Elävä aidanne – kaunis ja käytännöllinen

Pensaat rajaavat ja suojaavat pihaa luonnollisesti. Kiitolliset ja talvenkestävät pensasaidat tarjoavat pitkäikäisen näkö- ja tuulensuojan puutarhallesi. Lehtipensaiden ilahduttava kukinta ja hehkuva syysväritys tuovat koristearvoa. Sopivaa aitapensasta miettiessä on hyvä ottaa huomioon kasvuolosuhteet ja -vyöhyke sekä käyttötarkoitus. Istutetaanko aita näkösuojaksi vai Lue koko kirjoitus

Puutarhaterveisiä Englannista!

Piipahdimme pikaisesti saarivaltiossa ja yritin ahmia puutarhakohteita sen minkä tiukalta aikataululta ehdin. Oli tavattoman mielenkiintoista pongata tuttuja kasveja ja kasviyhdistelmiä, mutta myös pähkäille ja yrittää tunnistaa itselle uusia ihmeellisyyksiä. Silmiinpistävän yleinen (tai ainakin juuri nyt eniten kukkinut) kasvi oli syyssyrikkä. Tässä Lue koko kirjoitus

Kasvihuonekuulumisia

Kasvihuoneen alkukesä on ollut rauhallinen. Yölämpötilat ovat kovin alhaisia, joten odottelen yhä lämpöaallon tuomaa kasvuspurttia. Jotain sentään ansarin suojissakin tapahtuu. Tomaattien ja yrttien kasvatuksen lisäksi kokeilussa on uusia tuttavuuksia. Kasvihuoneen perällä komeilee persikka 'Bonanza'. Tämä on hillittykasvuinen ja itsepölytteinen lajike, eli Lue koko kirjoitus

Rikkariesat

Kesä kulkee ja ruuhkavuositarhuri on ollut niin kovin hiljaa. Uusi työpaikka. Tarvitseeko oikeastaan muuta sanoa? Vaikka työ on ollut ihanaa, kivaa ja ajatukset ovat pulpuilleet, olen samaan aikaan ollut iltaisin aivan naatti. Ei puhettakaan, että olisin kesäkuun aikana saanut Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhassa

Kirjoitin heinäkuussa 2015 Kanelia ja kardemummaa -blogissani epäkesästä. Miten koko kesän olin odottanut "kunnon" kesää alkavaksi ja sitten heinäkuun lopussa huomasin kesän hiipineen ohi vähän varkain. Kun nyt vertailen tämän vuoden puutarhakuvia parin vuoden takaisiin, on jotenkin lohdutonta huomata Lue koko kirjoitus

Työn touhuja ja silmäniloja

kirsikka

Nyt tapahtuu, ja kovalla tohinalla, etten sanoisi jopa kohinalla. Pihalla kasvaa niin, että sen melkein kuulee. Ensimmäisiä kasveja on viimeinkin päässyt istuttamaan, ja ueita projekteja on työn alla.

Rusokirsikan kukinta on nupuillaan. Kolme upeaa puuta tulevat tekemään pihastamme hetkeksi japanilaisen puiston. Kuva ohessa on viime keväältä. Hedelmäpuiden kukinta jos mikä korostaa hetkessä elämisen tärkeyttä, sillä ihanuus on ohi muutamassa päivässä.

hanskatyrttilaatikko

Hankin uuden yrttilaatikon tulevia kesäkokkailuja ajatellen. Laatikko tulee tänä kesänä sijoittumaan mahdollisimman lähelle keittiötä ja terassia, niin että yrttejä on helppo napsia käyttöön. Kylvin myös ensimmäiset salaatin siemenet omaan laatikkoonsa. Viikon huipennuksena Viherpeukaloiden tilaus saapui, jee!

viherpeukalottomaatti–chili

 

Chilipaprika ja tomaatti saavat vielä alkuun kasvaa sisätiloissa, lämpimämpiä öita odotellen. Meillä ei nimittäin ole kasvihuonetta, mutta olen varautunut keksimään kasveille tarpeen tullen jotain suojaa ulos siirron jälkeen, hallaharsoa vaikka.

Kirsikkapensaan taimi näyttää vasta istutettuna vielä varsin vaatimattomalta piiskalta, joten se vaati seurakseen pari tukikeppiä. Tästä kirsikasta odotetaan myös satoa, vaikkei sitä heti uskoisi. Elefanttiheinä ja hurmesilkkiheinä etsivät osin vielä paikkaansa. Yhden heinistä istutin kokeeksi ruukkuun mehikasvin seuraksi.

kesäkurpitsa

Siemenestä istuttamani kesäkurpitsa on lattiakasvimaalla hyvässä kasvussa. Vielä pitää malttaa odottaa, ihan vielä se ei pääse ulos. Taimet täytyy tällä kertaa myös suojata jänöiltä, jotka viime kesänä popsivat järjestään jokaisen esiin putkahtaneen kesäkurpitsan kukan.

Touhujen keskellä on välillä hyvä myös olla vain ja nauttia kaikesta kauneudesta, kevään lämmöstä ja huumaavista tuoksuista. Loppukuvina silmäniloa puutarhasta, jossa ideana näyttää olevan väriterpia.

tulppaanisininen

kukkanarsissihyvä

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Maasta ne pienet ponnistaa

Jos on kevät oikukas, niin on myös kasvien alkutaival huteraa ja perin epävarmaa. Kevään kasvatuskokeilujen myötä on todettava, että minusta ei taida olla taimikasvattajaksi. Siemenen saattaminen kasvuun on haasteellisempi tehtävä kuin arvaisi.

Tärkeitä ratkaisujen ja epäonnistumisen paikkoja on paljon: siementen laatu, mullan laatu, mullan tiiviys, kylvöastian koko, siemenkylvön tiheys, kylvö mullan päälle vai mullalla peitettyä, kylvön peitto muovilla, kastelun määrä, valon/pimeyden tarve, lämpötila, koulinta, uudelleenistutus, lannoitus, ulkoilmaan karaisu. Saldona olen kevään aikana saanut enemmän oppia kuin satoa, tärkeää toki sekin.

Jätän tästedes kylvötyöt ja koulimiset suosiolla osaavampiin käsiin ja keskityn puolivalmisteisiin eli juurakoihin, mukuloihin ja sipuleihin. Näillä on kenen tahansa helppo onnistua.

Puutarhassa sentään tapahtuu parhaillaan ja paljon. Vielä rujon ja hoitamattoman näköisestä kasvimaasta ponnistaa jo ruohosipulia, sitruunamelissaa ja persiljaa. Myös liljat ja tulppaanit ovat voimissaan. Kuvissa näkyvät vakoiset rakeet ovat lannoitetta, joka on hyvä levittää kevätkosteaan maahan.

ruohosipulipersilja

 

sitruunamelissaliljoja

Maailman helppohoitoisin ruukkuistutus on muuten mehikasvi, jota siirrän suoraan maasta ruukkuihin. Hoidoksi riittää kastelu silloin tällöin, eikä sekään ole loppujen lopuksi niin kovin tarkkaa.

mehikasvi_ruukussa

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Iloiset jäähyväiset talvelle

Se kävi nopeasti. Kaikkien aikojen pisimmästä talvesta on enää muisto vain. Vaikea uskoa, että kaksi viikkoa sitten hiihdin hyväkuntoisilla laduilla ja olin varma, että lunta on pihalla vielä juhannuksena.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensi alkuun kuvaterveisiä toissa viikon puutarhamessuilta: kukkia täydessä loistossaan, väriterapiaa, siemeniä joka lähtöön, kasoittain hauskan näköisiä mukuloita ja juurakoita. Tästä se lähtee.

raparperitalviox

 

timjamimuratti

vuorenkilpihavu

Pihalla tapahtuu isoja asioita. Raparperi on hurjassa vauhdissa, ja viimeisten lumien alta paljastuu monenmoista. Ihmeellisiä muuten nuo ikivihreät. Pikkutalvio ei ole raskaasta lumikuormasta ja aurasta hätkähtänyt. Syksyllä ruukusta maahan siirtämäni timjami vaikuttaa olevan voimissaan. Ammoisesta jouluasetelmasta kotoisin oleva muratti kurottautuu muuria vasten. Vuorenkilpi oikoo raukeana lehtiään. Matalat havut odottavat vielä täyttä paljastumistaan…

krassi

Siemenkylvöksistäni köynnöskrassit ovat jo noin parikymmentä senttiä pitkiä, joten tukikeppejä tarvitaan jo. Basilika on vaatimattoman oloista edelleen, mutta timjamista ei näy jälkeäkään. Onneksi kasvimalle siirretty, ystävältä saatu timjamin alku kesti kuin kesti kovan talven. Haluaisin lempiyrttejäni pihalla kuitenkin moneen paikkaan, kasvimaan lisäksi ainakin myös uuteen istutuslaatikkoon, joka sijoitetaan kätevästi mahdollisimman lähelle keittiötä.

Vaikka maa on vielä jäinen, pääse pihalla jo haravaa heiluttamaan, mukavaa. On aika siirtyä asteittain lattiakasvimaalta puutarhaan!

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Risuja ruusujen sijaan

Onnenpensas–oksaOmenan_oksa

Ei tullut kukkia maljakkoon tuomistani onnenpensaan oksista, kuten ennen. Oksiin avautuikin pelkät lehdet. Näin voi näemmä onnenpensas joskus yllättää. Mahtoiko syynä olla se, että kyseiset oksat olivat liian nuoria? Ja mistähän tämän olisi voinut todeta oksia pensaasta taitellessa? Oppia ikä kaikki, ja yllätyksiä. Käkkäräiset omenapuun oksat ovat myös reilun viikon ajan odotelleet maljakossa puhkeamistaan k u k k a a n.

LehtikaktusPerunanarsissi

 

Kukkii

Samaan aikaan toisaalla, tosi viherpeukaloilla, koti kukkii jo täyttä, kuten kuvista näkyy. Moni lehtikaktuksen omistaja saa parhaillaan nauttia upeasta kukinnasta. Viehättävä perunanarsissi tarjoaa kauniin kukinnan lisäksi myös hyvää tuoksua.

Smoothie

Viimeisetkin pääsiäisruohot on nyt syöty, tai oikeammin juotu. Käytin ravitsevat vehnänoraat terveelliseen ja hyvään smoothieen. Ei maistunut ruoholta. Kuvan juoman resepti on helppo: vehnänorasmehua, banaania, mustikoita ja hiukan marjajugurttia. Vehnänorasmehun tein pyöräyttämällä sauvasekoittimella vehnänoraita pienessä vesimäärässä ja siivilöimällä lopuksi ruohot pois. Ruohoja ei lukemani mukaan kannata syödä, ainakaan isoja määriä. Ihan oikeaoppinen tapa olisi myös ollut käyttää mehun tekoon puristinta.

Kylvin tällä viikolla lisää basilikaa. Edellinen kylvös on voimissaan, muttei vielä kovin vahvassa kasvussa. Osa hennoista taimista kuihtui jostain syystä pois. Olisiko kylvöajankohta ollut liian varhainen tai multa huonolaatuista. Laitoin viikolla myös timjamin ja köynnöskrassin siemenet multaan.

Sitruspuu

Istuttamastani mangon siemenestä ei näy merkkiäkään mullan pinnalla. Se siitä kokeilusta tällä kertaa siis. Joka tapauksessa hedelmien siemenet ovat kiehtovia kasvatettavia ja kivoja kokeiluja. Olen kokeillut useampaa lajia. Parhaiten on menestynyt sitrushedelmän siemenestä kasvatettu kasvi, joka on ollut ilonamme jo yli 15 vuotta. En edes muista, onko kyseinen kasvi appelsiini, sitruuna, mandariini vai greippi. 130 cm mittainen ”appelsiinipuu” on kuitenkin kodin kasveistamme se, jolla on eniten tunnearvoa ja josta huolehditaan suurimmalla hartaudella.

Viime kevättalvi oli appelsiinipuulle kriisin paikka. Kasvi nimittäin tiputteli lähes kaikki lehtensä ja kasvatti varteensa terävät piikit. Joka päivä lattialla oli kasapäin pudonneita lehtiä. Puu näytti surkealta. Vasta kesä raikkaassa ulkoilmassa sai aikaan ihmeen: puu elpyi, kasvoi hurjasti, teki uusia versoja ja alkoi kukoistaa! Ei se tällä hetkelläkään näytä kuitenkaan viherkasvien kuningattarelta. Tarinan pointti onkin se, että rakkaimmat kasvit eivät välttämättä olekaan ne kauneimmat.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Läpi lumen ja jään

Pääsiäisreissuilla pääsin ihasteleman ihania, lumen ja jään keskeltäkin ponnistelevia sipulikukkien alkuja. Herkkä lumikello on elementissään puskiessaan hennolla varrellaan lumeen reiän. Krookusten ja narsissien pienistä aluistakin näkee heti, että täältä tullaan ja kovaa. Ihmeellinen on kasvun voima. Näin varhain keväällä sitä jaksaa ihmetellä vielä enemmän kuin silloin, kun kaikki ympärillä on vihreää.

LäpilumenjajäänLumikello

 

Sipulikukkien_alkuSipulikukkienalku2

 

Omalla pihalla sipulikukkia ei kuitenkaan näy. Joko en ole onnistunut istutuksessa, tai sitten syynä saattaa olla se, että koira on kaivanut sipulit ylös maasta. Toistaiseksi on tyytyminen siis leikkotulppaaneihin, jotka nekin tuovat kotiin annoksen väriä ja energiaa.

Tulppaanit

Tällä viikolla tein huonekasveille kevätlannoituksen, ensimmäistä kertaa pintamullan vaihdon jälkeen. Päädyin suhteellisen pieneen lannoitemäärään, hieman vähemmän kuin pakkauksessa luki. Edellisestä lannoituksesta on jo muutama vuosi. Olen ollut laiska lannoittaja. Huonekasvieni perushoitoon on jo pitkään kuulunut se, että ne viettävät kesät ulkona. Tämä toimenpide on saanut monet nuupahtaneetkin kasvit kukoistamaan ja jaksamaan taas pitkät, pimeät kuukaudet sisällä. Lannoite antakoon nyt uutta puhtia tähän kevääseen.

Olen tällä viikolla hankkinut siemeniä ja tehnyt listan tilattavista puutarhakasveista. Siemenien kylvön aloittelen jo viikonlopun ja ensi viikon aikana. Nyt vain purkkeja ja ruukkuja esiin kaivamaan.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Mansikka-raparperipiirakka

Ihana kesäinen piirakka

 

 

 

 

 

 

 

Pohja
100 g kylmää voita
1½ rkl sokeria
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl kylmää vettä

Täyte
raparperisosetta (alla ohje)
n. ½ l mansikoita paloina

Raparperisose
½ kg raparperia
1,5 dl sokeria
½-1 dl vettä
½ tl kanelia
½ tl kardemummaa

Kuori ja paloittele raparperit. Lisää sokeri ja vesi. Keitä soseeksi, sekoita silloin tällöin. Lisää mausteet ja jäähdytä.

Muruseos
50 g kylmää voita
½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kookoshiutaleita
½ dl kaurahiutaleita

Laita uuni 200 asteeseen. Nypi pohjan kuivat aineet keskenään murumaiseksi seokseksi ja lisää vesi. Painele pohja voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä raparperisose pohjan päälle. Lisää paloina olevat mansikat. Yhdistä muruseoksen aineet keskenään ja ripottele se mansikkapalojen päälle. Paista uunin alatasolla 20-30 min. Anna jäähtyä.

Kirjoittanut Vuokko Viherpeukalo Jätä kommentti

Mullan tuoksua ja kärpästen surinaa…

munat

Yritän kuvitella keväisen maan ja mullan tuoksua sieraimissani… ja edistän kevättä mielessäni. Tästä eteenpäin lumi alkaa huveta vauhdilla.

Puutarhatyöt ovat hartaasti odotettu ilonaihe, joka antaa elämyksiä kaikille aisteille. On päivänselvää, että hyvin hoidettu ympäristö tuottaa visuaalista nautintoa. Lisäksi mullan möyhiminen omilla käsillä tuntuu hyvältä, jopa terapeuttiselta. Puutarhat ovat myös täynnä ihania, lähes huumaavia tuoksuja. Ulkona olijan korviin kantautuu monenlaista, useimmiten miellyttävää siritystä, surinaa ja sirkutusta. Kaiken huippuna itse kasvatetut kasvikset, marjat ja hedelmät maistuvat parhailta.

Puuhailu pihalla ja kasvien parissa on harrastus, joka lisää ympäristön kauneutta ja sitä kautta koko lähipiirin hyvinvointia. Se on myös trendikäs ja ekologinen ajanviete, josta ei paljon jätettä synny. Mahdolliset epäonnistuneet kokeilut ja virhehankinnat maatuvat ja muuttuvat mullaksi. Ihan pian se taas alkaa!

ruukkusalaattimultaa_matolla

 

Tämän viikon istutuskokeiluni on taas syötävää. Aloittelin nimittäin jokakeväisen ruukkusalaatin jatkokasvattelun, tavallista aikaisemmin tällä kertaa. Keväällä ja kesällä juurellisena ostetun salaatin jämä kannatta nimittäin aina mieluummin työntää multaan kuin roskiin. Yleensä kasvit kannattaa istuttaa mahdollisimman isoihin ruukkuihin. Itse en kuitenkaan päässyt vielä ruukkuvarastolleni, jonka sisäänkäynti on paksun hangen alla. Sivuhuomiona: vehnänoraat maistuvat edelleen koiralle, jonka jäljiltä yksi kasvustoista löytyi matolta. Pääsin myös itse venhänoraan makuun, smoothien muodossa.

viidakkomaista_tunnelmaa

Nyt kannattaa kiinnittää huomiota huonekasvien aurinkoaltistukseen. Suoralle paahteelle arat kasvit on hyvä siirtää etelä- ja länsi-ikkunoiden luota suojaisempaan paikkaan. Vaikka kasvit nauttivatkin valosta, ei suora auringonpaahde ikkunan läpi tee niille hyvää. Kohtuus kaikessa. Itse siirrän kaikki huonekasvit kesäksi ulos varjopaikkaan, mutta tästä lisää myöhemmin. Oikean paikan valinta on tässäkin kaiken a ja o.

Pääsiäisen vapaahetkinä on aikaa suunnata ajatukset toden teolla istutusaikaan ja käynnistää kevättöiden suunnittelu. Mitä kaikkea uutta istutettavaa ja kokeiltavaa löytyykään. Kasvihankinnat tilaukseen siis. Suunnittelukin on niin mukavaa…

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kevätpäiväntasauksen tällä puolen

hiirenkorvia ja oraansyöjäbasilika

Kevätpäiväntasaus ohitettu, eli kevät etenee ainakin kalenterissa. Valoa riittää, vaikka lämmön kanssa onkin ihan toisin. Pienet hiirenkorvat ovat puhjenneet maljakon koivunoksiin, basilikakylvös vihertää ja herneenversoja riittää.

Vehnänoraat lattialla maistuvat ainakin koiralle. Ne ovatkin todellista terveysruokaa. Pitäisi vain keksiä, kuinka ruohon makuisen vehnänoraan saa valmistettua maistuvaan muotoon. Smoothiet lienevät suosituimpia käyttötapoja, pitääpä kokeilla! Vehnänjyvistä idätetyt idut sen sijaan maistuvat ihan vaikka sellaisenaan. Parhaimmillaan ne ovat kuitenkin salaatin joukossa, ihan kuten herneenversotkin.

ituja

Nyt on hyvä ajankohta lisätä ja elvyttää vanhoja huonekasveja. Rupsahtaneen kasvin elvyttäminen elävien kirjoihin on hauskaa puuhaa, eikä siinä oikeastaan menetä mitään, vaikkei onnistuisikaan. Itse onnistuin viime keväänä jatkamaan ruman, liian pitkäksi ja honteloksi venähtäneen palmun elämän kahtena tuoreen näköisenä kasvina. Katkaisin palmun varren, ja jonkin ajan kuluttua ruukkuun jäänyt tyvi teki uuden hienon latvan. Lyhennetty varsiosa taas päätyi uuteen ruukkuun tehtyään vesilasissa uudet juuret. Helppoa!

Muistutukseksi myös, että pääsiäisen ja kevään ruukkukukat, esikot ja narsissit, voi kevään tullen istuttaa ulos jatkamaan kasvuaan. Myös jouluasetelmista löytyy usein istutettavaa. Omalla pihalla on jo vuosia viihtynyt alun perin jouluasetelmasta siirretty muratti.

Viikon eksoottisena kokeiluna istutin ruukkuun mangon siemenen, mistä en oikeastaan paljoa odota, saas nähdä… Palmusunnuntaina ainakin on tiedossa väriä katunäkymiin ja kotioville asti. Virpojia odotellessa viikonloppuun!

 

Virpojat

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Työn touhua ja silmäniloja

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kaataako kokonaan, vai yrittäisikö vielä?

Omenatarhan satoa 2012Voi taivas. Sitä ei paljon pilkahtele pihan omenapuiden alla. Ikää puilla on lähes 60 vuotta ja viimeiset 10 vuotta on mennyt olemattoman vähäisellä hoidolla. Oksaa siis on, ja paljon. Korkeuttakin on niin, että sadonkorjuuseen tarvitsisi nosturiauton. Omenavuoden sattuessa puut tuottavat satoa koko suvun hilloihin, mutta omenarupi ja muumiotauti vaivaavat. On selvää, että jotain pitää tehdä.

Talven aikana puiden leikkaamisesta on luettu ja puhuttu ihan loputtomiin. Riippuu lähteestä, millaiset ohjeet vanhojen puiden leikkaamisesta annetaan. Erityisesti leikkausajankohdasta on erilaisia näkemyksiä. Yleisimmän ohjeen mukaan vanhatkin puut tulisi leikata nyt kevättalvella, ennen kasvukauden alkua. Kireät pakkaset saattavat kuitenkin vahingoittaa leikattuja puita, joten liian aikaisinkaan ei hommaan tulisi tarttua. Toisaalla vanhat, pienennettävät puut neuvotaan leikkaamaan elokuun alkupuolella, jolloin välttää vesiversojen kasvamisen. Innokas paluumuuttaja haluaisi jo tarttua toimeen, mutta olisiko kuitenkin vielä odotettava? Toisaalta puiden ollessa lehdessä ei tuossa viidakossa erota oksaa puilta, joten poistettavien oksien valitseminen saattaisi olla hankalaa.

Poistettavien oksien valinta askarruttaa muutenkin sekä se, miten paljon kerralla voi leikata. Pystyyn ja puun sisäosia kohti kasvavat oksat pitäisi poistaa, mutta kaikkia ei varmasti voi poistaa kerralla. Jossain sanottiin, että isoja oksia voisi poistaa 2-3 per leikkauskerta ja pienempiä niin paljon kuin kokee tarpeelliseksi, lisäksi tietysti pitäisi poistaa sairaat, kuivat ja haavoittuneet oksat. Noviisin on jokseenkin vaikea arvioida mitä nämä ohjeet käytännössä tarkoittavat. Luulen kuitenkin, että meillä sahataan kunnes homma alkaa tympiä.

Sitten on vielä pienen pieni haaste. Jos ei ihan tarkkaan muista, mitkä puista pukkasivat viime kesänä omenaa ja mitkä kirsikkaa, niin ei kai haittaa, jos pari kirsikkaa saa omenoille tarkoitetun käsittelyn?

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti