Viime kesän voittajat

Viime kesästä jäi päällimmäiseksi mieleen koleus ja kosteus. Tomaattisato antoi odotuttaa itseään pitkälle syyskuuhun. Sade liiskasi kukkia ja tuntui, että kaikki paikat täyttyivät ränsistyneistä kasveista. Vaan kun katsoo viime kesän kuvia, sieltä löytyy myös ihania aurinkoisia päiviä, maukasta satoa Lue koko kirjoitus

Odotellen

Pakkasen paukkuessa parinkympin tuntumassa on vaikea uskoa, että kohta tarjolla on taas jotakin ihan muuta. Tuntuu kummalta, että keli voi vaihdella näin radikaalisti yhä tammikuussa. Kinosten keskeltä vesisateeseen, paukkupakkasista plussaan. Kasvihuone uinuu pihan perällä. Käyn säännöllisesti tarkistamassa, että lasit ovat Lue koko kirjoitus

Chilinkasvattajan talvi

Hei taas kaikki lukijat. Toivottavasti syksy ja alkutalvi ovat menneet mukavasti, eikä viherpeukkuilijoilla ole käynyt aika liian pitkäksi. Oma chilisatomme valmistui loppuun lokakuun aikana siirrettyämme kasvit sisätiloihin. Habaneroa ja nagaakin tuli valtavat määrät, piriziä olisimme toivoneet hieman runsaammin. Pienempi Lue koko kirjoitus

Joulukukkailoa

Kukat ovat aika lailla varma kylävieminen, ja näin joulun aikaan löytyy valtavasti kauniita asetelmia. Itse rakastan yli kaiken hyasintin tuoksua. Ylväs amaryllis taas on aina yhtä upea. Tänä vuonna olen kuitenkin erityisen tykästynyt jouluisiin viherkasviasetelmiin. Kyllähän se vaan niin on, Lue koko kirjoitus

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Viime päivät ovat olleet täynnä Suomen syntymäpäiväjuhlintaa niin kouluissa, kerhoissa, työpaikoilla kuin erilaisissa yhteisöissäkin. Konsertit, tanssiaiset, valtakunnnaliset kahvitteluhetket, yhteislaulut, seppeleenlaskut ja teematapahtumat arvokkaista iloisiin ovat saaneet koko kansan liikkeelle. On ollut huikeaa nähdä, miten innostuneisuus on tarttunut vauvasta vaariin, Lue koko kirjoitus

Vesimeloni

Maaliskuussa 5-vuotias valitsi paikallisen halpamarketin siemenhyllystä pussillisen vesimelonin siemeniä ja mietin, että tuskin niistä mitään tulee, mutta kylvetään kuitenkin. Huhtikuun lopussa ilmeistyi jo pitkäksi venähtäneisiin taimiin ensimmäiset kukat ja siitä alkoi meikkisudilla pölyttäminen. Taimet herättivät humoristista huomiota olohuoneen ikkunalla, kun haaveilimme pikkupuutarhurin kanssa mehukkaista vesimeloneista, joilla syksyn tullen herkuttelisimme. Haaveissa hedelmiä oli niin paljon, että suunnittelimme perustavamme portille arbuusikioskin.

Toukokuussa siirsin neljä tainta vanhoihin emalikattiloihin verannan lämpöön ja aurinkoon ja parin viikon kuluttua meillä oli viidakkotunnelmainen kesähuone, jossa vesimelonit ja tomaatit kurkottelivat kilpaa kohti kattoa. Melonit jatkoivat kukkimista ja minä sutimista. En erota emi- ja hedekukkia toisistaan, joten töpöttelytyylillä pölyttäminen ei tuottanut tulosta. Kesäkuussa luovuin hedelmöitysyrityksistä ja heinäkuussa suunnittelin vesimelonien siirtämistä kompostoriin. Ei mikään yllätys, etten kuitenkaan saanut siirtoa aikaiseksi, vaan jatkoin jo vähän ränsistyneiden melonien kastelua. Onneksi, sillä eilen löytyi kaksi ensimmäistä ja tänään vielä yksi lisää.

kuva(1)kuva(2)

Meille tulee sittenkin vesimeloneja!

Vähänhän ne vielä muistuttaa karviaisia, mutta toiveet ovat nyt korkealla. Onko kenelläkään muuten kokemusta melonien kasvattamisesta? Hyvät neuvot ja vinkit olisivat nyt erittäin tervetulleita.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneesta

Nyt saa tomaatteja ja kurkkuja kasvihuoneesta! Punaiset, mehukkaat tomaatit ja omat jättimäiset kurkut ovat ihanan makeita kaupan kurkkuihin verrattuna. Tiesitkö muuten, että suurinosa kaupan kurkuista kasvatetaan lasivillassa?

HeidiRoth-1439

Nyt alkaa siis olla kaikki salaattiainekset kasassa ja se olikin tavoitteena silloin kun mietittiin, mitä laitetaan tänä vuonna kasvatukseen. Kori vaan mukaan ja sinne löytää tiensä: salaatinlehdet, isot basilikanlehdet, tomaatit ja kurkut.

Joskus on kyllä sellainen olo, että palaa jotenkin juurilleen kun käy hakemassa melkein kaikki ruokatarvikkeet omasta puutarhastaan. Siinä on jotain niin alkukantaista. Onhan se myös hyvin luonnollista meille, koska onhan ihminen tehnyt niin jo melkein koko olemassaolonsa ajan. Kasvattanut oman ruokansa.

Mutta kyllä, myönnän sen, että työtä se vaatii ja että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, eikä myöskään intoa. Itse olen kiitollinen, että olen saanut toteuttaa tätä elämäntapaa jo jonkin aikaa. Mutta aika aikaansa kutakin…paikalleen ei passaa ihmisen (ainakaan tämän) jäädä talsimaan. Onneksi tässä vaiheessa tuo kasvihuonekin on jo niin huoleton. Ei tarvitse kuin muistaa kastella kasvit parin päivän välein ja käydä keräämässä satoa ruokapöytään.

Myös muualla puutarhassa on tapahtunut edistystä. Keräsin tänään ensimmäisiä parsakaaleja höyrytettäväksi. Lisäksi kävin nappaamassa varsiselleriä, kun eilen tein smoothieta. Joukkoon pääsi myös viime vuoden valkosipuleita, inkivääriä, porkkanamehua (laitoin mehuksi pienet porkkanat, kun harvensin porkkanapenkkiä), basilikaa, hamppuproteiinia, spiruliinaa ja vehnänoras jauhetta. Siitä tuli oikea terveyspommi!

Tässä kuva myös kasvulaatikoista, joissa kasvaa papuja ja herneitä. Jos katsot oikein tarkkaan, voit nähdä kuvan taustalla meidän kanalan ja muutaman kotkottajan.

HeidiRoth-1451

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Marjat omasta pihasta

Tällä viikolla on ollut oikea aika mennä metsään, koska marjat ovat alkaneet kypsyä. Kannattaa kerätä marjat omasta pihasta, metsästä tai marjatiloilta talven varalle, jotta voi sitten täydentää C-vitamiini varastojaan kun niitä eniten tarvitsee.

Olin jo pitkään haaveillut isoista mehevistä pensasmustikoista pihallani, jotka olisivat kauniita kakkujen päälle koristeeksi sekä aamuisen myslin tai puuron sekaan ripoteltaviksi.

Yksi vanhempi pieni pensasmustikan taimi meillä olikin jo ennestään tekemämme puron vieressä ja se oli antanut jo marjoja monena vuonna. Kaksi vuotta sitten teimme Sine-pensasmustikka lajikkeesta penkereen lähelle taloa, vesiaiheen ja kesäkeittiön lähettyville. Muut hyötykasvit olemme sijoittaneet puutarha puolelle, jossa on kasvulaatikot, kasvihuone, kanala ja pari muuta pientä mökkirakennusta. Ajattelin, että mustikat olisivat kaunis koristeellinen osa parin männyn välissä metsän rajalla. Pensasmustikan taimet olivat aika pieniä silloin kun ne istutimme. Nyt kun olen antanut niiden omissa oloissaan kasvaa tuossa pihalla muutaman vuoden, luulen että ensi vuonna voisimme jo saada niistä ensimmäistä satoa.maakellari

Muutama kesä sitten teimme maakellarin pihallemme ja tilasimme sen päälle kunttaa Pohjois-Suomesta. Nyt voimme kerätä sen päältä myös ”sivutuotteena” luonnonmustikat. Silti mustikoiden suurkuluttajina pensasmustikat ovat tervetullut lisä metsämarjoille.

Joskus luonto myös tuo omaansa pihalle ihan kysymättä. Näin kävi lähellä lasten hiekka-aluetta, kun metsästä työntyi iso vadelmapensas piha-alueelle. En valita, en todellakaan, kun lapset voivat leikkien temmellyksessä pistellä suuhunsa makeita vattuja.

HeidiRoth-1423

Lisäksi istutin ahomansikoita (kuukausimansikka) toissa keväänä myös lähelle lasten leikkialuetta. Ne antoivat paljon ihania metsämansikoita viime kesänä, mutta tänä vuonna sato on jäänyt pieneksi. Nämä kaupasta ostetut lajikkeet, eivät kehitä rönsyjä ja joskus ne ovat yksivuotisia, joten tämäkin voi olla syynä.

HeidiRoth-1430

Mustaherukatkin alkavat olla kohta valmiita poimittavaksi. Niin kuin kaikki marjat, nekin ovat ”etuajassa” tänä vuonna. Ikävä kyllä tyrnipuumme näyttävät nyt siltä, ettei niiden sadosta kannata odottaa suurempia tänä syksynä. Ehkä pölytys ei ole onnistunut niiden kohdalla. Kannattaisikohan hankkia muutama mehiläispesä tuonne tontin takalaitaan?

Joka tapauksessa, kannattaa kerätä kaikki mahdolliset marjat pakkaseen, ettei talvella sitten harmita.

HeidiRoth-1426

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kasvihuoneen kuulumisia

HeidiRoth-0978

Kasvihuoneessamme kasvaa tällä hetkellä tomaatteja, kurkkuja, chilipaprikaa, yrttejä, sekä käytämme sitä myös taimien kasvattamiseen siemenistä. Pitkulaisissa kasvatuslaatikoissa tulevat hyvin mm. purjon ja kurpitsan taimet. Aikaisemmin keväällä niissä kasvoivat myös nauriin ja parsakaalin taimet.HeidiRoth-0966

Kesälomamatkalle lähtiessämme mieheni asenteli kastelujärjestelmän kasvihuoneeseen. Ideana se, että kasvit pysyisivät koko matkamme ajan kosteana pienen vesitihkun avulla. Tullessamme kotiin kasvit olivat pärjänneet hyvin, eikä niiden takia tarvinnut stressata.kurkun taimia

Olemme monena kesänä ostaneet kurkun ja tomaatin taimet valmiina suoraan taimitarhoilta. Ne kyllä maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin kesän aikana. Ostin myös pienen chilipaprikan taimen, jossa oli jo valmiiksi kasvaneita raakoja chilejä. Saa nähdä miten se tykkää kasvaa tomaatin vieressä. Tomaatti erittää etyleeniä, jonka takia sitä ei kannata laittaa esimerkiksi samaan multasäkkiin kasvin kanssa, joka on etyleenille erityisen arka. Näitä kasviksia ovat mm. munakoisot. Sain huomata tämän viime kesänä kun laitoin samaan multasäkkiin kasvamaan runkotomaatin taimen ja munakoison taimen. Kerron myöhemmin oliko tomaatin läheisyydellä vaikutusta chilin kasvatukseen.

HeidiRoth-0973

Myös Stevia on lähtenyt hyvin kasvamaan kasvihuoneessa. Kokeilimme jo muutama vuosi sitten Stevian lehtiä luonnollisena makeuttajana ja se toimi hyvin. Jos pirtelöt tai leivonnaiset tarvitsivat lisämakeutusta käytin kuivattua Steviaa. Huomasin juuri, että Valiolta oli tullut Stevioliglokosidilla makeutettua Grandi-pillimehua. Mielestäni tämä on erinomainen suunta, koska vastustan aspartamiinin käyttöä elintarvikkeissa. Itse kasvatettua Steviaa voi käyttää vähäkalorisena vaihtoehtona ruoanlaitossa ja leivonnassa hyvin monipuolisesti.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kesäkukkien loistoa

Kesäkukilla saa kauniita yksityiskohtia pihalle, kesäkukkien loistoa. Kokeilin tänä kesänä istuttaa isoihin tynnyreihin valkoisia japaninkelloja ja neilikoita. Japaninkello on runsaasti kukkiva kesäkukka, joka kestää hyvin tuulta ja sadetta. Kukkaloistoa pitäisi riittää siitä koko kesäksi.

neilikkaa ja japaninkelloja

Neilikkaa ja japaninkelloja

 

Aluksi ne näyttivät hieman orvoilta isoissa tynnyreissä, mutta jo muutaman viikon kuluttua ne alkoivat kasvamaan ja täyttämään kauniisti niille suotua tilaa. Myös helpot valmiiksi mietityt ruukkuasetelmat ovat kiva lisä muuten yksilölliseen puutarhaan, jota kootaan kuin palapeliä vuosi vuodelta. Täytin valmiiksi kaupassa suunnitetuilla kesäkukkalajitelmilla toiset isot ruukkuni. Puutarhanlaitossa onkin mielestäni hauskaa kun sitä saa suunnitella myös valmiiksi pureskelluista ideoista. Toteutuspuoleen tarvitaan kyllä myös tietotaitoa, mutta sitä on helppo lähteä nykyaikana etsimään, koska puutarhan ammattilaiset ovat entistä enemmän näkyvillä eri medioissa.

HeidiRoth-0913

Kesäkukkien lisäksi on hyvä, että pihalla on monivuotisia kasveja. Yksi hyvä perenna on kivimuurilla lepäävä lamo- eli pikkuherukka. Kesäisin se tekee pieniä, punaisia marjoja, jotka ovat kuitenkin syömäkelvottomia. Onneksi meidän lapset eivät ole koskaan keksineet syödä niitä, vaikka muuten marjoja paljon kerätäänkin luonnosta. Syksyllä pikkuherukan vihreät lehdet saavat hienot ruskan sävyt, joten se on myös näyttävännäköinen syksyllä.

Meillä on lähellä pääsisäänkäyntiä isohko kohotettu kukkapenkki. Laitoimme pari vuotta sitten siihen havukasveja reunoille ja keväisin siitä ovat tervehtineet narsissit ja tulppaanit. Penkin perälle heittelin (kirjaimellisesti) pari vuotta sitten myös laventelin siemeniä. Ajattelin, että jos noista jotain tulee niin sitten tulee, mutta jos ei tule niin sitten ei tule.

Ensimmäisenä vuotena näyttikin siltä, ettei ideani ihanalta tuoksuvasta laventelipenkistä ottamassa vieraita vastaan taidakaan tulla mitään, mutta jo seuraavana vuotena sain ihmetellä sitkeää sissiä, joka versoi mullasta. Voi olla, että laventeli on saanut hyvän suojan katolta suoraan tippuvasta lumesta ja sen eristyksestä. Se nimittäin kukoistaan nyt suurena pensaana ja levittää rentouttavaa tuoksuaan etupihalle.

Olen myös kuivannut laventelia ja näin saan tuon ikiaikaisen tuoksun sisälle kotiini myös talvisin. Vielä haaveissani siintää valtavien laventelipeltojen kokeminen Etelä-Euroopassa. Laventelissa on todellakin jotain mystistä, joka inspiroi.

HeidiRoth-1021

Laventeli

 

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Suuria ihmeitä ja pieniä katastrofeja

Jasmiini

Puutarhurin aika ei tule pitkäksi. Aina riittää tekemistä, ja ruumiillisen laiskotuksen iskiessä putkahtelee eteen jos jonkinlaista ihmeteltävää. Tarkkaavaisille silmille puutarha on täynnä suuria ihmeitä ja pieniä katastrofeja. Salapoliisin valmiuksillekin on käyttöä.

Kasvien istutuksen ja hoidon tekee mielenkiintoiseksi se, ettei amatööripuutarhurina koskaan voi tietää, kuinka hommassa loppujen lopuksi käy. Siemenistä kasvattaminen ja hyötykasvit ovat vaativa laji varsinkin. Itselleni on jäänyt mysteeriksi muun muassa se, miksi en onnistunut basilikan kylvössä, kun muilla se kasvaa ja rehottaa. Valmiina yrttinä istutettu basilika onnistuu minultakin.

Ja sitten tuholaiset: mikä on otus, joka söi kesäkurpitsan ja pureksi reiälliseksi rucolan, lehtisinapin ja mansikan lehdet? Muurahainen, kirppa, kirva? Mitään tuholaisjoukkoa en kykene omin silmin erottamaan. Tuleeko tuholainen maasta vai ilmasta? Minkälaisia ansoja ja syöttejä tarvitaan, suurennuslasia nyt ainakin. Onneksi lehtokotilon maailmanvalloitus ei ole vielä yltänyt alueellemme.

Varmin tapa saada kasvit menestymään on panostaa monivuotisiin kasveihin ja hyvälaatuisiin juuriin. Perennat pettävät harvemmin totaalisesti. Niiden hoidossa on enemmän aikaa myös reagoida eteen tuleviin ongelmiin. Jos kasvi on tullut alun perin istutettua väärään paikkaan, on useimmiten aikaa pelastaa se pahimmalta, sillä hyvät juuret voi aina siirtää. Monessa pihassa kasvit tuntuvatkin olevan vähän väliä liikekannalla.

Puutarhurin kesä jatkuu kukkia, kuten yläkuvan tuoksuvaa jasmiinia ihastellessa ja sadon kypsymistä odotellessa. Ensimmäiset metsämustikat on jo maisteltu. Puutarhan marjat, omenat, tomaatit ja chilipaprikat ovat hyvässä vauhdissa. Yksi kesäkurpitsakin on taas puhjennut kukkaan.

mustikka

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Salaatit ja yrtit tuoreena pöytään

Jos minulta kysytään niin yksi kesän parhaimmista asioista on tuoreiden yrttien tuoksu. Olen joka kerta hyvin kiitollinen jos kasvatus menee nappiin ja saan salaatit ja yrtit tuoreena pöytään.

Suurin osa yrteistämme kasvaa tänä kesänä kasvihuoneessa. Runsaat yrttipenkit ovat jo niin kukkuroillaan, että keräsin niistä suurimman osan. Pakastin pusseissa osan ja osan kuivasin infrapunakuivurilla. Valmiiksi poimittavia yrttejä meillä oli maustekirveli, persilja ja mammuttibasilika. Aion kokeilla millaisen mausteseoksen saan näistä kolmesta kuivaamisen jälkeen. Ehkä lisään myös joukkoon ruususuolan rakeita ja saan samalla käytännöllisen yrttisuolan keittiön tykötarpeisiin.

yrtti

 

Tänä vuonna kokeilimme kasvulaatikkoa lehtisalaattiin (Australialainen) ja täytyy sanoa, että salaattipenkistä tuli aika näyttävän näköinen lähelle kesäkeittiötämme. Mikäs sen mukavampaa kun käydä hakemassa tuoreet salaatinlehdet herkullisiin kesäsalaatteihin omasta maasta. Talven aikana minua alkoi myös hirvittää salaatin hinta kaupoissa, joten tämä tuo tuntuvaa säästöä myös perheemme kauppakustannuksiin.

Salaatti on sen verran nopea kasvatettava, että sen kasvattamisen voi aloittaa vaikka vielä heinäkuussa jos hyviä ilmoja piisaa. Siemenpussissa sanotaan, että kasvuaika on kuusi viikkoa kylvöstä korjuukelpoiseksi, mutta ainakin täällä etelässä meillä syötäviä salaatinlehtiä tulee hieman nopeammin. Luulen, että kun tämä salaattisatsi on kasvanut ns. ylimittaiseksi ja alkaa tehdä siemeniä, kylvemme vielä uudet siemenet loppukesäksi jos säät vain suovat.HeidiRoth-0829

Mitään muuta tässä hommassa ei tarvita kun kasvulaatikko, multaa, salaatinsiemeniä ja vettä päälle. Jos kasvattaa salaattinsa ulkona, voi sateiden määrää hieman tarkkailla, nimittäin kuivana kituuttava salaatti kitkeröityy nopeasti.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Heidin kesässä kukkivat kivikkokukat

Tervehdys kaikille!

Minun nimeni on Heidi ja kirjoitan tänne Viherpeukaloiden blogiin puutarhaan liittyvistä aiheista, Heidin kesästä. Pieni esittely lienee kuitenkin paikallaan eli olen kahden lapsen
äiti ja innokas puutarhan laittaja mieheni kanssa. Meille kauniin pihamaan pitää olla puhdasta
zeniä eli sellaisen näköinen, että silmä lepää ja mieli rauhoittuu. Kiinnitämme myös paljon huomiota siihen mitä syömme eli luomuruoka omasta maasta on parhainta mitä tiedämme.

Ostimme seitsemän vuotta sitten omakotitalon Nurmijärveltä peltojen ja metsien keskeltä. Talo oli hyvässä kunnossa, mutta pihalla ei ollut kuin nurmikko. Vuosi vuodelta olemme laittaneet pihaa omanlaiseksemme ja se näyttääkin olevan loputon suo 😉

Mietin mistä kertoisin ensimmäiseksi ja silmiini osui upealta näyttävä harmaa-ajuruoho. Parantelimme pari kesää sitten etupihallamme olevaa luonnonkivimuuria ja etsimme siihen sopivia peittokasveja. Katselin
viherpeukaloiden nettisivuilta eri vaihtoehtoja ja Harmaa-ajuruoho niminen mattomainen maanpeittäjä näytti houkuttelevalta purppurassa värissään. Samalla kertaa ostin myös mehitähtiä kivikkoa kaunistamaan.

Täytin kivikonvälit mullalla ja istuttelin pieniä taimia sinne tänne koloihin. Sen jälkeen kasvi on elänyt niin sanotusti omaa elämäänsä. Vaikka aurinko porottaa todella kuumasti kesäisin etupihallemme ei kasvi tarvitse ylimääräisiä kasteluita, pelkkä luonnonsade riittää. Harmaa-ajuruoho on myös nopea leviämään ja jokaista kivenkoloa ei tarvitse ostetulla taimella aloittaa vaan se leviää itse ajan kanssa valtavan ihaniksi purppuramatoiksi. Suhteellisen vaatimattoman värinen mehitähtikin on nyt kesäkuussa värikkäimmillään tehdessään kauniita kukkia. HeidiRoth-0917HeidiRoth-7

 

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kukkia, raakileita ja tuholaisia

kesäkurpitsa_kukka

Juhannuksen viettoon lähtiessäni kuvasin komeita kesäkurpitsan kukkia ja peittelin kasvin hellästi harsolla. Palattuani muutaman päivän reissulta kasvimaalla odotti ikävä yllätys: kukat ja lähes kaikki kasvin lehdet olivat kadonneet! Vain yksi pieni lehti on jäljellä. Tästä ei voine syyttää jänistä, sillä verkko ja harso olivat tiiviisti suojana.

Mikä otus on syönyt kesäkurpitsan? Olen asiaa tutkailemalla tullut siihen tulokseen, että syyllinen on jokin pienempi tuholainen, joka on mieltynyt erityisesti tiettyihin kasveihin. Myös mansikan ja rucolan lehdissä on nimittäin nähtävillä pieniä reikiä. Jokin suhteellisen näkymätön tuhohyönteinen sen täytyy olla – kirppako ehkä?

Laitoin kyseiseen kohtaan maassa kompostiseosta, se kun on kuulema kesäkurpitsalle hyväksi. Tämä saattoi olla virhe, joka levitti enemmän tuholaisia kuin ravinteita. Onneksi kesäkurpitsaa on edelleen jäljellä pihan toisilla sivuilla. Tosin yksikään näistä yksilöistä ei vielä kuki.

tomaatti_kukkachilipaprika_nuppu

Terassilla myös tomaatti on aloittanut kukintansa, ja chilipaprikakin on nupulla. Nyt taidetaan tarvita lannoitetta – ostoslistalle siis syötäville kasveille tarkoitettu lannoite.

omena_raakilemustaviinimarjoja_raakile

karhunvadelma_kukkapensasmustikka_raakile

Monivuotisista kasveista omenassa, mustaviinimarjassa ja pensasmustikassa on jo hienot raakileet. Karhunvadelma kukkii, ja jossain kohdin siinäkin taitaa olla marjan raakileita. Kukinnasta päätellen sato jää kuitenkin selkeästi viimevuotista pienemmäksi. Myös toinen kääpiörunkoisista omenapuista pitää tänä kesänä välivuoden, mikä on ehkä ymmärrettävää viimevuotisen ylenpalttisuuden jälkeen.

Nyt hellii lämpö niin kasveja kuin puutarhureja. Alla kuva siitä, miten myös kivikko on puhjennut kukkaan.

Kivikko

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Rikkauksien ja kunnian kukka

Paluumuuttajan puutarhassa ei loputtoman kitkemisen lisäksi ole viime aikoina juuri tapahtunut. Paitsi juhannussunnuntaina, jolloin ensimmäiset pionin kukat avautuivat. Puutarhan ehdottoman valtiattaren kukinta on nyt parhaimmillaan.

P1090540

Lajintuntemus on valitettavasti jokseenkin heikkoa, mutta kiinanpionistahan (Paeonia lactiflora) tässä taitaa olla kyse. Jos pitäisi veikata, sanoisin, että lajike on ’Festiva Supreme’. Järjettömän kaunis ja ihanan tuoksuinen. Vanha pioni vanhassa pihassa ei juuri hoitoa ole saanut, mutta eipä tuo sitä taida juuri tarvitakaan. Antaa anteeksi parit sekaan eksyneet vuohenputketkin.

Nyt vasta tutuistuin pioneihin yhtään sen paremmin ja mystiikkaan taipuvaista puutarhuria kiehtoo valtavasti pionien itämainen alkuperä ja symboliikka, joka kasviin liittyy. Ilkikuristen nymfien on sanottu piileksivän pionin terälehdissä, joten kukkien kielessä pioni merkitsee häpeää tai ujoutta. Toisaalta Kiinassa pioni merkitsee vaurautta ja kunniaa ja Japanissa maskuliinisuutta ja rohkeutta. Pioni on myös suosittu aihe itämaistyylisissä tatuoinneissa, joissa siihen yhdistyy rohkea, riskejä ottava ja rämäpäinen elämänasenne.

Tässä on kukka Palumuuttajan makuun.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Paeonia_%28plant%29

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti