän vuoden puutarhakuvia parin vuoden takaisiin, on jotenkin lohdutonta huomata Lue koko kirjoitus

hyötypuutarha

Melkoinen tomaattikausi

Ei sitä huhtikuussa tomaatintaimia kouliessa arvannut, millainen kausi tuleman pitää. 

DSC_6706-001

Taimet ehtivät kasvaa kylmän kevään aikana sisätiloissa melkoisiksi hujopeiksi. Tomaatintaimien karaiseminen eli ulkoelämään totuttaminen pääsi alkamaan vasta paljon normaalia myöhempään ja paljon normaalia varovaisemmin.

DSC_1141

Onneksi tomaatti on melkoisen reilu kaveri, ei mikään hienohelma nirppanokka. Kesäkuussa kasvihuoneen multiin päästyään taimet alkoivat jämäköityä silmissä.

DSC_4645

Kasvihuoneen lisäksi istutin runkotomaatteja suojaisalle varastonseinustalle, Kasvumaasäkkeihin. Kasvu oli hyvin maltillista koko heinäkuun.

DSC_5528

Hyötytarhan puolella, isossa ruukussa kasvaneet amppelitomaatit Tumbler ja Losetto eivät sen sijaan viileästä kummastuneet. Molemmat ovat aikaisia lajikkeita ja ehtivät tehdä satoa myös kesän myöhästyessä.

DSC_6023

Heinäkuun lopulla kaikissa tomaatintaimissa näkyi jo komeita vihreitä palluroita.

DSC_7108

Oli pientä ja isoa, veikeää Tigerellaa. Punaista ei vain näkynyt, ei missään.

DSC_7493

Kunnes koitti ihana elokuu ja helteet. Aurinkoa aamusta iltaan. Tuntui, kuin kasvihuone olisi yhtäkkiä herännyt eloon! Punastelevat tomaatit loistivat kilpaa auringon kanssa.DSC_8175

Lehtiä runsaasti karsimalla auringonvalo pääsi perille asti. Ja nyt näitä ihania itse kasvatettuja, auringon lämmittämiä, vastapoimittuja aromikkaita tomaatteja riittää vaikka kuinka!

to

Oli se kaiken vaivan arvoista, tänäkin vuonna.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Ensikertalaisen iloa!

Sadonkorjuuaika on ihanaa.  Mutta erityisen hyvältä tuntuu, kun onnistuu jonkin kasvin kanssa ensimmäistä kertaa. Meillä viljellään pitkälti tuttuja ja turvallisia lajeja, mutta joka kesä mukaan pääsee myös muutama ”uutuus”. Osa jää repertuaariin pidemmäksi aikaa, osa jää vain yhden kesän kokeiluksi.

DSC_8845

Tänä kesänä iloa ensikertalaiselle ovat tuottaneet muun muassa latva-artisokka ’Green Globe’. Ryhdikäs ja komean pystykasvuinen latva-artisokka alkoi nopeasti vallata tarvitsemaansa tilaa viljelylaatikossa. Mutta koska kasvi tarvitsee paljon lämpöä, olin lähes varma, että se ei ehdi muodostaa kauniita kukintojaan.

acTämä melko vaikeaksi kasvatettavaksi luokiteltu kaunotar piti jännityksessään elokuun puoliväliin asti. Silloin huomasin ensimmäiset upeat kukkanuput ja nyt niitä putkahtelee sieltä täältä.

DSC_8850

Myös salaattifenkoli ’Fino’ yllätti iloisesti.

DSC_8586

Esikasvatetut taimet ehtivät sittenkin muodostaa muhkean mukulan. Suorakylvökokeilu sen sijaan päättyi komeaan kukintaan ilman mukulaa. Onneksi salaattifenkolin kaikki osat ovat syötäviä ja tillimäisiä lehtiä voi käyttää aivan tillin tavoin. Nuorena niiden maku muistuttaakin hämmästyttävän paljon tilliä, vanhemmiten mukaan tulee voimakas aniksen vivahde.

DSC_8855

’Amazing’ kukkakaali oli sekin ensimmäistä kertaa kokeilussa. Esikasvatetut taimet tekivät komeat lehdet, mutta yhdessäkään ei näkynyt kukintoja.

DSC_7857

Ehdin jo luopua toivosta, kunnes elokuun lopussa lehtiä raotellessani vastassa oli näin upea näky!

DSC_9126

Varsin hauska tuttavuus on ollut tämä lahjaksi saatu TomTato eli tomaattiperuna.

DSC_1505

TomTatossa taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Minun on rehellisesti myönnettävä, että olin varsin epäileväinen lopputuloksen suhteen, mutta ainakin tomaattisato on ollut maukasta ja sitä on saatu runsaasti.

vi

Perunasadon pitäisi olla valmis nautittavaksi tomaattikauden loputtua, jolloin kaikkensa antanut taimi nostetaan ylös ja päästään vihdoin käsiksi perunoihin. Odotan tätä todella suurella mielenkiinnolla!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kesäiset krassit

Krassit kuuluvat ristikukkaiskasvien heimoon ja niitä esiintyy maailmanlaajuisesti. Nämä ruohovartiset kasvit ovat yksi- tai kaksivuotisia. Krasseja on niin koriste-, köynnös-, sekä pensaslajeina. Krassit eivät ole vaativia kasvupaikan suhteen. Jos etsit koko kesän kukkivaa kasvia, krassi saattaisi olla sinun valintasi. Taimena ostettu kasvi lisää luonnollisesti kukinta-ajan pituutta.

Krassi saa myös pisteet monipuolisuudesta. Se käy hyvin maanpeittoon, köynnöskehikoihin, sekä erilaisiin kukkaistutuksiin. Tässä kuvina muutamia ideoita ja vaihtoehtoja krassien käyttöön ja istutuksiin liittyen.

krassitemalimaljoissa

Oranssina ja keltaisena loistavat krassit käyvät hyvin yhteen suuriin vanhoihin käyttöastoihin kuten emalikattiloihin.

krassi_lato

Krassin voi sijoittaa myös amppelin tavoin koristamaan suuria seinän pintoja.

krassit

Suuret vanhat rautapadat ovat myös krassien rönsyilevään luonteeseen sopivia.

patsaitajakrasseja

Krassin kukkia voi käyttää syötävinä koristeina ruuissa, sekä juomissa. Krassissa on mausteinen, hieman kirpeähkö maku, johon kannattaa tutustua etukäteen. Jos pitää mausta niin krassin kukan nuppuja voi säilöä etikkaan. Niitä voi käyttää sitten ruoassa kapriksen tavoin. Krassin lehdet ovat myös syötäviä. Lehtiä ja kukkia voi huoletta kokeilla esimerkiksi kesäisen salaatin joukkoon.

Huomasin taannoin, että ruokakauppoihin oli tullut kandeerattuja eli sokeroituja kukkia myyntiin. Myytävät kukat olivat orvokkeja, mutta tähän tarkoitukseen olisi käynyt hyvin myös krassin kukat. Eli jos haluaa itse tehdä syötäviä kukkakoristeita leivonnaisiin krassit ovat ainakin kokeilemisen arvoisia!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hiljaa hyvä tulee…

Meillä puuhailtiin alkukesä keittiöpuutarhan parissa. Alkuperäisen hyötytarhamme vanhimmat laatikot purettiin ja tilalle rakennettiin uudet viljelylaatikot ekologisesta ja huoltovapaasta Accoya-laudasta.

DSC_7171

Viime kesänä valmistuneen kesähuoneen viereen tehtiin kokonaan uusi keittiöpuutarha. Vaikka kasvulaatikoiden määrä kasvoi, niin tuntuu, ettei tila vieläkään riitä. Mystistä.

DSC_6962

Hyötytarhan rakennustöiden takia kylvöpuuhiin päästiin vähän normaalia myöhempään. Kuvittelin kuitenkin, että aurinkoisella pihallamme, harson alla, saisimme nopeasti kiinni menetetyn ajan. No, kesä on ollut mitä on ja nyt näyttää pahasti siltä, että esimerkiksi ensimmäistä kertaa kokeilussa oleva latva-artisokka ei ehdi kypsyä.

DSC_7116

Salaattifenkoli on sekin itselleni uusi tuttavuus. Penkissä on sekä esikasvatettua että suorakylvettyä ’Fino’-fenkolia. Salaattifenkoli on kuulemma melkoisen vaatelias olosuhteistaan, katsotaan miten puutarhurin käy. Esikasvatetuissa taimissa salaattifenkolin muoto alkaa kyllä näkyä. Pitääkin toiveikkaasti etsiä jo muutama ruokaohje valmiiksi.

DSC_7016

Onneksi sadonkorjuutakin on päästy suorittamaan.  Salaattia tulee reilusti ja ainakaan se ei ole kuumuuden ja kuivuuden takia kitkerää! Nopeakasvuiset rucola ja retiisi ovat kiitollisia kasvatettavia, oli keli mikä hyvänsä. Kasvatin ensimmäisen satsin retiisiä ruukussa kasvihuoneessa (’Red Head’) ja satoa päästiin nauttimaan heti kesäkuun alussa. Nyt on meneillään jo kolmas kylvö, kaksi viimeistä avomaalla.

DSC_1623

Avomaankurkku ’Marketer’ on sekin tuottanut satoa ihan mukavasti. Tänä kesänä olen kasvattanut kurkkua sekä avomaalla että suojaisalla seinustalla Kasvumaa-säkissä. En ole ainakaan vielä huomannut eroa sadon suhteen eri kasvupaikoilla.

DSC_7192

Kokeilin ensimmäistä kertaa perunan esikasvatusta. Eipä ole tullut moinen mieleeni ikinä aikaisemmin.

DSC_0409

Vaikka siemenperunat pääsivät multiin normaalia myöhempään, esikasvatetusta ’Timo’-perunasta ehti kypsyä meille makoisat juhannusmaistiaiset.

Kädet ovat ristissä lämpimän elokuun suhteen. Kasvimaalla näyttää hyvältä, mutta ei siltä, miltä heinäkuun lopussa on tottunut.

DSC_7166

Mutta vielä ehtii, eikös vaan..?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kesän ensimmäiset mansikat

Kesän ensimmäiset mansikat ovat aina erityinen tapaus, varsinkin jos niitä kasvattaa itse. Mansikoita ei tarvitse kuitenkaan kasvattaa hehtaarikaupalla. Nykyään on saatavilla ihastuttavia mansikka-amppeleita, joita voi laittaa kasvamaan vaikka terassille ja näistä saa suuhunsa kesän ensimmäiset suussasulavat herkkupalat. Jos mansikkakausi viivästyy niin kuin tänä vuonna on käynyt, voi turvautua kaupan mansikoihin, joilla saa tunteen kesän alusta myös aivan varmasti.

HeidiRoth_IMG666

Mansikoista saa nopeasti päivän C-vitamiini tarpeen täyteen. Mansikoissa on C-vitamiinia jopa enemmän kuin appelsiineissa. Kuitujakin mansikoista saa, sen kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suoja-mekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua.

Mansikkamaa

Kesän ensimmäiset mansikat voi nauttia ilman mitään lisukkeita, mutta tuoreet, mehukkaat mansikat käyvät hyvin myös erilaisiin jälkiruokiin. Minulla on pari suosikkireseptiä, jotka kuuluvat alkukesään. Heti kun saatavilla on tuoreita mansikoita, teen perinteisen mansikkakakun, jossa yhdistyvät herkulliset mansikat, vaniljainen kerma ja valkosuklaa. Toinen mansikkaresepti kesän herkkuhetkiin on suklaamansikat mascarpone pedillä. Mansikan makuun ja täyteläiseen mascarponevaahtoon käy täydellisesti tumma balsamico, joka viimeistelee tämän herkullisen mansikkaisen jälkiruoan.

HeidiRoth_mansikkakakku

Kesän ensimmäinen mansikkakakku

Kakkupohja:

4 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Lisäksi tarvitset:

4 dl kuohukermaa
3 rkl tomusokeria
1 tl kuivattua Bourbon vaniljaa rouhittuna myllystä
1 dl mansikkahilloa
n. 1 l tuoreita mansikoita
100g valkosuklaata

Kakun kostuttamiseen:

1,5 dl täysmaitoa
1 tl kuivattua Bourbon vaniljaa rouhittuna myllystä

Riko kananmunat leivontakulhoon ja lisää sokeri. Vatkaa sähkövatkaimella vaahdoksi. Mittaa vehnäjauhot toiseen kulhoon ja sekoita leivinjauhe niihin. Sekoita varovaisesti käännellen kuivat aineet kananmunasokeriseokseen.

Voitele kakkuvuoka voilla ja ripottele päälle korppujauhot. Kääntele vuokaa niin, että korppujauhot ovat levittäytyneet tasaisesti koko kakkuvuoan pinnalle. Paista kakkupohjaa noin parikymmentä minuuttia parissa sadassa asteessa (voit alentaa hieman lämpötilaa jos sinulla on hyvin tehokas uuni). Kumoa kakkupohja leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä. Vatkaa kermavaahto sillä aikaa kun kakkupohja jäähtyy. Mausta kermavaahto tomusokerilla ja vaniljalla.

Leikkaa jäähtynyt kakkupohja puoliksi ja kostuta kakkupohjat vaniljamaidolla. Levitä mansikkahilloa kakkupohjan väliin ja sen päälle noin puolet kermavaahdosta.

Aseta täytteiden päälle kakun kansipuolisko ja levitä ohut kerros kermavaahtoa kauttaaltaan kakun päälle. Pilko tuoreet mansikat puoliksi ja asettele ne kakun päälle. Pursota reunoille loppu kermavaahto.

Sulata vesihauteessa valkosuklaapalat ja vedä rennosti sulanut suklaa viiruina mansikoiden päälle. Laita hetkeksi jääkaappiin tekeytymään ja tarjoa herkkusuille.

Suklaamansikat mascarpone pedillä

Mansikoita
tummaa suklaata

2 dl luomukermaa
1 prk Mascarpone-juustoa
1 rkl luomusokeria
1 tl vaniljaa (tai vaniljasokeria)

Sulata tumma suklaa vesihauteessa notkeaksi. Pyörittele mansikat kokonaan suklaassa tai vaihtoehtoisesti dippaa vain niiden päät suklaassa. Laita mansikat leivinpaperilla vuoratuun astiaan ja laita kylmään, jotta suklaa kovettuu mansikoiden päälle.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää mascarpone. Mausta se sokerilla ja vaniljalla. Levitä vaahto yksittäisiin jälkiruoka-astioihin tai suurempaan tarjoiluastiaan. Asettele suklaamansikat vaahdon päälle ja nauti välittömästi. Päälle käy myös hyvin tilkka siirappimaista balsamicoa (balsamietikka). Koristele jälkiruoka sitruunamelissan lehdillä.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kurkkusatoa odotellessa

Vihdoin uskalsin istuttaa avomaankurkut ulos. Olen useana vuonna ostanut valmiit taimet Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä. Itsepölyttyvä Wilma on ollut varsin satoisa ja kestävä lajike.

DSC_0079 13

Tänä vuonna esikasvatin Marketer-lajikkeen taimet siemenistä kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Minulla on kätevä minikasvihuone, jonka kylvöpuuhien jälkeen kiikutin kahdeksi päiväksi kylpyhuoneeseen lattialämmityksen päälle itämään. Kaikki kuusi siementä itivät, eli avomaankurkkua on varsin helppo kasvattaa. Tämän jälkeen siirsin pikkuiset taimet takaisin kasvihuoneeseen, jossa ne saivat kasvaa, vankistua ja karaistua kaikessa rauhassa.

DSC_8926

Avomaankurkku on nopea kaveri, sen esikasvatus kannattaa siemenpussin ohjeistuksen mukaan aloittaa 3-4 viikkoa ennen ulosistutusta.

DSC_9391

Vaikka avomaankurkku on kehitetty juuri viileämpään avomaaviljelyyn sopivaksi, pitää sekin lämmöstä ja suojaisasta kasvupaikasta. Istutin kaksi Marketer-kurkkua kasvatussäkkiin varaston lämpimälle seinustalle.

DSC_2639

Taimet olivat jo ehtineet hujahtaa melko kookkaiksi. Loput neljä istutin kasvimaalle kohopenkkiin. (Kuvassa taustalla näkyvässä laatikossa on tulossa kesäkurpitsan taimia.) Peittelin kaikki taimet pakkasharsolla.

DSC_2654

Aikaisemmin kasvattamani Wilma on partenokarppinen eli itsepölyttyvä lajike. Tällöin harsoa voi halutessaan pitää lämmöstä pitävien kurkkujen päällä vaikka koko kasvukauden. Jos kurkku ei ole itsepölyttyvä, muista huolehtia pölyttäjien pääsystä kurkun kukintoihin harsoja avaamalla. Muuten jäät ilman satoa.

DSC_0079

Kumppanuuskasvitaulukon mukaan kurkulle sopivia kavereita ovat muun muassa pavut, herne, salaatti, punajuuri, porkkana, pinaatti ja sipulit. Huonoja kumppaneita ovat tomaatit ja perunat sekä voimakkaasti tuoksuvat yrtit.

DSC_0530

Meillä avomaankurkkuja käytetään eniten tuoreeltaan leivät päällä ja salaateissa. Muita kurkkuherkkuja ovat tzatziki, isoäidin hölskytyskurkut, suolakurkut sekä tietenkin kurkulla ja vaikkapa mintulla maustetut viilentävät kesäjuomat. Erityisen mahtavalta tuntuu, kun lapsi voileipää tehdessään kysyy:

DSC_0101 11

”Ovathan nämä varmasti oman maan kurkkuja?”

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Yrttien tuoksua – osa 2

Piparminttu

Piparminttu on monipuolinen ja monivuotinen yrtti, jota on helppo kasvattaa. Se leviää rihmastoina nopeasti, jos sitä ei rajaa. Itse olen tehnyt piparmintuille omat kasvulaatikot kasvihuoneen eteen, jossa ne tuottavat satoa melkein koko kesän.

HeidiRoth-0965

Piparminttua käytetään lammas- ja riistaruokien maustamiseen ja erilaisten juomien, kuten teen valmistuksessa. Sen maku on muita minttuja voimakkaampi. Minttua on pidetty mm. rauhoittavana ja kouristuksia laukaisevana yrttinä. Sitä on käytetty aromaattina, vatsalääkkeenä, virkistävänä aineena, antiseptinä, paikallispuudutteena ja kouristuksia laukaisevana. Sillä on hoidettu ruuansulatusvaivoja, pahoinvointia, kurkkukipua, ripulia, flunssaa, päänsärkyä, hammassärkyä ja kouristuksia.

Olen piparmintun suurkuluttaja ja käytän sitä varsinkin kesällä päivittäin. Tässä muutama piparmintun hyväksi todettu käyttötarkoitus.

Piparminttujuoma

Hiilihapotettu vesi
Muutama piparmintun lehti
Sitruunan mehua

Jos sinulla on hiilihappokone (esim. Soda Stream), hiilihapota vesi ja lisää siihen piparmintun lehdet ja sitruunamehu. Anna kylmetä jääkaapissa hieman ennen tarjoilua, jotta piparmintuista ehtii irtoamaan makua. Halutessasi voit vielä lisätä muutaman jääpalan juomaan.

Piparminttukahvi

Lisää kahvimukiin pari piparmintun lehteä, sekoita ja anna olla vähän aikaa, jotta mintuista irtoaisi makua. Lisää maitoa ja teelusikallinen hunajaa. Juoma toimii myös kylmänä. Anna jäähtyä ja lisää muutama jääpala joukkoon ja saat pirteän keskipäivän kahvin.

Ruohosipuli

Ruohosipuli eli ruoholaukka on ehkä ensimmäinen yrtti, jonka muistan lapsuudestani. Tämä monivuotinen yrtti on usein jäänyt pihalle perintönä, eikä se kaipaa paljon huolehtimista. Sitä löytyy siis myös luonnonvaraisena. Rohtonakin sitä on käytetty muun muassa hengenahdistukseen ja yskään.

Satoa voi kerätä pitkin kesää ja ainoana ohjenuorana kannattaa muistaa katkoa ruohosipuleiden päästä kukinnot pois, muuten varret paksuuntuvat, eikä niitä voi enää syödä.

HeidiRoth_0816

Tämä yrtti on myös kovin kaunis puutarhassa ja sitä voi rohkeasti laittaa kasvamaan kukkien viereen. Tiesitkö muuten, että ruohosipuli sisältää myös runsaasti C-vitamiinia?

Ruohosipulia voi mutustella kesäpäivinä sellaisenaan, tai mikä saisi keittiöön paremmin kesän tuoksun kuin uudet perunat maitokastikkeella, jossa vihreät ruohosipulin palat uiskentelevat pinnalla. Koristeena se on myös varma valinta. Ajatelkaapa vaikka karjalanpiirakoita munavoilla, jotka saavat väriä ruohosipulikoristeista. Kesäjuhliin ruohosipulia kannattaa siis varata.

Kamomilla

Kamomillasaunio on desinfioiva lääke, sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Se ehkäisee ja parantaa tulehduksia, rauhoittaa ruoansulatuselimistön toimintaa ja lievittää kuukautiskipuja. Kamomilla auttaa hermosärkyihin, silmäluomen tulehdukseen ja monenlaisiin kiputiloihin. Se auttaa ihotulehduksissa ja mahataudissa.

HeidiRoth_3556

Kamomilla on mitä ihanin kasvatettava. Se on helppo hoitoinen, sekä leviää kiitettävästi vuodesta toiseen. Kesällä satoa tulee runsaasti ja olen kuivattanut sitä infrakuivurilla. Koostumukseltaan karkeaksi jätetty kuivattu kamomilla käy teehen. Se on rauhoittava teevalinta illaksi. Tarvitaan vain kamomillaa, kuumaa vettä ja tilkka hunajaa. Olen jauhanut osan kuivatusta kamomillasta tehosekoittimessa hienoksi jauhoksi. Tätä olen käyttänyt mm. leivontaan. Eräs kokeileva reseptini tässä.

Kamomilla kääretorttu

Pohja:
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl kaakaojauhetta
1 dl perunajauhoja
1/2 rkl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täyte:
75 g voita
1/2 dl sokeria tai 1 dl tomusokeria
1 munan keltuainen
1 rkl hienonnettua kamomillaa

Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä ne taikinaan siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Kaada taikina uuninpellille leivinpaperin päälle ohueksi levyksi. Paista 200 asteessa noin 6-10 minuuttia.
Kumoa lämmin torttulevy sokeroidulle leivinpaperille. Irrota paistamisessa käytetty paperi torttulevystä ja anna levyn jäähtyä.
Sekoita täytteen voi ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi. Lisää keltuainen sekä kamomilla.
 Lisää seos jäähtyneelle torttulevylle. Kääri torttu leivinpaperin avulla tiukaksi rullaksi ja anna sen vetäytyä jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Yrttien tuoksua – osa 1

Kesäisten yrttien kasvatus on helppo aloittaa vaikka kauniissa ruukuissa, jotka voidaan sijoittaa keväällä ikkunalaudalle nauttimaan auringonsäteistä. Yrtit ovat myös helppoja kasvattaa avomaassa, joten kun maa on lämmennyt tarpeeksi ja aurinkoa riittää, on suorakylvön aika. Yrttien siemenet ripotellaan suoraan multavaan maahan lähelle maanpintaa ja kastellaan runsaasti. Ei pidä säikähtää jos luulee kesken kesän, että on liian myöhässä yrttien kasvatusten kanssa. Itse olen ihan hyvällä menestyksellä laittanut vielä heinäkuussakin yrttejä kasvamaan ja kun kesää on riittänyt pitkälle syksyyn, satoa ehtii varmasti saada. Aina voi myös ostaa valmiiksi kasvatettuja taimia ja istuttaa nämä osaksi omaa puutarhaa. Sadosta pääsee nauttimaan lähes heti.

Jos on aikaa ja halua näperrellä pieniä, sieviä yksityiskohtia, yrtit voi hyvin merkitä eritavoin puutarhaan. Voi käyttää vaikka jäätelötikkuja, vanhoja lusikoita, viinipullon korkkeja, pieniä kiviä tai oksia. Tässä ideataulustani ottamani kuva esimerkiksi.

yrtti_ideat

Persilja

Persilja on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti, jonka mieto maku käy hyvin moniin eri kastikkeisiin ja keittoihin, niin sekä lihan, kalan, että linturuokien kanssa. Persiljaa kannattaa myös kokeilla erilaisiin juusto- ja munaruokiin, sekä kasvis- ja pastaruokiin. Varsinkin tätä kähärälehtipersiljaa käytetään myös paljon ruoan koristeluun, perinteisinä esimerkkeinä leipäpohjaiset alkupalat, sekä voileipäkakut.

HeidiRoth_persilja

Olen kasvattanut tätä maustekasvia sekä avomaalla, että kasvihuoneessa. Useampana kesänä olen myös halunnut sen lähelle keittiötä, joten olen istuttanut sitä pieninä määrinä saviruukkuihin lasiterassille.

Kun kasvatat itse persiljaa kotona yrtin ollessa täysikasvuista, satoa on helppo poimia pikkuhiljaa ja käyttää sitä mukaa kun tarvitsee.

Käytän persiljaa paljon esimerkiksi antamaan makua aamuisiin omeletteihin. Persiljaa käytettäessä säästyt paljon turhalta suolalta ja ruoka saa makua terveellisistä yrteistä, joilla muuten saattaa olla myös suotuisia rohdosvaikutuksia.

Jättibasilika

Basilika on lempiyrttini. Vaikka maustebasilikalla on kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita ja niitä on saatava erilaisilla aromeilla höystettyinä (mm. anis, lakritsa, sitruuna) niin mikään ei mielestäni vedä vertoja alkuperäiselle basilikan maulle ja pyöreälehtiselle jättibasilikalle. Sen isot, mehevät lehdet ovat kuin tehtyjä kesäiseen tomaatti-mozzarella salaattiin ja muihin ruokiin. Lehtiä voi myös ripotella pizzan päälle ja varsinkin italiaisiin ruokiin se käy todella hyvin. Se on erinomainen kumppani juusto- ja liharuokiin, joissa maistuu lisäksi tomaatit ja valkosipulit. Jos siis kokeilet kasvattaa tomaatteja, kannattaa muistaa ainakin yksi yrtti eli basilika. Sen siemeniä voi myös istuttaa suoraan tomaatin taimien viereen, aluskasviksi. Basilika karkoittaa myös tuholaisia  tomaattiviljelyksistä (sekä kurkkuviljelyksiltä), joten senkin vuoksi se on mitä erinomaisin kumppani kasvihuoneeseen.

HeidiRoth-0862

Basilikaa ja muita yrttejä voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla niitä suoraan ilmavaan pakastepussiin. Myös eräs ihana tapa on ottaa jääpalakuutioastia ja täyttää ne kylmäpuristetulla oliiviöljyillä ja yrteillä. Monena vuotena olen myös tehnyt omaa pestoa. Omasta maasta olen saanut basilikat ja valkosipulit, mutta kaupasta on pitänyt käydä hakemassa pinjansiemenet, oliiviöljy, sekä parmesaanijuusto.

Stevia

Stevia (Stevia rebaudiana) on makeutuskasvi, joka on 200-300 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri. Stevian hyvä puoli on ehdottomasti sen kalorittomuus.

Kokeilin kasvattaa Steviaa muutama kesä sitten. Kasvusato oli erittäin hyvä, eikä sitä ollut edes vaikea kasvattaa. Laitoin siemenet multaan, vettä päälle, lämpöä ja aurinkoa ja satoa riitti. Kasvupaikaksi valitsin kasvihuoneen runsasmultaisen kasvulaatikon.

HeidiRoth-0983

Makeuden steviasta saa irtoutumaan kaatamalla kuumaa vettä sen päälle, jonka jälkeen tätä makeutusvettä voi käyttää ruoanlaitossa. Se käy hyvin erilaisiin kesäisiin juomiin tuomaan makeutta. Käytin sitä myös leivontaan silputtuna taikinan joukkoon ja omatekoiseen jäätelöön. Loppukesän sadon kuivatin ja tätä vihreää jauhetta käytin todella pitkään monissa eri käyttötarkoituksissa. Kannattaa kokeilla!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hyötypuutarha parhaimmillaan

Hyötypuutarha_tomaatti_Heidinkesa

Hyötypuutarha on merkinnyt minulle monena vuotena puhdasta ruokaa omasta maasta. On tullut kokeiltua kaikkea laidasta laitaan. Peruspilareina hyötypuutarhassa ovat olleet pieni mansikkamaa, sekä kasvulaatikot, joihin saa mielensä mukaan istuttaa mitä kunakin vuotena tahtoo.

Hyötypuutarha_Heidinkesa

Yleensä kasvuun on laitettu perunaa, porkkanaa, lanttua, punajuurta, herneitä, varsiselleriä, papuja, kurpitsaa, munakoisoa, purjosipulia, sipulia, sekä monivuotiset valkosipulitkin ovat olleet pihanperällä käytettävissä. Lisäksi olen kokeillut paprikaa, chilejä, lehtikaaleja, kukkakaalia, parsakaalia ja perinteistä keräkaalia muutamia mieleenjääneitä mainitakseni.

Hyötypuutarha_2_heidinkesa

Kasvihuone on ollut myös kovassa käytössä pääasiassa tomaattien, kurkkujen ja salaattien kasvatuksessa. Lisäksi siellä ovat kasvaneet monet eri yrtit.

Tässä kuva normaalista kesäpäivän sadosta.

hyötypuutarha_3_heidinkesa

Metsänlaidalla asumisessa on ollut myös omat hyötynsä. Puutarhaan on tullut villejä vadelmapensaita, lisäksi mustikat ovat kivenheiton päässä. Syksyisin on saatu myös kaikki sienet lähimetsästä. Myös isot ja mehevät pensasmustikat antavat oman lisänsä puutarhan tarjontaan, unohtamatta pihan perällä olevia tyrni- ja herukkapensaita. Omia kanojakin on kokeiltu ja saatu monena vuotena maistaa miltä omat luomukananmunat maistuvat. Näillä aineksilla kesät on vietetty hyvin omavaraisesti ja luonnonhelmassa puuhaten.

Kesäkurpitsa

Kesäkeittiön nopeat kasvispohjaiset ruoat syntyvät helposti kesäkurpitsoista, porkkanoista, sipuleista ja muista kasviksista. Nopeaa ja vaivatonta kun vain saa pilkotuksi kasvikset. Loraus öljyä ja suolaa (+muita mausteita tai yrttejä halutessa) ja sitten uuniin paistumaan.

Kasvisten kanssa sopivat myös erinomaisesti erilaiset juustot. Grillaa esimerkiksi halloumi juustoa ja kasviksia. Tai kokeile helppoa fetajuusto-kesäkurpitsa lisuketta. Siihen ei tarvita kuin kesäkurpitsaa pieninä paloina, sekä fetajuustoa öljyssä. Olen myös käyttänyt valmiita valkosipuli-oliivi-fetajuusto öljymarinadi pakkauksia. Nämä sekoitetaan kesäkurpitsan palojen kanssa ja laitetaan uuniin paistumaan niin että kesäkurpitsa ehtii pehmentyä hieman ja juusto on ihanan pehmeää. Samaa voi myös kokeilla sinihomejuustolla.

Kesakurpitsa_Heidinkesa

Olen yleensä ostanut kesäkurpitsan taimet valmiina ja istuttanut ne multaisaan maahan. Jos et käytä kasvulaatikoita, pääset kaikkein helpommalla jos asennat muovin kohopenkin päälle. Tee siihen kaksi noin 15cm viiltoa ristikkäin ja istuta taimen siihen. Taimenten väliksi kannattaa jättää ainakin 40cm. Näin vältyt turhalta rikkaruohojen kitkemiseltä, joka ei ainakaan ole minun lempipuuhaani.

Aluksi taimia kannattaa kastella runsaasti, jotta niiden kasvuun lähtö varmistuu. Parin viikon päästä ne voi jättää jo luontoäidin hyvään hoitoon ja kerätä sitten sadon pois sitä mukaa kun sitä alkaa tulla. Tietenkin pitkät sadettomat jaksot tekevät poikkeuksen ja silloin kesäkurpitsoja on hyvä kastella muutaman päivän välein.

Kesäkurpitsoissa onkin hyvää juuri tämä todella runsas sato. En tiedä onko syynä olleet luomulannoitteet, joita olen käyttänyt (tuore, vasta leikattu ruoho ja eräänä kesänä käytin myös kuvassa näkyvää kanalan pellettipurua) mutta kesäkurpitsoita on voinut syyllä kutsua jättikesäkurpitsoiksi, niin valtavia ne ovat olleet.

Runsaan sadon myötä minun on pitänyt myös keksiä tapoja säilöä näitä jättimäisiä kesäkurpitsoja. Eräänä keinona olen käyttänyt pakastusta. Olen pessyt ja paloitelut kesäkurpitsat sopivan kokoisiin annoksiin ja pakastanut ne. Tätä samaa ”valmisannospussi” -taktiikkaa olen myös käyttänyt säilöessäni muita kasviksia ja kasvissekoituksia. Helppoa ja hyvin paljon arkea helpottavaa toimintaa hyötypuutarhurin keittiöpuuhiin!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Puutarhurin kaarituet

Kohta meilläkin päästään aloittamaan kylvöt kasvimaalla. Suomen suvessa kylvökset kannattaa suojata hallaharsolla. Muistan hyvin, miten viime vuoden kesäkuussa(kin) sateli lunta.

DSC_0031

Tuli lunta tai ei, hallaharsot suojaavat myös tuholaisilta. Esimerkiksi rucola menee suojaamattomana usein kirpan suuhun. Siinäpä sitä sitten katselee reikäistä satoa salaattikulho kainalossa.

DSC_0056

Kasvilavojen kaaret ovat kätevä ja hermoja säästävä kikka kasvuston suojaamiseen. Olen vuosien varrella kokeillut erilaisia virityksiä. Olen törkännyt multaan muoviputkea sekä muun muassa teltan alumiinikaaria, mutta en ole saanut ankkuroitua kaaria riittävän tukevasti. Usein tuuli tai rankkasade onkin kaatanut koko viritelmän ja hallaharso on liiskaantunut märkänä ja raskaana vasten hentoja salaatinalkuja.

DSC_0097

Tukevia kaaria varten tarvitaan kahta eri paksuutta muovista sähköputkea sekä metallista reikänauhaa. Pätkä paksumpaa putkea kiinnitetään reikänauhalla lavan reunaan. Ohut, pitkä kaari työnnetään paksun kaaren sisään.

DSC_0082

On makuasia, laittaako kaarituet kasvulaatikon sisä- vai ulkopuolelle. Sisäpuolella ankkuroinnit eivät näy, mutta saattavat helpommin täyttyä mullalla. Ulkopuolella ne taas ovat koko ajan näkyvissä, mutta ankkuriputket on helpompi pitää puhtaana.

DSC_0095

Vaikka kaaret olisi paikoillaan, ne saa tarvittaessa siirrettyä kätevästi sivuun ottamalla toisen pään pois ”ankkurista”. Ja kun kaaria ei enää tarvita, ne on helppo irrottaa kokonaan. Ankkurointisysteemit ovat meillä paikoillaan kesät talvet, ja hyvin ovat kestäneet.

DSC_0081

Olen laittanut harsojen liepeiden päälle heinäseipäät, näin harsot pysyvät paikoillaan kovassakin tuulessa. Toki tähän voi käyttää myös kivenmurikoita tai vaikkapa telttakoukkuja.

DSC_0099

 Siitä tosin kannattaa muistaa mainita perheen retkeilijälle.

DSC_0271

Joskus puutarhuria on nimittäin manattu melkoisesti, kun yösijan pystytys ei olekaan sujunut niin joutuisasti…

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit