Kevätpuuhia: kasvihuoneen pesu

Auringon paistellessa kauniisti kasvihuoneen pesu alkoi nakuttaa takaraivossa. Tosin ennätin puuhaan vasta viikonloppuna, jolloin lämmin kevätaurinko oli jo ehtinyt muuttua täysin arvaamattomaksi keliksi. Ei auttanut kuin vetää pipo päähän, lämmintä päälle ja ryhtyä ansarin tyhjennyspuuhiin. Joka vuosi ihmettelen, miten paljon Lue koko kirjoitus

Tästä se lähtee, puutarhamyymälä on auki!

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa avautui jälleen talven jäljiltä. Voi tätä kevään riemua! Olihan siellä oltava heti avajaispäivänä. Myymälän sisällä kävi ihana kuhina, kun hyllyt täyttyivät värikkäistä kevätkukista ja rullakkoa toisensa perään purettiin kukkalasteista. Ihan parasta puutarhaterapiaa pitkän talven jäljiltä. Ja se Lue koko kirjoitus

Kalkitus

Lunta ja kosteutta riittää yhä koko maassa. Nyt onkin hyvä aika kalkita puutarhaa. Kalkita voi toki ihan milloin vain, ympäri vuoden. Itse tykkään tehdä sen näin keväisin, sillä mieli halajaa jo pihatöiden pariin. Lumen päälle levitelty kalkki imeytyy sulamisveden mukana Lue koko kirjoitus

Helpot pääsiäiskukat

Keltainen väri kuuluu pääsiäiseen yhtä varmasti kuin mansikat juhannuskakkuun. Varsinkin meillä pohjoisessa keltainen väri liitetään aurinkoon, kevääseen ja uuden elämän alkuun. Puutarhan uinuessa vielä värittömänä (tai pahimmassa tapauksessa lumipeitteen alla!) kevään ja auringon kaipuuta helpotetaan keltaisilla pääsiäiskukilla. Tulppaanisesonki päättyy pääsiäisen Lue koko kirjoitus

Kevään korvalla

Maaliskuu on tällaisen haaveilevan puutarhakokeilijan parasta aikaa. Lehdet täyttyvät puutarhaideoista, tulppaanit, narsissit, krookukset ja muut kevään kukat ilmestyvät kauppoihin ja valo lisääntyy joka päivä. Puutarhassa ei vielä tarvitse tehdä mitään, mutta kevät on selvästi tulossa. Vettä tippuvat räystäät, lintujen laulu ja märän maan tuoksu virittävät puutarhahaaveiluun lisää kierroksia. Tulevan kesän työlista kasvaa kasvamistaan ja kaikki tuntuu vielä mahdolliselta.

Ensimmäiset kylvöt kasvimaata varten tein helmikuun lopulla. Nyt ikkunalla on jo tomaatin, munakoison, chilin ja paprikan pikkutaimia. Näistä tomaatteja kasvatin viime kesänäkin, mutta muut ovat tulevan kesän uutuuksia. Esikasvatettavaksi aion vielä kylvää ainakin kurkkua sekä kerä-, lehti- ja ruusukaalia. Saa nähdä miten näiden kanssa käy. Viime kesänä into kasvimaan hoitoon lopahti jossain juhannuksen tienoilla ja sato oli oikeastaan enemmän iloinen yllätys, kuin hellän hoitamisen tulos. Maaliskuisissa haaveissa ensi kesän kasvimaa kuitenkin näyttää kauniilta ja rehevältä ja tuottaa valtavan sadon, joka täyttää kellarin syksyllä. Pisimmän esikasvatusajan saavat chilit, paprikat ja munakoisot tosin eivät ole päätymässä kasvimaalle, vaan verannalle, joka on meillä kasvihuoneeseen verrattava kasvupaikka. Tomaatit päätynevät kasvamaan talon eteläseinustalle vanhoihin sinkkisaaveihin.

Munakoisot

Munakoisot lähdössä koulintaan

Pelargoniat, jotka aiemmin kukkivat kellarissa venyttävät nyt versojaan yläkerran rappusilla. Ehkä niitä ei olisi pitänyt leikata syksyllä ihan niin lyhyiksi kuin mitä tuli leikattua. En jotenkin usko, että noista kasvaa kesäksi tasaisen tuuheita ahkerasti kukkivia pelargonioita, sillä versot tosiaan venyvät ja venyvät, mutta mitään uutta haaraa ei näy. Tarvitsisivat varmaan vähän lisää valoa, mutta, mutta, saavat nyt selvitä siinä missä ovat. Pelargoniat rappusilla muuten näyttävät jotenkin romanttisilta, vai mitä?

Pelargoniat rappusilla

Pelargoniat venyttelevät kohti aurinkoa

Kirsikan kukat ne vasta romanttisia ovatkin ja hyötämällä niistä on jo mahdollista nauttia. Meillä on viime viikkojen aikana kaadettu vanha, rungoltaan aivan laho omenapuu, turhan korkeaksi kasvanut kirsikka, tulevaa kasvimaata varjostanut luumupuu ja neljä koivua. Saha on siis soinut ja kirveellä on edelleen töitä useampanakin päivänä ennen kuin kaikki metsänrajaan raahattu puutavara on halottu ja pinottu. Ja oksia on aivan järkyttävä määrä. Kirsikan oksista on kuitenkin iloa takan reunuksella, jossa ne kukkivat parhaillaan ja lumoavat herkällä kauneudellaan.

Kirsikka 2

Kirsikka 3

Kirsikka 1

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Pihasuunnittelua osa 2 – Ideoita tropiikista

Olen innokas matkustelija ja loputon kiinnostus uusiin paikkoihin vie minua aika ajoin ulkomaille. Matkoiltani kerään myös pihasuunnitteluideoita. Tällä kertaa ideoita tropiikista puutarhaan ja sisälle kotiin.

Tropiikissa ihoa hellii lempeä tuuli. Aurinko lämmittää ja vesi viilentää. Kukat ja kasvit eroavat ilmaston vuoksi aikalailla meidän korkeusasteilta, mutta yllättävän monta tropiikista lähtöisin olevaa kasvia tai kukkaa voi kokeilla kasvattaa ihan meidän koto-Suomessakin.

Täällä ostettavia kukkia ja kasveja löytyy yleensä tienvarsilla olevista kaupoista. Kauppa on kuitenkin ehkä hieman harhaanjohtava sana, koska ne ovat vain keskittymiä pienellä tontin palalla. Suurin osa kasveista on taivasalla omissa ryhmissään. Leikkokukkia on myös tarjolla suhteellisen runsaasti.

Korallitähtikukka

Jungleflame

Tämä kasvi on latinaksi Ixora coccinea. Englanniksi sitä kutsutaan mm. Jungle Geranium, Flame of the Woods ja Jungle Flame eli vapaa suomennos voisikin olla viidakon liekki, mutta hyväksytty muoto on korallitähtikukka. Tätä kukkivaa pensasta näkee lämpimissä maissa käytettävän paljon peruspensaan tavoin, mutta myös kukkaistutuksiin tämä olisi erinomainen. Bonuksena ikivihreään pensaaseen, se antaa myös valtavat määrät pieniä kukkia, joissa on tumman oranssin tai punertavan tulenliekin väri, lisäksi sitä löytyy myös keltaisilla kukilla.

Ihmeköynnös

bourgainvillea

Ihmeköynnös (Bougainvillea) on trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä upeasti kukkiva putkilokasvi. Nämä ovat puuvartisia kasveja, joiden kukinto on todella runsasta jos vain kasvi saa tarpeeksi vettä. Joskus ihmeköynnöksen kukkia sanotaan myös paperikukiksi, koska ne ovat kuin haurasta paperia, mielestäni hieman kreppipaperia muistuttavaa tekstuuria. Todella näyttävä kasvi, joka saattaa kasvaa jopa kaksitoista metriseksi. Tätä näkee myös käytettävän paljon aitojen köynnöskoristeena sekä korkeina, puumaisina laajoille alueille ylettyvinä pensaina sekä pieninä bonsai –tyyppisinä, ruukkupuu istutuksina ruukuissa. Ainakin yksi ihmeköynnös lähtee kyllä kevään ostoslistalle heti nyt kun olen saanut nähdä miten upea tämä ihmeköynnös on luonnossa.

Amarantti

amarantti, amaranth

Tämä purppuranpunainen mykerömäistä kukintoa tekevä kasvi on amarantti, joka kuuluu revonhäntäkasvien heimoon (Amaranthaceae). Punarevonhäntää voi kasvattaa Suomessakin yksivuotisena koristekasvina. Amarantin siementen terveysvaikutuksista en tiennytkään aiemmin. Tutkin tapausta hieman laajemmin ja sain tietää, että amarantin siemenet ovat hyvin kuiturikkaita sekä ne sisältävät runsaasti myös rautaa ja kalsiumia. Lehtiä voi myös käyttää pinaatin tavoin, joten tämähän on todellinen hyötykasvi!

Heliconia

heliconia

Heliconia (Heliconia Birdsey) on eksoottinen kukka. Sen kukinnot muistuttavat ravun tai hummerin saksia. Tähän kuvaan valitsin oranssin heliconian, mutta hyvin yleisiä ovat myös puna-keltaiset kukat. Sekoitinkin ensin Heliconian Kolibrikukkaan (Strelitzia), joka on hyvin samantapainen eksoottinen kukka. Heliconia on saanut nimensä Kreikkalaisessa mythologiassa esiintyvästä Helicon –vuoresta. Tarun mukaan Heliconian kukat pysyisivät ainiaan nuorina ja tuoreina. Heliconia olen nähnyt Suomessa ainakin kukka-asetelmissa, joten tässä yksi idea eksoottiseen kukka-asetelmaan jos haluaa palan tropiikkia kotiin.

Banaani

banaani

Huomasin, että Viherpeukaloilla on kevään valikoimissaan banaaneita. Miksei kokeilisi banaanin kasvatusta? Pelkästään banaanin isot lehdet tekevät tästä näyttävän viherkasvin kotiin. Sain myös kuvaan ”banaanin sydämen”, joka on siis banaanin kukinto. Esimerkiksi Aasiasta ostetuissa banaaneissa näkee pieniä siemeniä sisällä, joihin ei kaupallisiin tarkoituksiin kasvatetuissa banaaneissa törmää. En tajunnutkaan, että kaikki Suomessa, ja aikalailla koko Euroopassa, myytävät banaanit tuodaan tänne raakoina ja sitten ne kypsennetään kaasussa. Tämä vaikuttaa kyllä aika paljon banaanin makuun. Auringossa kypsyneet banaanit ovat paljon makeampia, luonnollisesti. Harvoin Suomessa myöskään törmää pieniin minibanaaneihin, joissa on vielä makeampi maku. Ne ovat todellisia makupaloja.

Seuraavassa blogikirjoituksessani kerron maailman upeimmin tuoksuvista trooppisista kukista.

Siihen asti aurinkoista kevättä toivotellen, Heidi.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kasvava lahja

Tuliaiset_kaikki

Puutarhakasvit ja kasvien alut sekä niiden sato ovat mainioita, ekologisia lahjoja. Kasvien voimin voi tiivistää ystävyyttä myös silloin, kun välillä on tuhansia kilometrejä. Kasvatustyö on nimittäin pitkäjänteistä, ja siinä on lukuisia kiinnostavia vaiheita. Kasvin koko elinkaari kiinnostaa myös kasvin antajaa, jolta kasvattaja saa myös usein myös parhaat neuvot ja vinkit.

Ilahduin kovasti saadessani puutarhatuliaisia Saksasta. Viime kesän chilipaprikasato oli siellä nimittäin sen verran runsas, että jaettavaa riittää. Chilin makukin on niin pirtsakka, että nyt riittää maustetta pitkäksi aikaa. Lisäksi sain söpöt paperipussilliset kuivattuja yrttejä: minttua käytettäväksi muun muassa teen tapaan ja sitruunamelissaa.

Chili_kylvetyt_3vk

Kylvin chilin siemenet 16.2. Tässä reilun kolmen viikon ikäinen kasvusto.

Hyvät neuvot saatuani innostuin itsekin kokeilemaan chilin kasvattamista siemenestä. Tiedän, että tämä on vaativuudeltaan ihan toista luokkaa kuin kasvatus valmiista taimesta. Mielenkiintoista silti nähdä kuinka käy, etenkin kun käytössäni ei ole kasvihuonetta eikä lämmitintä. Erilaisten chilien harrastamien on viime aikoina noussut lähes muoti-ilmiöksi, ja hifistelijät kasvattavatkin nykyään itse omat chilinsä.

Alku on ainakin helppoa. Aluksi rapsuteltiin siemeniä chilipalon sisältä. Siemenet kylvettiin suureen ruukkuun, joka sijoitettiin aluksi mahdollisimman lämpimään paikkaan, esimerkiksi lattialämmityksellä varustettuun kodinhoito- tai pesuhuoneeseen. Hoidoksi neuvottiin tasaista kastelua suihkupullolla vähintään joka toinen päivä. Ruukun päällä kannattaa pitää muovia tasaisen kosteuden ylläpitämistä varten.

Jo viikon kuluttua mullasta nousivat vihreät versot. Tässä vaiheessa ruukku tuli siirtää valoisaan paikkaan ikkunan eteen. Olen pitänyt edelleen muovia kasvuston päällä ja jatkanut tasaista kastelua ja suihkuttelua. Pian on aika siirtää valikoidut yksilöt jatkamaan kasvuaan omiin ruukkuihinsa. Kasvatuskokeilu jatkuu.

Isomaksaruoho_kevat

Talventörröttäjät tässä odottavat leikkaamista.

Isomaksaruoho_leikattu

Nyt näkyy isomaksaruohon uutta kasvustoa leikattujen varsien keskellä.

Aikainen kevään tulo on lämmittänyt paitsi ilmaa myös viherpeukalon sydäntä. Puutarhassakin on jo päässyt kuopsuttelemaan. Tänä vuonna kevät on kuulemma kuukauden etuajassa. Viime keväänä taisi olla kuukausi toiseen suuntaa, joten nyt ei voi valittaa. Talventörröttäjien leikkaaminen on täydellistä puuhaa ensimmäisiksi puutarhatöiksi.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pihasuunnittelua osa 1 – haaveilu, visio ja inspiraatio

Talvikuukausina pihan ollessa lumen tai loskan alla ei voi oikein konkreettisesti tehdä paljon pihan hyväksi. Ajan voi kuitenkin käyttää hyödyllisesti ennakointiin. Haaveilu, inspiraation hakeminen ja suunnittelu voivat helpottaa tulevaa kevättä ja kesää. Apuna voi käyttää visuaalisia inspiraation lähteitä.

Yksi suurta suosiota kasvattava ilmainen palvelu on Pinterest. Se on ilmoitustaulutyyppinen sosiaalinen linkkien ja kuvien jakopalvelu. Palvelu on helppo opetella ja käyttää. Puutarhasuunnittelu ja –ideointi ei ole ainoa johon tätä palvelua voi käyttää. Kerään omille tauluilleni myös muun muassa sisustus- ja ruoka-aiheisia kuvia, joista saan inspiraatiota. Olen myös alkanut käyttää tätä visuaalista työkalua silloin kun alan suunnittelemaan isompia projekteja, kuten seuraavan kirjani kirjoittamista. Visio syntyy hyvin nopeasti ja se tarkentuu kun ajatukset näkee yhtenä kokonaisena kuvakollaasina.

pinterest_2

Jos sinua kiinnostaa, voit käydä kurkkaamassa tästä linkistä koko ideatauluni puutarhaan liittyen: http://www.pinterest.com/heidirothpin/salainen-puutarhani/

Voit myös helposti tehdä itse omasi. Myös Viherpeukaloilla on oma Pinterest -sivusto! Muutenkin kuvapankin kerääminen on nykyään hyvin helppoa. Puhelimen kamera kulkee monella mukana ja sillä on helppo ottaa kuvia aina kun kohdalle osuu idea, joka sopii omaan puutarhaan. Puutarhan ja pihan suunnittelemiseen voi myös käydä hakemassa inspiraatiota mm. näyttelypihoilta ja messuilta.

Oman kuvakollaasini perusteella voisi sanoa, että tämä puutarha huokuu purppuran sävyjä ja kauniita kukkia. Ruusut ovat ikisuosikkejani ja myös kallat eli huonevehkat ovat mielestäni tyylikkäitä puutarhan koristajia.

pinterest_1

Pinterestin kautta löysin muun muassa ihanat laukat (Allium). Jättilaukalle voisi siis jo nyt kesän aikana katsoa sopivan paikan, jotta sen voisi istuttaa myöhemmin syksyllä maahan. Pitkä aika odottaa kun en tajunnut jo viime syksynä tämän ihanuuden olemassa oloa.

pinterest_3

Ideoin myös lisäksi kivetyksiä ja pergoloita. Puutarhan suunnittelua voisi hyvällä syyllä verratakin palapelin kokoamiseen. Yksityiskohdista rakentuu kokonaisuus. Kokonaisuuteen on myös hyvä jättää yllätyksille tilaa. Ne voivat olla vaikka luonnonkukkia, joita tästäkin paletista löytyy.

pinterest_4

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Talvipihojen kauneudesta

Paljon puhutaan hetkissä elämisestä. Se on kuitenkin vaikeampaa kuin kuvittelisi. Mielellään alkaisi jo ajattelemaan kevättä ja kesää, mutta kyllä talvessakin on oma kauneutensa. Aivan kuten me kaikki olemme uniikilla tavallamme kauniita, niin on talvinen pihakin. Sieltä voi löytää toinen toistaan ihmeellisimpiä luontoäidin luomuksia. Jääkiteiden ja -hiutaleiden muodot hurmaavat ainakin minut mystisellä olemuksellaan.

talvinen_ikkuna
Kun kesäisestä pihasta huokuu elinvoima ja nopea kasvu, niin talvinen piha edustaa minulle pysähtymistä, lepäämistä ja hitautta. Tosin jos pakkanen kovin narskuu nurkissa, mieluumin tarkastelen talvista maisemaa lämpimistä sisätiloista. Talven keskellä eläviä eläimiä on myös mukava muistaa. Linnuille voi esimerkiksi tarjota kauraa, auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää tai valmiita talipalloja. Linnunpöntön tai lintulaudan läheisyydessä olisi myös hyvä olla hienojakoista hiekkaa, jota linnut tarvitsevat ruoan jauhaantumisen edistämiseksi.

talvikuva
Talvisesta pihasta paljastuu myös helposti pihan ääriviivat ja korkeuserot. Näiden avulla on helppo tehdä pihasuunnitelmia kesäksi. Kuvitella sielunsa silmin miltä näyttäisi esimerkiksi korkea kukkapenkki tai missä olisi ikivihreille havuille oma paikkansa.

sininenhetki

Talvisesta pihasta voi myös kuoriutua lasten leikkeihin jännittäviä paikkoja. Meidän maakellari on ollut jo monena talvena käyttökelpoinen laskumäki, joka on tarjoillut monet ilonkiljahdukset.

Myös metsäretket talviseen maisemaan ovat helposti meidän suomalaisten ulottuvilla. Ei ole ihme, että turistit ylistävät luontoamme. Tein oman ”elämysretkeni” paksun tykkylumen peittämään ja kevään ensi säteiden valjastamaan metsään, jossa kävin hiihtämässä metsäsuksilla. Tämän upean kokemuksen jälkeen mieli oli tyyni kuin peilikirkas järvi ja olo kaikinpuolin mahtava. Talvemme helmiä.

talvinen_metsä

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Mullat vaihtoon

Jostain syystä innostus puutarhan ja kasvimaan hoitoon ei ole kohdallani yltänyt viherkasveihin asti, ainakaan vielä. Sisältä talosta löytyy toissa jouluinen jouluasetelma, jossa on joulukaktus ja sen kaverina muratti sekä isoäidiltä saatu pieni kultaköynnös. Kasvittomuus johtuu osin siitä, että ulkomaille muuttaessamme vähät edellisen Suomen kodin kasvit annettiin pois. Suurehko traakkipuu itse asiassa jätettiin lopulta asunnon seuraaville omistajille, sillä sitä ei saatu mahtumaan viimeiseen muuttokuormaan. Enpä ole kaipaillut.

kuva 2Enkeli taivaan lausui näin: Miks mullat vaihdat säikähtäin?

Jouluasetelma jaksoi läpi viime vuoden rusetteineen, enkeleineen ja kanelitankoineen, mutta jotenkin sen sesonki tuntuu menneen ohi. Kultaköynnöksen ruukku taas oli käymässä pieneksi. Viikko sitten otin sitten varaslähdön multahommiin ja vaihdoin viherkasveille uudet mullat. Meille on talon mukana tullut varsin paljon kaikenlaista tarvekalua ja kukkaruukkujakin löytyy reilusti. Näille viherkasveille valitsin hauskan muotoiset mustat Arabian ruukut, joihin kuuluvat aluslautaset tosin ovat kadonneet. Täytyy keksiä jotain korvaavaa tilalle jossain vaiheessa.

kuva 3Aarteita mummon varastoista

Mullan vaihto kahdelle tai, jos tarkkoja ollaan, kolmelle kasville ei tosiaankaan ole iso urakka. Lievän luopumisen tuskan kanssa kuitenkin jouduin kamppailemaan etenkin enkelin kanssa. Uuteen ruukkuun se ei päässyt mukaan, mutta tallessa se silti on. Ehkä sille löytyy uusi laululava vielä jostain. Kultaköynnöskin aiheuttaa omanlaistaan ristiriitaa. Kasvi on pistokas isoäitini olohuonetta vuosia kiertäneestä kultaköynnöksestä ja sellaisena tietysti kiva jatkumo. Ongelma on siinä, etten oikeastaan pidä koko kasvista. Köynnös on vielä niin pieni, ettei se varsinaisesti ärsytä, mutta jotain suunnitelmia sen varalle on ehkä tehtävä. Luulen, että siitä tulisi mieluisa, jos sen tukee kasvamaan jotenkin hallitusti ylöspäin, tai vaihtoehtoisesti laittaisi sen amppeliin ja pitäisi versot suhteellisen lyhyinä. No, oli miten oli, paremmalta nämä kasvit näyttävät uusissa ruukuissaan ja taitavat olla hyvillään myös vahvemmasta mullasta.

kuva 1Vihertää

Muratista puolestaan pidän paljon. Olen niitä aina silloin tällöin hankkinut ja tätä joulukaktuksen kaverina kasvavaa lukuun ottamatta aina myös tappanut. Vika on varmaan ollut kastelussa. Koska muratin kanssa on mennyt hyvin jouluasetelmassa, pidin sen joulukaktuksen kaverina uudessakin ruukussa. Toisaalta ihan yhtä pätevä syy näiden yhdessä pitämiseen on se, että muratti on niin naurettavan pieni ja hentoinen, ettei sitä yksinään kehtaisi laittaa edes snapsilasin kokoiseen ruukkuun.  Jos ensi kesänä saan aikaiseksi siirtää joulukaktuksen ulos, saa muratti mennä mukana.

Kiitokseksi vaivannäöstä odotan joulukaktukselta kukkia.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Talven pölyt ja chili-tomaattikeitto

Kukka_ikkunalla

Hauskan näköinen viherkasvi työhuoneen ikkunalla

Helmikuun valo tuo uutta energiaa ja saa aikaan ihmeitä. Kun kevään enteet vielä piileskelevät piilossa maan alla ja oksien silmuissa, on aika antaa kunnon hoitokuuri kodin viherkasveille ja pyyhkiä talven pölyt pois. Puutarhakausi pyörähti käyntiin ruukkupuutarhassa.

Ensi töikseni pyyhin pölyt kaikilta viherkasvien lehdiltä. Parhaiten se onnistuu mielestäni siten, että ensin kasvit sumutellaan sumutinpullolla, ja sen jälkeen pyyhitään lehtien molemmat pinnat. Samalla kannattaa leikata pois kuivat ja huonokuntoiset lehdet ja lisätä ruukkujen pinnalle hiukan uutta multaa. Vanhaa pintamultaa voi toki ensin poistaa, mutta itse lisäsin tällä kertaa vain uutta. Nyt on myös aika aloittaa kevätlannoitus, joko puikkoina tai kasteluveden seassa. Kasvien ulkonäkö kohenee silmin nähden. Uutta kasvua on omissa kasveissa näkyvillä jo niin monessa kohtaa, että viidakoksikohan tämä koti pikku hiljaa muuttuu.

Talven aiheuttamasta sisäisestä pölykerroksesta pääsee eroon syömällä energisoivaa, värikästä ja sopivasti tulista ruokaa. Sellaista on esimerkiksi yksi suosikkikeitoistani, chili-tomaattikeitto.

Chilipaprikat_kuivat

Viime kesän omaa satoa

Tomaattikeitto_idut

Chili-tomaattikeittoannokseen voi ripotella ituja päälle

Hiihtoloman helppo chili-tomaattikeitto

  • Sipulilohkoja ja valkosipulia kuullotetaan oliiviöljyssä
  • Tomaattimurskaa lisätään kattilaan muutama purkillinen, esim. kolme
  • Lisätään hiukan vettä, jolla huuhdellaan samalla tölkit tyhjiksi
  • Haluttaessa voi lisätä tuoretta tomaattia tai aurinkokuivattua tomaattia
  • Kasvisliemikuutio/kuutioita
  • Omasta viime kesän sadosta kuivattua chilipaprikaa maun mukaan, huom. lisää vähän kerrallaan ja maistele!
  • Hunajaa tai sokeria
  • Mustapippuria rouhittuna
  • Paprika-sipuli-sulatejuustoa maun mukaan vaikka puoli rasiallista – huom. juusto lisätään ihan lopuksi, soseuttamisen jälkeen!
  • Oman sadon yrttejä, esim. alkuvaiheessa lipstikka ja rosmariini ja lopuksi basilika, minttu, persilja, oregano ja timjami

Keittoa keitetään niin pitkään kuin syöjät malttavat odottaa. Periaatteessa keitto on valmista jo puolessa tunnissa, mutta siitä tulee pidemmällä keittoajalla vielä parempaa ja täyteläisempää. Kattilan voi antaa porista liedellä pienellä lämmöllä jopa 2–3 tuntia välillä sekoitellen. Lopuksi keitto soseutetaan sauvasekoittajalla tasaiseksi ja lisätään sulatejuusto.

Värit tekevät hyvää sisäisesti ja ulkoisesti, joten värikästä ruokaa kannattaa suosia. Omaa chilipaprikasatoani on vielä vähän jäljellä, joten nyt sitä kannattaa hyödyntää. Viherpeukaloiden chilipaprikoista oranssinvärinen Hot Carrot on tulinen ja punainen Hot Banana keskivahva. Näiden lisäksi keittiössämme roikkuu naruun solmittuna vielä näitä kotimaisia tulisempi chilituliainen saksanmaalta. Varsinkin sen kanssa on päässyt opettelemaan maltillisuuden ja maistelun merkitystä.

Sopivasti tulinen chili-tomaattikeitto sopii muuten mainiosti kevättalven ulkoilureissujen evääksi, sillä ruokatermarissa se on helppo kuljettaa. Ulkona nautittuna keitto maistuu aivan taivaalliselta.

Halloumi_vuohenputki

Superfood-pikaruokaa: paistettua halloumijuustoa vuohenputkella ja voikukalla, jotka pakastimesta

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Suolataikina-askartelua

Suojasäällä maisema on taas harmaa ja usvainen. Sisällä suloista talvitunnelmaa voi kuitenkin luoda takkatulilla, lampaantaljoilla, vilteillä, villasukilla ja mistä nyt kukakin pitää. Meillä lumen kimallusta ja jään välkettä on tuotu sisälle keittiöön. Sokeripäällysteiset sydämet ja tähdet on tehty itse suolataikinasta.

Suolataikinasta koristeiden leipominen on helppoa ja tarvittavat materiaalit löytyvät ruokakaapista. Varsin tärkeitä tekijöitä silloin kun inspiraatio iskee ja tekemään on päästävä heti. Suolataikinalla, sydämenmuotoisella piparkakkumuotilla, akryylimaalilla ja silkkinauhalla saa aikaan vaikka yllätyksiä ystävänpäiväksi.

kuva-11 kuva-31

Suolataikina

3 dl vehnäjauhoja

1 dl suolaa

1,5 dl vettä

(elintarvikeväriä)

Seikoita jauhot ja suola keskenään. Lisää vesi vähitellen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jätä taikina tekeytymään pariksi tunniksi. Leivo taikinasta haluamasi kuviot ja paista 100 ⁰C uunissa, kunnes kuviot ovat täysin kuivia. Mitä paksumpia kuviot ovat, sitä pidempi paistoaika. Nämä omani taisivat olla uunissa yön yli.

Kuvioihin voi painaa leimasimella tekstejä tai koristekuvioita ennen paistamista. Samoin, mikäli haluat koristeet roikkumaan, kannattaa reikä painaa esim. pillillä ennen paistamista. Taikinaa voi värjätä elintarvikeväreillä, mutta itse en ole saanut tarpeeksi intensiivisiä värejä elintarvikeväreillä. Omani olen siis maalannut “kypsinä” akryylimaalilla. Kiteinen pinta on tehty painamalla juuri maalattu pinta sokeriin. Sama onnistuu tietysti myös liimaa käyttämällä.

Kokemuksesta voin varoittaa, että kosteutta nämä suolataikinakoristeet eivät kestä. Verannalla kynttiläkruunun koristeina roikkuvat pelkät juuttinarulenkit, särkyneet sydämet löytyvät lattialta.

kuva 4Sydämellistä sydäntalvea!

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Pelargonia kukkii kellarissa

Mummolassa asumiseen tuntuu kuuluvan jonkinasteinen perinteiden vaaliminen. Yksi vaalittava perinne ovat pelargoniat, joita kukki viime kesänä sekä verannalla että ulkorappusilla, valkoisena ja punaisena. Olen kyllä aiemminkin pitänyt pelargonioista kaupunkikodin parvekelaatikoissa, mutta silloin lajivalintaa ohjasi naapurin rouvan vakuuttelut, ettei siinä paahteessa mikään muu kestäisi. Eikä muuten kestänytkään, kokeilin kyllä. Pelargoniat sen sijaan kukkivat runsaasti aina koko kesän, vaikka hoito oli huolimatonta. Nyt täällä paluumuuttajan paratiisissa on sekä parveke että veranta suoraan etelään ja pelargoniahan se on, jonka tänne kuuluu. Haaveissa on isot ruukut ja moniväriset, runsaat pelargonian kukinnot, sirot metallikalusteet, pitsiliina ja paljon joutilasta aikaa. Jos saan nämä ensimmäisen kesän pelargoniat talvehtimaan ja jatkan samaan malliin, voi olla, että reilun 30 vuoden päästä kukinnot on runsaat ja aikaa on.

Ensimmäisen kesän pelargoniat ovat talvehtimassa kellarikerroksessa kodinhoitohuoneessa, jossa on ehkä vähän liian lämmintä ja pimeää, mutta hyvin tuntuvat pärjäävän. Lokakuun jälkeen vettä ovat saaneet pari kertaa ja muuten ei mitään. Ja sitten tulivat kukat! En tiedä kuuluuko asiaan, mutta hauskaltahan tuo keskellä talvea näyttää.

Kuvausta varten ruukku oli toki siirrettävä kellarista valoon

Kuvausta varten ruukku oli toki siirrettävä kellarista valoon

Pelargonium

Paluumuuttajan puutarhasta ei syksyn aikana juuri kuulunut, vaikka oikeastaan pihan tekemiseen päästiin vasta elokuussa. Kerrottavaa olisi siis ehkä ollut, mutta taisi olla paluumuuttajalla jonkinlaista turnausväsymystä kattoremontin, talon maalauksen ja salaojaputkien uusimisen jäljiltä. Vähän tuota puutarhaakin toki saatiin kohennettua, mutta ilme ei juuri ole muuttunut. Tämä vuosi kuitenkin alkoi uudenvuoden päivän haravoinnilla, joka johti ajatukset suoraan ensi kesään ja puutarhaunelmiin. Yhden kesän kokemuksella yritän olla odotusten suhteen hieman maltillisempi – ainakin vielä näin helmikuun alussa.

PS. On muuten aivan mielettömiä kuvia Viherpeukaloiden kuvakisassa. Ihania puutarhoja teillä!

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Rakastan, pakastan yrttejä – hyötypuutarhan aineksia pakastimesta

Monena kesänä olen miettinyt, miten säilöisin yrtit. Olen kuivattanut niitä, mutta mielestäni parhaimman ja tuoreimman maun niistä saa kun pakastaa ne. Olen hyväksi havainnut pienet muovipussit, joihin säilön yrttejäni. Miten kätevä onkaan napata esimerkiksi aamupalamunakkaaseen tuoretta persiljaa suoraan pakastepussista sen verran kun tarvitsee ja sulkea se odottamaan seuraavaa käyttöä varten.

Viime kesänä sain paljon jättibasilikaa ja sen isot lehdet ovat helppoja säilöä myös pakastamalla, puhumattakaan niiden näyttävyydestä ruoka-annoksissa pakastamisen jälkeenkin kun ne säilyttävät tekstuurinsa ja ovat hyvin tuoreen näköisiä.

Säilön myös pinaattia pakastamalla sen. Jos pinaatin haluaa pienempään tilaan, sen voi myös murskata helposti pussia puristelemalla heti kun se on kovettunut kylmässä. Tietenkin pitää olla jonkin verran pakastintilaa käytettävissä jos haluaa käyttää tätä säilöntämenetelmää. Sanoisin, että tämä on hyvä lisä kuivattujen yrttien joukkoon. Monipuolisuus on hyvä jos on useampia käyttötarkoituksia.

Piparminttu

Piparminttuni kasvaa kesällä kasvihuoneeni edessä, oviaukon molemmin puolin. Siihen on rakennettu kaksi puulevyillä aidattua aluetta (n. metri kertaa puoli metriä) ja multaa laitettu reilusti (ainakin 25-30 cm). Tämän hyöty-yrtin kasvatus lähti siitä, kun pienet piparmintun taimet istutettiin maahan. Heti ensimmäisenä kesänä ne lähtivät kasvamaan valtavasti. Välillä leikkaan pitkiä piparmintun varsia (kasvavat 50-60 cm pitkiksi) ihan saksilla pois, mutta se ei niiden kasvua haittaa, päinvastoin taitavat innostua siitä vielä enemmän. Olen myös antanut monelle ystävälleni mukaan piparmintun pistokkaita kotiin viemiseksi, pistokkaista saa kasvatettua myös kätevästi suuren piparminttupenkin. Joskus myös pakastan niitä kokonaisena, niin kuin tässä alla olevassa kuvassa. Tätini teki myös piparmintuistani tislaamalla uutetta viime kesänä. Uute on erinomainen esimerkiksi leivontaan.

Piparminttu rauhoittaa sekä vatsan, että mielen. Piparminttu onkin tunnettu rohdoskasvina. Piparmintusta tehtyä teetäkin suosittelen lämpimästi.

Lempijuomani on kuitenkin kylmä piparminttuvesi. Piparmintun lehdet voi laittaa suoraan raikkaaseen veteen tai joskus myös käytän hiilihapollista vettä vaihtelun vuoksi. Niistä irtoaa melkein heti raikas minttuinen maku juomaan. Haluan nauttia tätä ihanaa makua myös talvella, joten tein piparminttujääpaloja. Muutama piparmintun lehti muottiin, vettä päälle ja pakastimeen. Tätä jääpala ideaahan voi käyttää hyvin myös esimerkiksi marjoihin ja hedelmiinkin. Käteviä vai mitä?

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti