Valo ja Lämpö

  Tänä vuonna kevät antoi odottaa itseään. Kalenterissa viikot ja kuukaudet vaihtuivat sään pysytellessä epätasaisen kylmänä, aiheuttaen monenlaista lieveilmettä… muun muassa parin kuukauden flunssaputken, jonka aikana talvitakki oli vilun paras kaveri. Villapipo toiseksi paras ja hanskat myös. Kaulaliinakin kiva, sekä Lue koko kirjoitus

Viikunasatoa odotellessa

Viikuna pääsi taas talvisäilöstä kasvihuoneeseen ja on herännyt uuteen kasvukauteen vauhdilla. Reilussa parissa viikossa se on kasvattanut valtavan kokoiset lehdet kasvihuoneen lämmöstä nauttien. Talvetan tämän 3 vuotta sitten Viherpeukaloilta ostamani aitoviikunan varastossa, noin 10 asteen lämpötilassa. En tee sille talven Lue koko kirjoitus

Koristeelliset krassit

Nyt kun keli alkaa vihdoin näyttää siltä kuin toukokuussa kuuluukin, on hyvä hetki kylvää koristeellisia krasseja. Nämä puutarhan yksivuotiset kesäkukat ovat valloittavan ihania ja sopivat monenlaiseen puutarhaan. Koristekrassia löytyy sekä köynnöstävänä että pensasmaisena. Niitä voi kasvattaa ruukuissa, amppeleissa ja säleiköissä. Lue koko kirjoitus

Itse kasvatetut tomaatit maistuvat makeimmalle!

Tomaatteja on hauskaa ja helppoa kasvattaa itse. Niitä voi istuttaa monipuolisesti erilaisiin paikkoihin ja ne ovat varmasatoisia viileämpinäkin kesinä. Aurinkoisen lämpimällä paikalla viihtyvät tomaatit tuottavat satoa pitkälle syksyyn. Mikäs sen mukavampaa kuin poimia itsekasvatettuja, terveellisiä tomaatteja koko kesän! Tomaateista löytyy sopivia Lue koko kirjoitus

Puutarhamyymälässä valikoima parhaimmillaan!

Lauantaina vietettiin Viherpeukaloiden Puutarhamyymälän kesäkauden avajaisia. Keli oli mitä mainioin (aurinkoa, ei lunta) ja väkeä liikenteessä niin, että parkkipaikka pullisteli ääriään myöten. Eikä ihme. Toukokuun pähkähullun sään keskellä todellakin tarvitsee puutarhaterapiaa. Jos sormet kohmeessa kykkiminen ei innosta, on parasta suunnata Lue koko kirjoitus

Talvipuutarha

Mänty

Puutarhaihmisen talvi on pitkä. Aika matelee, kun käsiä ei saa työnnettyä pehmeään multaan kuukausiin. Talvi on silti kaunis, on se sitten vihreä tai valkoinen. Lumen kuorruttamana puutarha on hetkessä kuin toinen maailma.

Tuja_jänis

Marjakuusi

Talvipuutarhan takuuvarmin koriste ovat havut, jotka näyttävät hyvältä myös lumettomaan aikaan. Kuvissa yläpuolella tuija ja marjakuusi. Tuijan juurella kuvassa myös yksi pihan vakiovieraista.

Kirsikka_lumi

Lehdettömien puiden kauneuteen tulee kiinnitettyä huomiota erityisesti silloin, kun niiden oksilla on lunta. Yllä rusokirsikka.

Pikkutalvio

Ikivihreät maanpeitekasvit tekevät talvisesta puutarhasta vihreän, mistä on huomattavasti iloa silloin, kun maassa ei ole lunta. Kuvassa pikkutalvio, joka lauhan alkutaven ansiosta kukki vielä joulukuussa.

Talvipuutarhan sisustaminen tuntuu vuosi vuodelta lisääntyvän. Lyhtyjen, valoköynnösten ja havukranssien lisäksi on muun muassa pakkaskauden aikaan näkynyt paljon erilaisia jäälyhtyjä ja -veistoksia. Jännä uusi idea on ollut esimerkiksi ilmapallon sisällä jäädytetyt kuulat. Itse nautin talvipuutarhan koristeina lähinnä valosarjoista. Kausivalot lyhdyissä ja talon nurkalla katosta roikkuva valopallo saavat meillä valaista pihaa pitkälle kevääseen asti.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ruususen unta

Puutarha näyttää nukkuvan Ruususen unta. Puuterimainen lumikerros ja kova pakkanen ovat kuorruttaneet kaiken kauniiksi.

Työkalut lepäävät kasvihuoneen suojissa kaikessa rauhassa.

0232

Moni puutarhuri kuitenkin kuopii jo lähtöviivalla. Selkälihaksiaan voi verrytellä kevään kaivuuhommiin lumitöissä. Nyt on myös hyvä hetki haaveilla ja suunnitella. Uusia istutusalueita on helppo hahmottaa kotipihaan lumeen piirtämällä tai sitä tallomalla.

2732

Jos lunta tupruttaa vielä kovasti, jossakin vaiheessa on syytä tarkistaa suojaverkkojen tilanne. Raskasta lunta kannattaa ravistella verkkojen lisäksi myös pensaiden ja havupuiden päältä, jotta ne eivät katkea taakan alla.

0145

Ja jos teidän kulmillanne on samanlaisia jättiläisrusakkoja kuin meillä, suojaverkkojen ympäriltä on hyvä tampata paksu lumikerros matalaksi. Kasvihuoneen omistaja huolehtii, että katolle ei pääse muodustumaan liian painavaa lumikuormaa.

0323

Ja sitten yhtäkkiä koittaakin se hetki, jolloin räystäistä alkaa kuulua suloinen tip-tip-tipeti-tip. Kun kevätaurinko sulattaa lumet kasvihuoneen katolta ja aurinko lämmittää sisätilat kahvitteluasteisiin.

0154

Siihen ei mene enää kauan. Kaunista talven jatkoa!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Karkkikaupassa

Lapsuuden jouluihini kuuluivat perinteiset joulukukat: punainen joulutähti, hyasinttejä ja valkoinen atsalea.Joulukukat2Tosin olin autuaasti unohtanut koko atsalean, kunnes näin sellaisen joulumyynnissä jonkin aikaa sitten.Joulukukat9Pääsin alkuviikosta melkoiseen karkkikauppaan: Viherpeukaloiden tonttu- eikun siis kukkapajalle! Käsintehtyjä joulukukka-asetelmia rullakko toisensa perään. Valkoista, punaista, vihreää. Perinteisiä, moderneja, yllättäviä yhdistelmiä.JoulukukatMistään pienestä pipertelystä ei ollut kyse, vaikka asetelmat tehdäänkin käsityönä Valkealassa. Omat hyasinttiväkerrykset alkoivat tuntua melkoiselta nukkekotitoiminnalta multapöytien ja sammalsäkkien keskellä. Voi kun saisikin kokonaisen sammalsäkin itselleen, mielessä alkoi heti pulputa valtavasti ideoita!Joulukukat1Tonttupajalla valmistuu hyväksi havaittuja sekä uudenlaisia asetelmia joka vuosi. Olen jostakin syystä pitänyt tällaisia punaisia asetelmia vähän mummomaisina, mutta kyllä tästäkin mehikasvi-jouluyhdistelmästä on tylsyys kaukana!Joulukukat8Hyvä tonttuvinkki kiireisille tai kaukana asuville: näyttävät kukka-asetelmat voi tilata paitsi suoraan kotiovelle, niin myös haluamaasi osoitteeseen lahjan saajan ovelle toimitettuna. Joulukukat7Viherpeukaloiden nettikaupasta löytyy kukkien lisäksi kortteja, joka voidaan tilauksesta tekstata ja toimittaa kukkalahjan mukana. Jospa tänä vuonna muistaisikin isotätiä kukkatervehdyksellä pelkän kortin sijaan.Joulukukat4Mitä alun atsaleamuisteloihin tulee, niin päivitetty versio perinnekukasta löytyi Viherpeukaloilta rungollisena.
Joulukukat3

Minä toivottelen täältä joulukukkatunnelmien keskeltä oikein ihanaa joulun odotusta ja kukkarikasta juhla-aikaa!
Tavataan taas ensi vuonna !
Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Uljas amaryllis

Viime päivät ovat olleet niin harmaita, että aurinkoinen lokakuu tuntuu kaukaiselta muistolta. Kasvihuoneen suojissa oli kuitenkin mukava puuhastella syksyn viimeisistä auringonsäteistä nauttien.

amaryllis4

Amarylliksen eli ritarinkukan muhkeat sipulit pääsivät multiin syyslomaviikolla, lokakuun loppupuolella. Ostin Viherpeukaloilta kaksi sipulia: ’Apple Blossom’ -lajikkeen kukat ovat vaaleanpunasävytteiset ja ’Intokazi’-lajikkeen puhtaanvalkoiset.

amaryllis5

Laitoin sipulin juuret veteen pariksi tunniksi ennen istutusta. Tarkoitus ei ole kastella koko sipulia, ainoastaan juuristo, sillä juurten kastuminen nopeuttaa juurtumista.

amaryllis6

Amaryllis viihtyy hiekkapitoisessa kukkamullassa. Sekoitin puutarhamullan joukkoon lasten hiekkalaatikosta pihistämääni hiekkaa.

amaryllis7

Ruukku saa olla melko ahdas ja sipulista tulee jättää näkyviin noin puolet. Multa tiivistetään tiukasti sipulin ympärille ja kastellaan heti istutuksen jälkeen. Myöhemmin multa pidetään kevyen kosteana.

amaryllis

Normaalissa huoneenlämmössä kasvu alkaa nopeasti. Kukinta alkaa 6-8 viikon kuluttua istutuksesta lajikkeesta riippuen. Kukintaa voi halutessaan hidastaa siirtämällä amaryllis viileään paikkaan. Itselleni kukinta-ajan ajoittaminen on aina melkoinen mysteeri. Yleensä ostani sipulien lisäksi myös ruukkuamarylliksen, jotta edes joku kukinnoista osuisi jouluun.

amaryllis3

Amaryllis on varsin näyttävä kukka, sekä ruukussa että leikkokukkana. Voit kurkata kauniita kukkavinkkejä täältä.

amaryllis1

Itse en ole kokeillut amarylliksen sipulin kukittamista uudelleen, mutta lasten isomummo harrasti tätä ahkerasti. Jos haluat nauttia monivuotisesta ilosta, käy lukemassa lisäohjeita täältä.

Minä puolestani alan jännittää, minkä värinen amaryllis puhkeaa kukkaan ensimmäisenä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kasvihuoneen syyspuuhia

Monessa pihassa puutarhan syystyöt on jo varmasti saatu päätökseen. Puutarhuri on siirtynyt ansaitulle lepotauolle. Meillä flunssapaholainen on koetellut sen verran sinnikkäästi, että puutarhahommia riittää vielä. Siitäkin huolimatta, että olen siirtänyt osan töistä suosiolla ensi kevääseen.

Kasvihuoneen syksy

Kasvihuoneen syyshuolto kuuluu kuitenkin syksyrutiineihin kuin luumuhillo joulutorttuun. Kun tomaatit ovat antaneet kaikkensa ja pakkasyöt kolkuttelevat ovelle, on aika tyhjentää kasvihuone.

Kasvihuoneen syksy2

Kannan ulos ruukut ja laatikot, ja poistan kaiken kasvijätteen. Meillä kasvihuoneessa viljellään erillisissä ruukuissa ja säkeissä, joten mullat on helppo tyhjentää kasvimaalle. Lakaisen lattian ja harjaan sisänurkat puhtaiksi. Jos lattia tai rakenteet eivät ole aivan ruokottomassa kunnossa, suoritan tiililattian ja ikkunoiden pesun vasta keväällä. Kasvihuoneessa on huomattavasti mukavampaa lotrata vedellä, kun kevätaurinko lämmittää selkää ja kuivattaa paikat nopeasti.

Kasvihuoneen syksy3

Pesen varjostusverhot pyykkokoneessa ja siirrän ne kuivaan varastoon odottamaan uutta kautta. Ikkunoiden automaattiavaajien kanssa pitää olla tarkkana, sillä ne eivät kestä jäätymistä. Ne tulee siis irrottaa hyvissä ajoin ja säilyttää lämpimässä. Mielellään niin, että löytää ne helposti seuraavan kesän tullen. Olen joskus kuullut jonkun etsineen niitä pitkään ja hartaasti ”varmasta” tallesta…

Kasvihuoneen syksy7

Kun kasvihuone on tyhjennetty, se saa uuden tehtävän talvikaudeksi. Kannan osan puutarhakalusteista kasvihuoneeseen.

s7

Lisäksi pari taljaa ja vähän kynttilöitä.

kasvihuoneen syksy5

Ja tietenkin valot! Jouluvalot, tunnelmavalot tai kaamosvalot, millä nimellä niitä sitten haluaakin kutsua.

Talvisessa kasvihuoneessa on mukava nautiskella höyryävää glögiä ja tehdä havutöitä. Kasvihuoneessa havupaja ei ole kenenkään tiellä, puuhan voi rauhassa jättää kesken ja jatkaa sopivan hetken tullen.

s6

Marraskuun alkuun on luvattu melkoisen leutoa säätä. Myös me hitaammat ehdimme siis hyvin viimeistellä puutarhaa talvilevolle. Josta tulikin mieleeni, että vielä pitäisi suojata hedelmäpuut verkoilla ja runkosuojilla, nikkaroida tuijien ja rodojen varjostuskehikot, tehdä pari syyskylvöä ja ja ja…

Mukavaa loppusyksyä, sekä puutarhaan että sisätiloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Lopussa kiitos seisoo

Tasan vuosi sitten syyslomalla ahkeroin uusien kukkapenkkien parissa. Syys- ja puutarhaväsymys alkoi jo painaa, mutta halusin ehtiä istuttaa hamstraamani kukkasipulit.

l

Tiesin kiittäväni itseäni vielä myöhemmin.

l9

Pihassamme myllää jonkin verran myyriä, joten keväällä odotin maan sulamista suurella mielenkiinnolla. Ja voi sitä riemua, kun huomasin sulavan lumen alta ensimmäiset esiin nousevat terhakat sipulikasvien alut!

l4

Koska kevään odottelu tuntuu puutarhaihmisestä aina tuskaisen pitkältä, nopeutin sesongin alkua ruukkuistutuksilla. Talvetin ruukut varastossa ja nostin ne myöhemmin keväällä nauttimaan auringosta. Ruukkuistutusten sipulit ostin viimeisistä alennusmyynneistä ja laitoin ne multiin vasta joulukuussa. Hyvin ehtivät!Lokakuu15-001

Toukokuussa puutarha alkoi täyttyä ihanasta kevään vihreästä. Joka aamu (ja ilta) oli pakko tehdä puutarhakierros, sillä pitkän odotuksen jälkeen kevät eteni hengästyttävällä vauhdilla. Kuten joka vuosi.

l5

Lopulta koko piha täyttyi erilaisista väreistä ja tunnelmista, vuorokaudenajasta ja näkymästä riippuen. En enää muistanut syksyistä savimaan lapioimista kylmässä, kivivasaralla nuijittua sormea, märkiä puutarhahanskoja, palelevia varpaita tai lukuisia ärräpäitä. Näin vain kauneutta ja kukkaloistoa. On ihmeellistä, miten pieniin ja vaatimattomiin syksyllä maahan kaivettuihin sipuleihin voi mahtua niin paljon väriä ja elämää!

l3

Nyt yritän palata noihin ihaniin kevättunnelmiin ja saada itseni istutuslapion varteen. Hyvä kirja, sohva ja takkatuli huutelevat nimeäni, mutta periksi ei anneta.

l2

Lopussa kiitos taas seisoo!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit

Eksoottisessa liemessä

Kokeilin tänä kesänä ensimmäistä kertaa banaanin kasvatusta. Nopeasti koottuna kokemus on ollut mielenkiintoinen: pienenä viherkasvina hankittu banaani ehti kesän aikana kasvaa kasvihuoneessa aivan uskomattomiin mittoihin.

banaani_1Elokuussa se piti siirtää kokonsa takia terassille ja nyt lokakuun lähestyessä siirsin koko komeuden sisälle. Olen vakavasti harkinnut kasvin antamista adoptoitavaksi, sillä se on lievästi ilmaistuna melkoisen kookas. Sain banaanipähkäilyihini paljon vinkkejä oman blogini puolella, voit halutessasi lukea lisää sieltä.

banaani_2

Mutta jos sinulla, hyvä lukija, on kokemusta banaanin kasvatuksesta tai tiedät paikan, mihin kasvin voisi lahjoittaa, vinkkaa siitä ihmeessä viestiä jättämällä!

Banaani ei ole tämän kesän ainoa ”ongelma”. Ostin kesän alussa Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä napakan viikunan taimen. Ainoa kokemukseni viikunapuusta (eli aitoviikunasta) on Italiassa suoraan puusta syömäni mehevä ja lähes karkkimaisen makea viikunan hedelmä. Melko lailla erilainen kuin mitä kaupan vihannestiskillä on tarjolla. Lisäksi monessa ruotsalaisessa puutarhablogissa kasvaa viikuna kasvihuoneessa. Näistä innostuneena minäkin halusin kokeilla tuota eksoottista ”paratiisin puuta”.

viikuna_1

Viikuna pääsi kasvihuoneeseen banaanin kaveriksi. Kasvissa oli ostovaiheessa yksi hedelmä, joka on pysynyt mukana matkassa koko kesän. Se ei ole erityisemmin muuttanut väriä eikä kokoa, jossakin välissä minun oli jo pakko testata, onko hedelmä sittenkin muovia. Mutta kyllä tuo aidolta vaikutti!

viikuna_2

Viikuna on saanut kasvaa ansarin nurkassa omassa rauhassaan. Elokuussa huomasin oksahankoihin ilmestyneet pienen pienet vauva-alut, jotka lähtivät kasvamaan vauhdilla. Samaan aikaan viikuna on kasvattanut oksiaan ollen nyt vähintään yhtä leveä kuin korkea. Tarkoituksenani oli talvettaa viikuna alhaisessa lämpötilassa varastossa. Aitoviikuna pudottaa lehtensä syksyllä, joten se ei vaadi valoisaa talvetuspaikkaa. Oksien paras leikkuuajankohta on keväällä, vaan saas nähdä, minne saan tuon leveän kasvin mahtumaan!

viikuna_3

Nyt pohdin, pitäisikö kasvit sittenkin siirtää sisälle taloon. Miten käy hedelmien, ehtivätkö ne kypsyä ja milloin niiden pitäisi kypsyä? Italiassa viikunoita poimittiin syyskuussa. Sen tiedän, että viikunan hedelmät eivät jälkikypsy kuten vaikkapa tomaatit, joten niitä ei kannata irrottaa puusta raakana. Olen siis saanut itseni melko eksoottiseen liemeen tämän kesän aikana. Joten äännyn tässäkin asiassa teidän puoleenne: jos itselläsi on kokemusta viikunan kasvatuksesta, kaikki vinkit ja neuvot otetaan ilolla vastaan!

Lisäksi kokeilin vesimelonin (Sugar Baby) kasvatusta lahjataimesta.

vesimeloni_1

Ohjasin kasvin kasvihuoneessa ylöspäin, sillä se valtaa nopeasti tilaa. Hedelmäalkuja tuli paljon, mutta ne kuivettuivat matkan varrella ja lopuksi vain yksi kasvoi syöntikypsäksi.

vesimeloni_2

Mutta tuohon yhteen hedelmään tiivistyikin sitten koko kasvin makeus, hellä hoiva ja lepertelyt.

Voi että maistui hyvälle!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit

Sano se kukkasin

Jottei kesätunnelmat vielä näin syyskuussa haalistuisi niin ajattelin, että nämä iki-ihanat Daaliat ja muut puutarhan kukkaset toisivat valonpilkahduksia syksyiseen arkeen.

kesankukintoa_4

Mainitsin viime kesän artikkelissakin Daaliat eli joriinit ja minulla oli muutama kuva niistä. Nyt kuvattavien kukkien värit olivat runsaammat, upeita sävyjä oranssinkeltaisesta aniliininpunaiseen ja tumman punaiseen. Todella upeita väripilkkuja puutarhassa!

kesankukintoa_5

Syysleimun kukinnat olivat tänä kesänä puhtaan valkoisia. Se oli ihan hyvä poikkeus, koska muuten puutarhassa oli väriä vaikka muille jakaa ja itseasiassa sitä jaettiinkin paljon leikkokukkakimppujen muodossa.

kesankukintoa_2

Upeita kuviahan näistä värikkäistä kukista saa, mutta täytyy myös todeta, että tuoksu jota nämä levittävät puutarhaan on aivan omaa luokkaansa. Lisäksi monet näistä kukista houkuttelevat samalla perhosia puutarhaan.

kesankukintoa_7

Kukkatarhasta haaveileville voin sanoa, että kesän kukkaloistoa kannattaa alkaa suunnitella ja tilailla hyvissä ajoin, samoin kuin kevään kukkaloistoa. Nyt on käsillä jo aika jolloin pitäisi tietää millaisin kevätkukkasin haluaa puutarhansa herättää eloon ensi keväänä. Kukkasipulit pitää istuttaa maahan ennen kylmän tuloa, joten parempi olla suunnitelmat valmiina ennen kuin h-hetki yllättää.

kesankukintoa_3

Joskus elämässä pitää tietää milloin on aika päästää irti ja antaa tilaa uudelle. Siispä tämän kirjoituksen myötä toivotan kaikille lukijoille kaikkea hyvää ja onnistumisen tunteita puutarhassa. Jatkan kirjoittamista, mutta tulevat tekstini tulevat löytymään kirjan kansien välistä ja puutarha-aiheet jäävät ainakin vähäksi aikaa taka-alalle. Minulla on ollut suuri ilo kirjoittaa ja kuvata elämän kauniista puolista tänne Viherpeukaloiden blogiin ja toivon myös, että ne ovat tuoneet myös teille iloa. Muistakaa myös, että puutarhanhoito on samalla itsensä hoitoa, joten kasvun ihmeitä ja iloa puutarhoihin, pihoille ja mieliin!

kesankukintoa_6

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Sadonkorjuun juhlaa

Syyskuun alku on hurahtanut sadonkorjuukiireissä. Monen varhaisemmankin kasvin huippukausi on tänä vuonna ajoittunut elo-syyskuun vaihteeseen.

DSC_0163

Toiset kasvit kestävät vihannespenkissä odottelua paremmin, toiset tulisi korjata heti tilaisuuden tullen. Esimerkiksi pari upeaa kukkakaalin kukintoa pääsi itseltäni ilmeisesti kuivahtamaan penkkiin. Niiden pinta muuttui haperon näköiseksi ja maku kitkeräksi. Onneksi suurin osa sadosta onnistui hienosti. Olemmekin herkutelleet tätä C-vitamiinipommia sekä raakana että kypsennettynä.

DSC_9391

Sadonkorjuupuuhissa on nostettu myös punasipulia kuivumaan. Kuvan lajike on ’Red Baron’, mielestäni helppo ja varma valinta.

DSC_9071

Juhannuksesta asti on herkuteltu perunoilla, ensin varhaisemmalla ’Timolla’ ja nyt myös kauniin lilalla ’Shetland Black’ perunalla. Pääsin kokeilemaan tätä lilaa kaunotarta ensi kertaa viime kesänä. Uusiin perunalajikkeisiin tutustuminen on ollut kutkuttavan mielenkiintoista.

DSC_7706

Meillä on myös rouskuteltu avomaankurkkua ja kurpitsaa. Tehty relishejä. Tomaattisatoa on keitelty meheviksi kastikkeiksi pakkaseen, helpottamaan arjen kiireisiä ruoanlaittohetkiä. Chili puolestaan antaa moneen ruokaan ja vihannessäilykkeeseen pienen kaivatun terän. Kuvan Medina on satoisa ja aikainen lajike. Ja vieläpä todella näyttävä!

DSC_0056

Kaiken keittämisen, säilömisen, pilkkomisen ja raastamisen keskellä eniten iloa tuottaa kuitenkin se, kun päivän aterian voi rakentamaan hyötytarhan antimista. On tavattoman palkitsevaa kävellä kasvimaalle ja kerätä puhtaat ja kauniit raaka-aineet suoraan käyttöön. Tehdä loppusilaus oman maan yrteillä.

DSC_0054

Kylvän isolehtisen basilikan (jota olen kuullut myös salaattibasilikaksi kutsuttavan) aina suoraan astiaan kasvihuoneeseen. Sisällä esikasvattamani basilikat ovat usein saaneet kiusakseen kirvoja jo ennen ulos muuttoa. Kylvän basilikan siemenet ruukkuun kesäkuussa. Yleensä peittelen kylvöksen hallaharsolla, sillä basilika rakastaa lämpöä.

Yksi suosikkiruoistani on uunikasvikset. Tähän helppoon ja maukkaseen, isollekin porukalle vaivattomasti valmistuvaan ruokaan saa upotettua satoa tavattoman monipuolisesti.

DSC_0192

UUNIKASVIKSET

perunoita

porkkanoita

kesäkurpitsaa

punajuuria

maa-artisokkaa

sipulia

kirsikkatomaatteja

 

reilu loraus oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

tuoretta rosmariinia ja timjamia

fetajuustoa kuutioina

 

Puhdista ja/ tai kuori vihannekset. Halkaise kirsikkatomaatit ja leikkaa muut kasvikset sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Levitä kasvikset leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Lorauta kasvispedin päälle oliiviöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla, sekä tuoreilla yrteillä. Kääntele kasviksia.

Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kasvisten koosta riippuen. Kääntele muutaman kerran kypsymisen aikana. Lisää loppuvaiheessa kasvispedin päälle fetakuutioita ja kypsennä vielä hetki.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Herkkuja puutarhasta

Loppukesästä puutarhan herkulliset sadot hemmottelivat ahkeria puutarhureita. Tomaatteja ja kurkkuja kypsyi runsaasti. Samoin monenlaiset yrtit kasvoivat runsaina kasvihuoneessa.

kasvihuone_2

Myös eksoottinen maissi alkoi pitkän viileän jakson jälkeen kasvaa täyteen mittaansa ja tähkät pääsivät myös kehittymään. Maissi kannattaa silti yrittää muistaa istuttaa mahdollisimman aikaisin maahan, koska Suomen kasvukauden pituudesta ja ajankohdasta ei koskaan tiedä niin kuin saimme huomata tänä vuonna.

maissi

Valtavat keltaisena hehkuvat aurinkopallot eli auringonkukat ovat paitsi iloa levittämään puutarhaan, niin myös hyödyllisiä ruokailuhetkiä silmällä pitäen. Loppukesästä voit katkaista auringonkukan ja irrottaa siitä lukuisat siemenet, jotka ovat hyvää ravintoa kuivattuina.

auringonkukka

Muistan kuinka eräskin vuosi minulla oli monta auringonkukkaa, joista halusin kuivata ja säilöä siemenet. Voin sanoa, että tähän käsinäppäryyttä vaativaan tehtävään täytyy varata aikaa. Kuivatuksen voi tehdä helposti auringossa jos sitä vielä riittää tai yhtä hyvin tähän käy alhainen lämpötila uunissa tai infrapunakuivain. Auringonkukan siemenet ovat terveellinen lisä muun muassa salaatteihin. Kannattaa myös kokeilla paahtaa auringonkukan siemeniä pannulla ja lopussa lisätä niihin hunajaa. Vuohenjuustosalaatti vesimelonin- tai hunajamelonin paloilla ja näillä hunajaisilla auringonkukansiemenillä on todella maukasta.

lehtikaali

Lehtikaalisipsit ovat joka syksyisiä herkkupaloja, jotka hurmaavat ruokaintoilijat terveellisyydellään. Paras lajike tähän on ehdottomasti “Westland Autumn”. Sen röpelöiset lehdet muuttuvat rapeiksi vihreiksi sipseiksi pienessä määrässä öljyä ja uunin lämpöä. Lopuksi päälle voi ripotella esimerkiksi vaaleanpunaista Himalajan suolaa tai hienoa merisuolaa. Ohessa tarkempi ohje.

lehtikaalisipsit

Pese ja kuivaa tuoreet lehtikaalit. Revi lehtikaaleista keskisuuria paloja varren kummaltakin puolelta niin, että keskellä oleva kova varsi jää käyttämättä.

Asettele lehtikaalipalat väljästi esimerksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Hiero lehtikaaliin oliiviöljyä kauttaaltaan. Tässä voit kokeilla kuinka öljyisiä haluat sipseistäsi. Suosittelen käyttämään öljyä kohtuudella, koska lehtikaalit kyllä kuivuvat uunissa ilman öljyäkin. Pieni silaus öljyä sen sijaan antaa lehtikaaleilla rapean tekstuurin. Ripottele vielä öljytyiden kaalien päälle hyppysellinen hienoa merisuolaa.

Aseta pelti uuniin, jossa on 140 astetta. Anna olla tässä lämpötilassa kymmenisen minuuttia. Laske sitten uunin lämpötilaa 100 asteeseen. Voit käydä tarkastamassa milloin lehdet alkavat kuivua, mutta itse olen joutunut kuivattamaan vielä tässä lämpötilassa sipsejä noin 50 minuuttia. Tärkeintä on, että lehtikaalisipsit jäävät vihreiksi. Heti kun ne alkavat muuttua ruskehtaviksi ne palavat ja tässä vaiheessa maku on jo menetetty. Täydellisen rapeuden ja suolaisuuden löytäminen onkin harjoituksen tulosta, joten jos ensimmäinen satsi ei onnistukaan, seuraavalla kerralla onnistuu varmasti jo paremmin.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti