Kevättä kohti! Eli kukkasipulit maahan.

Aloitan kukkasipulien varovaisen hamstraamisen heti niiden ilmestyttyä kauppoihin. Varovaisen siksi, että yleensä siihen aikaan on vielä aivan liian lämmintä istuttaa kukkasipuleita täällä meidän kulmilla. Kannan sipulipusseja kotiin pitkin syksyä, kunnes lähes puolihuomaamatta niitä on jo kertynyt melkoinen saalis. Ja lopulta Lue koko kirjoitus

Syksyn väripilkut - syysasterit

Kerroin aikaisemmin kesällä, miten inhokista tuli ihastus, kun tätimäisenä pitämäni verenpisara osoittauikin varsin eksoottiseksi ja upeaksi kaunottareksi. Kesäinen postaus aiheesta löytyy täältä. Nyt huomaan vähän saman käyneen syysasterin kohdalla. Minulla ei ole tainnut ikinä olla syysistutuksissa ruukkuastereita. Olen pitänyt niitä Lue koko kirjoitus

Syyskuun summaus

Syyskuuhun on mahtunut keliä laidasta laitaan ja keittiöpuutarhan sato on yrittänyt pysyä sään vaihteluissa mukana. Täälläpäin ei onneksi vielä ole tarvinnut turvautua hallaharsoihin ja valmista satoakin on päästy korjaamaan. Uusi lämmin jakso ei kyllä tekisi pahaa, sillä raakileita riittää Lue koko kirjoitus

Elämämme kallein heräteostos

Huikean aurinkoinen ja lämmin syyskuun viikonloppu muistutti minulle mieleen oman puutarhamme tarinan siitä kuinka se päätyi meille. Päätimme nimittäin ostaa mökkimme puutarhoineen yhtenä lämpimänä elokuun iltana kahdeksan vuotta sitten. Viaton pyörälenkki siirtolapuutarhalle sunnuntain ratoksi oli eskaloitunut järjettömäksi mökkikuumeeksi ja Lue koko kirjoitus

Syyskukkia

Syksy tekee tuloaan ja puutarha alkaa pikku hiljaa valmistautua talvilevolle. Onneksi kukkailoa riittää yhä. Jos pihasta ei löydy pitkälle syksyyn kukkivia myöhäiskesän perennoja, voi kukkaisaa tunnelmaa jatkaa erilaisilla syysistutuksilla. Nuupahtaneita kesäkukkaistutuksia on helppo päivittää muutamalla syyskasvilla. Vaihda ränsistyneet kesäkukat koristekaaleihin, kukonharjaan, Lue koko kirjoitus

Vihreää näkyvissä

Kevätesikko2

Viime viikon kasvatuskokeilut on todettu osittain onnistuneiksi: terhakoita pavunvarsia puskee ylös vauhdilla – nyt saa jo leikattua herkullisia versoja salaattia raikastamaan! Auringonkukan kasvatus sen sijaan epäonnistui. Jokunen verso siemenistä jaksoi nousta, mutta suurin osa niistä ”hukkui” tai siemenet olivat lähtökohtaisesti kuorettomina vääränlaisia kasvatustarkoitukseen. On muuten yllättävän vaikeaa löytää kuorellisia auringonkukan siemeniä. Eläinkauppaakin suositeltiin ostopaikaksi, mutta linnuille tarkoitettuja siemeniä ei tietääkseni suositella ihmisille.

Tähän aikaan vuodesta viherpeukalot janoavat nähdä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monessa muodossa vihreää ja saada kokea kasvun ihmeitä. Kasvatettavaksi kelpaa melkein mikä tahansa. Viikon istutustoimena minä työnsin multaan vakosipulinkynsiä, joista näyttää hyvin löytyvän voimaa vihreisiin versoihin asti.

versoja

Tuli myös todettua, että ”parasta ennen” pätee myös siemeniin. Päätin kylvää pääsiäisruohoa pihanurmikkomme paikkauksessa käyttämäni siemenpussin siemenistä. En kuitenkaan löytänyt mistään viime kesän siemenpussia, vaan käteen osui 9 vuotta vanha siemenpussi. Nyt sekin on käytännössä kokeiltu: vanhoista siemenistä yksikään siemen ei itänyt. Uusi pääsiäisruoho on kuitenkin parhaillaan tekeytymässä: laitoin illalla idätystarkoitukseen myytyjä vehnän jyviä yöksi likoamaan. Samoista siemenistä pitäisi syntyä sekä syötäviä ituja että versoja pääsiäisruohoksi. Kylvöhommiin illalla siis.

Kevätesikko tuo tuokoon värikkään tuulahduksen tulevasta, jo ajatuksissa olevasta puutarhan keväästä!

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 1 Kommentti

Aurinkoa ja versojen kasvatusta

Siemen on kaiken alku ja juuri. Kuten kasvimaailmassa yleensä, niin pienistä kasvatuskokeiluista ja havainnoista alkaa myös blogin tarinointi.

Tämän viikon säteilevä kevätaurinko sai aikaan pidättelemättömän puuskan kasvien hoitoon, ja koska pihalla on vielä metrikaupalla lunta, on tässä vaiheessa keskityttävä ikkunalautaviljelyyn ja huonekasveihin. Istutin siis siemeniä.

Hankin kaupasta kuivattuja herneitä ja auringonkukan siemeniä sekä pussillisen multaa. On mainittavan vielä, että tällä kertaa löysin ainoastaan valmiiksi kuorittuja auringonkukan siemeniä – näillä mennään nyt. Pestyistä muovisista liharasioista sain mainiot istutusastiat – niitä kannattaa ottaa talteen jatkossakin. Ennen istutusta liotin herneitä noin vuorokauden vesilasissa, sillä näin kasvua nopeutettua. Varovaisen kastelun jälkeen kasvatusastiat voi alkuvaiheessa peittää kevyesti muovipussilla – liian tiiviin pussin vaaraksi koituu home. Nyt riittää kasteltavaa ja kasvun edistymisen seuraamista joka päivälle. Saa nähdä, kuinka pian rasiakasvimaani tuottaa satoa: maukkaita herneen- ja auringonkukan versoja ruokapöytään.

Versokasvatusta

Nyt on myös huonekasvien katsastuksen aika. Perushuolto ei paljon vaadi. Jo talven pölykerroksen pyyhkiminen lehdiltä ja uusi pintamulta saavat ihmeitä aikaan. Nuupahtanet kasvit kohenevat silmissä. Pintamullan vaihdon jälkeen kevään ensimmäinen lannoitus saa vielä hetken odottaa, sillä lepokauden jälkeen kasvuun herättely ja muutokset täytyy tehdä lempeästi ja kasvin olotilaa tarkkaillen. Viikon iloisin havainto oli kevään ensimmäiseen kukintaansa innostunut viirivehka!

Viirivehka

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti
« Edellinen  1 2 ... 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29