Pihatontun päiväkirja

Pihatontun päiväkirjassa havainnoinnin kohteena on kallioinen esikaupunkipiha kuivahkon kangasmetsikön kupeessa Etelä-Suomessa. Havukasvivaltaisella pihalla sijaitsee myös kompakti hyötytarha kääpiöomenapuineen, marjapensaineen ja yrtteineen. Pihatonttu nauttii pihalla oleilusta, istutuskokeiluista ja kasvun seuraamisesta. Haaveena on oppia lisää villivihanneksista ja kompostoinnista. Pihatontun unelmapuutarha on luonnonläheinen. Päiväkirja kuvaa tyypillisen innokasta kotipuutarhuria, jolla on lähtökohtaisesti enemmän intoa kuin tietotaitoa.

Haaveilua aikaisesta keväästä

Hyacinthus + Tulipa

Kevään pieni takapakki sai meren jäätymään uudelleen, mutta puutarhahaaveisiin se ei päässyt puremaan. Haaveiden varassahan näillä leveysasteilla on totuttu pärjäämään pitkiäkin aikoja. Juuri tällä hetkellä kevät etenee taas kohisten, ja puutarhakeväästä on kehkeytymässä mitä loistavin.

Vaikka Pohjolan kesää ei mikään voita, voi eteläisemmän Euroopan aikaisesta keväästä olla pikkuisen kateellinen. Esimerkiksi tällä hetkellä Hollannissa ja Ranskassa kukat kukkivat jo ja nurmi viheriöi. Ajatukseni näiden maiden puutarhoihin suuntasi Viherpeukaloiden kevään kampanja Äänestä ja voita inspiraatiomatka, jossa ideana on äänestää oma suosikkinsa asiakkaiden puutarhakuvista. Kampanjan puutarhakuvat on kerätty Viherpeukaloiden asiakkaiden lähettämistä kuvista. Niistä näkee, että kukoistavat ne kotimaisetkin puutarhat komeasti.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan tänäkin vuonna upea 4 hengen puutarhamatka, jossa voittaja pääsee matkaseurueensa kanssa tutustumaan maailman kauneimpiin puistoihin ja puutarhoihin. Tällä kertaa voittaja saa jopa valita itse matkan kohteen kahdesta vaihtoehdosta: joko Pariisi ja Versaillesin puutarha tai Amsterdam ja Hollannin kukkaloisto.

Versailles1

Versailles3

Pariisista tehdään retki loisteliaaseen Aurinkokuninkaan Versaillesiin, jonka puisto on malliesimerkki symmetriaa ja geometrisia muotoja korostavasta klassisesta muotopuutarhasta. Versaillesin palatsi ja puutarhat kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.

Keukenhof2

Amsterdamissa puutarhakohteena on kuuluisa Keukenhofin kukkapuisto, joka tunnetaan maailman suurimpana puutarhana ja tulppaanimarkkinoiden keskuksena. Siellä jopa miljoonat tulppaanit, hyasintit ja narsissit loistavat kilpaa toistensa kanssa kevään kukoistuksessaan ja hehkuvissa väreissään.

Molemmat kohteet kuuluvat puutarhamatkojen ehdottomiin helmiin, joista varmasti riittää inspiraatiota kotipuutarhaan asti. Kaiken huipuksi voittomatka on varattu 4 hengelle, joten kampanjasta kannattaa kertoa eteenpäin kaikille puutarhanhoidosta kiinnostuneille kavereille ja ystäville.

Kampanjaan ehtii vielä käydä osallistumassa www.viherpeukalot.fi etusivun  Arvonta-bannerista tai alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Banneri

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kasvava lahja

Tuliaiset_kaikki

Puutarhakasvit ja kasvien alut sekä niiden sato ovat mainioita, ekologisia lahjoja. Kasvien voimin voi tiivistää ystävyyttä myös silloin, kun välillä on tuhansia kilometrejä. Kasvatustyö on nimittäin pitkäjänteistä, ja siinä on lukuisia kiinnostavia vaiheita. Kasvin koko elinkaari kiinnostaa myös kasvin antajaa, jolta kasvattaja saa myös usein myös parhaat neuvot ja vinkit.

Ilahduin kovasti saadessani puutarhatuliaisia Saksasta. Viime kesän chilipaprikasato oli siellä nimittäin sen verran runsas, että jaettavaa riittää. Chilin makukin on niin pirtsakka, että nyt riittää maustetta pitkäksi aikaa. Lisäksi sain söpöt paperipussilliset kuivattuja yrttejä: minttua käytettäväksi muun muassa teen tapaan ja sitruunamelissaa.

Chili_kylvetyt_3vk

Kylvin chilin siemenet 16.2. Tässä reilun kolmen viikon ikäinen kasvusto.

Hyvät neuvot saatuani innostuin itsekin kokeilemaan chilin kasvattamista siemenestä. Tiedän, että tämä on vaativuudeltaan ihan toista luokkaa kuin kasvatus valmiista taimesta. Mielenkiintoista silti nähdä kuinka käy, etenkin kun käytössäni ei ole kasvihuonetta eikä lämmitintä. Erilaisten chilien harrastamien on viime aikoina noussut lähes muoti-ilmiöksi, ja hifistelijät kasvattavatkin nykyään itse omat chilinsä.

Alku on ainakin helppoa. Aluksi rapsuteltiin siemeniä chilipalon sisältä. Siemenet kylvettiin suureen ruukkuun, joka sijoitettiin aluksi mahdollisimman lämpimään paikkaan, esimerkiksi lattialämmityksellä varustettuun kodinhoito- tai pesuhuoneeseen. Hoidoksi neuvottiin tasaista kastelua suihkupullolla vähintään joka toinen päivä. Ruukun päällä kannattaa pitää muovia tasaisen kosteuden ylläpitämistä varten.

Jo viikon kuluttua mullasta nousivat vihreät versot. Tässä vaiheessa ruukku tuli siirtää valoisaan paikkaan ikkunan eteen. Olen pitänyt edelleen muovia kasvuston päällä ja jatkanut tasaista kastelua ja suihkuttelua. Pian on aika siirtää valikoidut yksilöt jatkamaan kasvuaan omiin ruukkuihinsa. Kasvatuskokeilu jatkuu.

Isomaksaruoho_kevat

Talventörröttäjät tässä odottavat leikkaamista.

Isomaksaruoho_leikattu

Nyt näkyy isomaksaruohon uutta kasvustoa leikattujen varsien keskellä.

Aikainen kevään tulo on lämmittänyt paitsi ilmaa myös viherpeukalon sydäntä. Puutarhassakin on jo päässyt kuopsuttelemaan. Tänä vuonna kevät on kuulemma kuukauden etuajassa. Viime keväänä taisi olla kuukausi toiseen suuntaa, joten nyt ei voi valittaa. Talventörröttäjien leikkaaminen on täydellistä puuhaa ensimmäisiksi puutarhatöiksi.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Talven pölyt ja chili-tomaattikeitto

Kukka_ikkunalla

Hauskan näköinen viherkasvi työhuoneen ikkunalla

Helmikuun valo tuo uutta energiaa ja saa aikaan ihmeitä. Kun kevään enteet vielä piileskelevät piilossa maan alla ja oksien silmuissa, on aika antaa kunnon hoitokuuri kodin viherkasveille ja pyyhkiä talven pölyt pois. Puutarhakausi pyörähti käyntiin ruukkupuutarhassa.

Ensi töikseni pyyhin pölyt kaikilta viherkasvien lehdiltä. Parhaiten se onnistuu mielestäni siten, että ensin kasvit sumutellaan sumutinpullolla, ja sen jälkeen pyyhitään lehtien molemmat pinnat. Samalla kannattaa leikata pois kuivat ja huonokuntoiset lehdet ja lisätä ruukkujen pinnalle hiukan uutta multaa. Vanhaa pintamultaa voi toki ensin poistaa, mutta itse lisäsin tällä kertaa vain uutta. Nyt on myös aika aloittaa kevätlannoitus, joko puikkoina tai kasteluveden seassa. Kasvien ulkonäkö kohenee silmin nähden. Uutta kasvua on omissa kasveissa näkyvillä jo niin monessa kohtaa, että viidakoksikohan tämä koti pikku hiljaa muuttuu.

Talven aiheuttamasta sisäisestä pölykerroksesta pääsee eroon syömällä energisoivaa, värikästä ja sopivasti tulista ruokaa. Sellaista on esimerkiksi yksi suosikkikeitoistani, chili-tomaattikeitto.

Chilipaprikat_kuivat

Viime kesän omaa satoa

Tomaattikeitto_idut

Chili-tomaattikeittoannokseen voi ripotella ituja päälle

Hiihtoloman helppo chili-tomaattikeitto

  • Sipulilohkoja ja valkosipulia kuullotetaan oliiviöljyssä
  • Tomaattimurskaa lisätään kattilaan muutama purkillinen, esim. kolme
  • Lisätään hiukan vettä, jolla huuhdellaan samalla tölkit tyhjiksi
  • Haluttaessa voi lisätä tuoretta tomaattia tai aurinkokuivattua tomaattia
  • Kasvisliemikuutio/kuutioita
  • Omasta viime kesän sadosta kuivattua chilipaprikaa maun mukaan, huom. lisää vähän kerrallaan ja maistele!
  • Hunajaa tai sokeria
  • Mustapippuria rouhittuna
  • Paprika-sipuli-sulatejuustoa maun mukaan vaikka puoli rasiallista – huom. juusto lisätään ihan lopuksi, soseuttamisen jälkeen!
  • Oman sadon yrttejä, esim. alkuvaiheessa lipstikka ja rosmariini ja lopuksi basilika, minttu, persilja, oregano ja timjami

Keittoa keitetään niin pitkään kuin syöjät malttavat odottaa. Periaatteessa keitto on valmista jo puolessa tunnissa, mutta siitä tulee pidemmällä keittoajalla vielä parempaa ja täyteläisempää. Kattilan voi antaa porista liedellä pienellä lämmöllä jopa 2–3 tuntia välillä sekoitellen. Lopuksi keitto soseutetaan sauvasekoittajalla tasaiseksi ja lisätään sulatejuusto.

Värit tekevät hyvää sisäisesti ja ulkoisesti, joten värikästä ruokaa kannattaa suosia. Omaa chilipaprikasatoani on vielä vähän jäljellä, joten nyt sitä kannattaa hyödyntää. Viherpeukaloiden chilipaprikoista oranssinvärinen Hot Carrot on tulinen ja punainen Hot Banana keskivahva. Näiden lisäksi keittiössämme roikkuu naruun solmittuna vielä näitä kotimaisia tulisempi chilituliainen saksanmaalta. Varsinkin sen kanssa on päässyt opettelemaan maltillisuuden ja maistelun merkitystä.

Sopivasti tulinen chili-tomaattikeitto sopii muuten mainiosti kevättalven ulkoilureissujen evääksi, sillä ruokatermarissa se on helppo kuljettaa. Ulkona nautittuna keitto maistuu aivan taivaalliselta.

Halloumi_vuohenputki

Superfood-pikaruokaa: paistettua halloumijuustoa vuohenputkella ja voikukalla, jotka pakastimesta

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ihanan inspiroiva virtuaalikesä

Viherpeukalot_kuvakisa-2014

Nyt tiedän, mistä ammentaa inspiraatiota puutarhanhoitoon ja lievitystä kesän kaipuuseen, ja missä lepuuttaa mielenvirkistyksen vuoksi silmiään vaikka hetken keskellä työpäivää. Sadat toinen toistaan upeammat puutarhakuvat ovat todiste siitä, kuinka huikaisevan kauniita väriloistossaan hehkuvat kukat ovat aidoissa kasvuympäristöissään suomalaisilla pihoilla ja parvekkeilla. Viherpeukaloiden järjestämä Facebook-kuvakisa on osoittanut sen, että monilla puutarhaharrastajilla pysyy kädessä kuokan lisäksi myös kamera. Itse istutettu ja kasvatettu on usein myös itse valokuvattu. Kuvakisa Viherpeukaloiden Facebookissa tarjoaa nyt runsain mitoin esimakua kesästä. Tykkäämällä, kommentoimalla ja jakamalla voi itse Facebookin käyttäjänä tehostaa sitä, että saa omaan uutisvirtaansa tietoa Viherpeukaloiden kuulumisista ja kampanjoista jatkossa.

Viherpeukaloiden kuvakisa on käynnissä vielä tammikuun loppuun saakka, ja voittoina on jaossa kylpyläloma ja puutarhalahjakortteja.

Kuvankaappaus-2014-1-16-kello-16.30.05

Kuvakisan kuviin liittyviä kommentteja on myös hauska lukea. Moni ihastelee kukkien kauneutta tyyliin ”Kukat vaan on niin ihania” ja toivoo, että: ”Olisipa pian kesä”. Eräässä kommentissa todetaan: ”Onneksi en ole ainoa, joka kykkii puutarhassa myös kameran kanssa, vaikka mies huomautti, ettei kukkia tarvitsisi noin paljon kuvata.” Digikameroille kiitos! Eihän sitä tietysti millään malta olla kuvaamatta, kun kukkien kasvaessa ja kehittyessä puutarhassa näyttää joka päivä uudelta. Puutarhurin silmä näkee kaikki kehitysvaiheet, ja totta kai ne pitää tallentaa.

palmuvehka_kasvaa

Virtuaalisen puutarhanhoidon ohessa myös kodin kukkaruukuissa on ollut viime aikoina seurattavaa. Tavallisesti viherkasvit rupsahtavat silmin nähden talven aikana. Monilla lehdet riippuvat ja niitä kuivuu ja putoilee lattialle. Tänä talvena jotain on kuitenkin toisin. Varsinkin palmuvehka kasvaa kuin sadussa Jaakon herneenverso. Kasvi on ollut samassa altakasteluruukussa noin neljä vuotta. Uutena hoitomuotona olen tänä talvena sumutinpullolla suihkutellut huonekasveja viikoittain. Se tuntuu olevan tepsivä hoito, sillä uusia lehtiä on kasvamassa myös kahteen palmuun. Kevätlannoituksen ajattelin aloittaa vasta ensi kuussa.

IMG_pakastemarjoja

Mansikoita ja mustikoita pakastimesta.

IMG_pakasteomenoita

Toissakesäisiä omenalohkoja pakastimesta.

IMG_viherjauhe IMG_viherjauhe2
IMG_tehopirtelö

Superfoodia

Keittiön puolella aloitin vastikään projektin: pakastimen antimet tehokäyttöön. Oikeastaan havahduin – ensimmäisten pakkasten innoittamana – pakastimen sulatuksen yhteydessä siihen, että nyt on korkea syödä pois mustikat, mansikat, viinimarjat, omenasoseet ja sienet. Hortaakin, eli villivihanneksia ryöpätyssä muodossa löytyy pakastimesta. Olen ottanut tavaksi tehdä lähes päivittäin tehopirtelöä, jossa on marjoja, banaania, jugurttia, maitoa ja ripaus viherjauhetta eli kuivattua villivihannessilppua. Kuivattu villivihannes sopii pirtelön ja smoothien joukkoon – teelusikallinen sekaan, eikä sen maku erotu joukosta. Pakastetuista villivihanneksista taas voi tehdä muhennoksia, kastikkeita ja piiraita. Terveellistä ja maistuvaa kaikissa eri muodoissa!

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Joulun taikaa

Joulun taikaaJos joulukuisessa pimeydessä eivät omat kasvatushommat otakaan onnistuakseen, kotiin saa uutta vehreyttä ihanilla joulukukilla ja jouluisilla asetelmilla. Tarjolla on nykyään hyvä valikoima allergisillekin sopivia, vain miedosti tuoksuvia asetelmia. Tunnelman luomisessa auttavat myös kynttilät. Elävässä tulessa on jotakin niin maagista ja vangitsevaa, ja parasta vielä, kun kynttilän sisällä tuikkii oikeanlainen viesti: lupaus tulevasta kesästä.

Joulun taikaa

Niin, auringonkukan versot eivät sitten lähteneet kasvamaan. Olisihan se pitänyt nimestäkin päätellä, että aurinko on niille elinehto. Minulla kun ei vielä ole sitä valon lähteen sisältävää trendikästä sisäpuutarhaa. Koiralle tarkoitetun vehnän sain kuitenkin siemenistä oraalle. Ruohoa on kuulemma hyvä pitää talvisaikaan lattialla koiran saatavilla. Koira tietää itse, milloin sitä tarvitsee vatsan ja suoliston itsehoitoon, jos tarvitsee. Myös kissat pitävät ruohosta.

Jotkin huonekasveistani ihme kyllä jaksavat tälläkin hetkellä kukkia ja kasvaa. Taitaa olle joulun taikaa ilmassa. Viirivehkasta sain oikean kestojoulukukan – se kukkii nimittäin kahdella komealla kukalla, ja nämä kukat kestävät kauniina useiden viikkojen ajan. Palmuvehka on myös aivan huomaamatta päässyt kasvattamaan kolme uuttaa lehden alkua keskelle kasvustoaan. Nämä tuoreen vihreät tulokkaat huomasin vasta eilen. Vähään tyytyväisiä kasveja molemmat, sillä niillä ei ole tilaa edes ikkunan edustalla vaan peräti 4­–5 metrin päässä lähimmästä ikkunasta.

Joulun aika on muistamisten ja lahjojen antamisen aikaa. Hyvä vaihtoehto tavaralle ovat aineettomien lahjojen lisäksi syötävät, juotavat ja kasvatettavat lahjat. Yhä useampi arvostaa sitä, että lahjasta jää loppujen lopuksi jäljelle vain maatuvaa jätettä. Elävä kasvi tarjoaa silti suuren annoksen niin kauneutta kuin kasvattamisen iloa. Kasvin hoitamisessa ja sen kasvun seuraamisessa on mielekästä puuhaa pitkäksi aikaa, puhumattakaan hyötykasvin tarjoamasta mahdollisesta tulevasta sadosta.

Viime hetken lahjavinkiksi tarjoankin itse tehtyä lahjakorttia, joka sisältää lupauksen hankkia mieluisa istutettava kasvi Viherpeukaloilta, jolloin kasvi postitetaan lahjan saajalle parhaaseen istutusaikaan keväällä. Lisäksi lahjaan voi sisällyttää lupauksen olla apuna istutustyössä ja tarvittaessa hoidossa.

Kaksin aina kaunihimpi, päätti viirivehka.

Kaksin aina kaunihimpi, päätti viirivehka.

Joulun taikaa

Uusia pieniä palmuvehkan lehtiä kasvamassa isompien suojissa.

Joulun taikaa

Sillä jolla kasvaa havupuu tai -pensas pihalla, on joulu ainainen. Ei muuta kuin valoköynnös oksille, eikä sekään ole ihan välttämätöntä.

Joulun taikaa

Nämä saksanpähkinät on kerätty pihapuusta eteläisessä Saksassa. Saimme ne tuliaiseksi kasvattajilta itseltään.

Hyvää joulumieltä ja joulun taikaa kaikille lukijoille! Joulussa on sekin mukava puoli, että ihan kohta sen jälkeen alkaa virallisesti k-e-v-ä-t-k-a-u-s-i 🙂

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Valoa pimeään

Valoa pimeään

Nyt tarvitaan extra-annos valoa, valohoitoa ja vitamiinia elämään. On korkea aika valaista pihat, puutarhat ja parvekkeet valaisimilla ja valosarjoilla. Onneksi vaihtoehtoja riittää, kunhan vain sähköistys ja pistokkeet on ajoissa suunniteltu ja turvallisesti asennettu. Pimeys tarjoaa oikeastaan hienon tilaisuuden nähdä maisemat uudessa valossa ja luoda ympäristöön kiehtovia tunnelmia. Mielestäni vaikuttavin tapa valaista pihaa on suunnata valo tiettyyn kohteeseen tai yksityiskohtaan kuten puuhun, pensaaseen tai kiveen. Esimerkiksi alhaalta ylöspäin valaistu puu näyttää pimeyden keskeltä kuin satukirjan kuvitukselta.

Pihalyhdyissä suosin helpointa ratkaisua: täytän lyhdyn valosarjalla ja lisään pistokkeeseen vielä ajastimen. Näin lyhdyt syttyvät ja sammuvat aina sopivaan aikaan itsekseen, ja saan nauttia valaistujen lyhtyjen tunnelmasta jo töistä kotiin tullessani.

lyhty valaistut_mannyt

Pihan talvivalmistelut on nyt tehty. Suojasin arimmat kasvit levittämällä juurille suojaksi lehtiä. Laventelin suojasin erityisen huolella vielä männyn ja tuijan oksilla.

talvisuoja

Laventeli on vetänyt talveksi lämpimän peiton ylleen.

heinat_siirretty

Hurmesilkkiheinät on siirretty ruukuista talven ajaksi maahan.

Yrttimaan puuttuessa olen alkanut kasvattaa ituja ja versoja. Auringonkukan versot ovat vasta pieniä orastavia alkuja, mutta ituja olen saanut jo useamman satsin. Iduthan eivät juuri valoa kaipaa, vaan itävät hämärässäkin. Idut on helppo tapa kasvattaa itse ravinteikasta ja vitamiinipitoista syötävää pitkin talvea. Hyödynnän viikoittain myös kesän hortoilusatoani eli kuivattua horsmaa, nokkosta ja vuohenputkea pirtelöissä, jugurteissa ja marjarahkoissa. Luonnon villivihannesten terveellisyydestä tulee jatkuvasti uutta tietoa, ja uskon vahvasti niiden suosion nousuun. Lähiravinteita kannattaa tankata.

Kasvattamisen iloa talvikauteen tarjoavat myös erilaiset valaisimen sisältävät sisäpuutarhat. Niiden avulla voi huomattavasti pidentää kaupasta ostettujen yrttien ja salaattien elämää ja nauttia tuoreista vihreistä pitkän aikaa – myös silmänruokana.

Valoa pimeään

Kulhoissa sekalaisia ituja ja vehnää.

viirivehka_auennut

Viirivehka avasi komean nuppunsa.

lehtikaktus_auennut

Vaatimatonkin lehtikaktus on täydessä kukassaan kuin koru.

Valoa pimeään

Koristelin sisääntulon ruukut männyn oksilla, joita löytyy syksyisen risusavotan jäljiltä runsain mitoin.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 2 Kommentit

Ihania ikivihreitä

havuryhmä

Ilman ihania ikivihreitä piha olisi suuren osan vuodesta varsin karu näky. Siksi perennojen, lehtipuiden ja pensaiden lisäksi puutarhassa kannattaa aina olla myös havukasveja. Niiden arvon ymmärtää varsinkin tähän aikaan, kun kaikki muu ympärillä on lakastunutta ja lehdetöntä.

Havuja voi istuttaa monilla eri tavoilla, niin yksilöinä, ryhminä kuin aitoinakin. Eri muotoisilla, korkuisilla ja sävyisillä havukasveilla saa luotua komeita ryhmiä. Kun lajit on valittu oikein, on havuryhmä todella helppohoitoinen pihan tai tien vierustan katseenvangitsija. Yksi asia havujen hoidossa täytyy kuitenkin huomioida: osa havuista on varsinkin alkuvuosinaan huomattavan arkoja kevättalven paahtavalle auringolle. Kevätsuojausta ei siis kannata unohtaa. Tällä kertaa napsin silmääni miellyttäviä havukasvien kuvia lähinaapurustosta.

havuryhma–pyorea1

Pyöreää muotoa keskellä pihaa.

havuistutus2

Vihreää vehreyttä muuten niin harmaalla tienvierustalla.

tuijaistutus2

Tuija-aita vastikään istutettuna.

tuija-aita4

Muutaman vuoden vanha tuija-aita – esimerkkitapaus jämptistä leikkauksesta.

pikkutalvio_kukkii

Maanpeitekasvinakin toimiva pikkutalvio on ikivihreä perenna, joka näyttää kukkivan vielä lokakuun lopussa.

linnunpesä

Täydellinen linnunpesä löytyi kesän jäljiltä halkopinosta.

 

Yritän aina saada kasvini talvehtimaan, jos se suinkin vain on mahdollista. Tämä tarkoittaa syksyistä siirtohommaa ruukuista maaperään ja arimpien kasvien juurien suojaamista esimerkiksi pudonneilla lehdillä. Viherpeukaloilta keväällä hankittu hurmesilkkiheinä on ollut ruukkuistutuksena varsinainen menestys. Heinä viihtyi hienosti mehitähden seurana, kasvoi, levisi ja komistui. Viime viikolla siirsin heinät ja mehitähdet talveksi maaperään. Heinien juurille levittelin vielä kerroksen lehtiä peitoksi. Onneksi sateita ja lämpöä on vielä riittänyt juurtumista vauhdittamaan.

Ihania ikivihreitä

Haasteellisempia tapauksia istutusteni joukossa ovat laventeli ja aloe vera. Laventeli on pihassani vasta tämän kesän tulokas, ja toivon todella, että se säilyisi elävänä talven yli. Olen huolella peitellyt lehdillä maata sen ympärillä, ja saatanpa vielä innostua peittelemään sitä myös havuilla. Olen jossain törmännyt ajatukseen kuplamuovista kasvisuojana, mutta siihen en taida sentään lähteä.

Aloe veran suhteen joudun todennäköisesti pettymään, sillä luin juuri äsken, että se sietää alimmillaan +5 asteen lämpötilaa. Mitään ei siis ole tehtävissä, vaikka kuinka sitä suojaisin. Kriittinen lämpötilakin on jo alitettu. Saattaa olla, etten kestä tätä, vaan kaivan ainakin isomman kasvin vierellä kasvavan ”poikasen” maasta sisätiloihin lämpimään.

laventeli

Laventeli näyttää vielä hyvinvoivalta.

aloe vera

Aloe vera todella nautti kesästä ulkona…ikävä kyllä ehkä viimeisestä kesästään.

viirivehka_kukkii2

Sisälle siirretty viirivehka innostui heti kukkimaan.

lehtikaktus_kukkii3

Lehtikaktus on tyypillinen syksyn kukkija – ulkona vietetyn kesän jälkeen. Hallussani on varmasti lajin vaatimattomin edustaja.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Väri-ilottelun viimehetkiä

rusokirsikka3

Ruska on ollut tänä syksynä poikkeuksellisen upea. Monin paikoin on tullut eteen niin maalauksellisia maisemia, ettei niitä ole voinut millään ohittaa pysähtymättä. Ruskan värit tuovat myös pihoille ihastuttavan loppuhuipennuksen koko kasvukauden päätteeksi. Ehkä aurinkoisten päivienkin ansiosta ruskaan on tullut tänä vuonna kiinnitettyä aiempaa enemmän huomiota. Harmaan sävyt ovat onneksi pitkään saaneet odottaa tulemistaan.

Etelä-Suomessa on puissa vielä lehtiä, vaikka lehtikasat puiden alla kasvavat jo vauhdilla. Nyt täytyy yrittää imeä itseensä kaikki se värienergia, mitä pihoilla ja ympäristössä suinkin on tarjolla. Tällä pitää pärjätä kevääseen asti.

Siirsin tällä viikolla loputkin huonekasvit pihan perukoilta takaisin sisälle. Runsas viidakkomainen vehreys näyttää sisustuksen piristäjänä taas oikein hyvältä. Olen keskittänyt kasvit käytännössä kotona kahteen paikkaan enkä ripotellut sinne tänne. Tämä lisää niiden vaikuttavuutta entisestään. Nyt täytyy pikku hiljaa alkaa vähentämään kastelua talvea kohti.

lehtiä_maassa

Osa lehdistä kannattaa hyödyntää perennojen ja pensaiden juurilla.

imukärhivilliviini

Imukärhivilliviinissä on rusokirsikkaan sopivat syysvärit.

Marjakuusen pienet punaiset kävyt muistuttavat marjaa. Kannattaa silti muistaa, että koko kasvi on myrkyllinen.

Marjakuusen pienet punaiset kävyt muistuttavat marjaa. Kannattaa silti muistaa, että koko kasvi on myrkyllinen.

Pensasmustikka_ruska

Pensasmustikka ei ole yhtään hullumpi koristekasvina. Siinä yhdistyy hyöty ja kauneus.

Kuunlilja

Kuunliljat saavat jäädä paikoilleen kevääseen asti. En kaipaa tyhjää tilaa niiden paikalle.

chilipaprikat5

Näin komeiksi chilipaprikani kypsyessään kehittyivät. Ihan näyttäviä myös huonekasveina. Kuvassa keskivahva Hot Banana ja tulinen Hot Carrot.

Yrttilatikko

Yrttilaatikko tyhjenee…

Komposti

…ja komposti täyttyy.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pihapuuhia

syyshortensia2

Syksyn eteneminen näkyy pihalla muun muassa siinä, että komposti saa uutta sisältöä. Meillä komposti on yksinkertaisinta mallia laudoista rakennettu kehikko, jonne kerätään puutarhan ”roskat” eli nopeasti maatuvat kasvinosat kuten pudonneet lehdet, perennojen lakastuneet osat, kesäkukat, rikkaruohot ja yksivuotisten vihannesten kasviosat. Olen ottanut tavaksi kasata haravoidut havunneulaset muualle niiden happamuuden vuoksi. Ja meillä havunneulasia satelee maahan reilusti enemmän kuin lehtiä.

viimeinen_pari_kesäkurpitsat

Viimeinen pari uuniin – ja loppu kompostiin

imukärhivilliviini

Imukärhivilliviini on saanut kauniin syysvärin

 

Haravoin ison osan lehdistä kätevästi suoraan puiden ja pensaiden alle, jossa ne saavat suojata kasvien juuria ja mehevöittää maata syksyn ja talven ajan. Jätän paikoilleen myös osan lakastuvista perennoista, kuten kuunliljat ja tarha-alpin. Keväälle siirrettynä työ on selkeäsi pienempi, kun lehdet ovat jo valmiiksi kutistuneita. Tässä tapauksessa laiskuudesta on myös etua, sillä maatuvien lehtien ravinteita pääsee näin liukenemaan suoraan kasvupaikalle puiden, pensaiden ja perennojen juuriston hyväksi.

Varsinainen iso haravointirumba koskee nurmikkoalueita, kulkuväyliä ja kivetyksiä. Nurmikolta on välttämätöntä haravoida, jottei se tukahdu lehtien ja havunneulasten alle. Oravatkin roskaavat melkoisesti syödessään käpyjen siemeniä ja tiputtaessaan kävyn muut osat huolettomasti maahan. Niiden touhuja on kyllä hauska seurailla.

isomaksaruoho

Isomaksaruho kukkii komeasti syksyllä

syysleimu

Syysleimu ilahduttaa naapurustossa

 

Kesä on päättymässä myös viherkasvien osalta. Kannoin viirivehkan ja appelsiinipuun jo pihalta sisälle, suihkun kautta. Pitkä kesä ulkoilmassa tekee kasveille uskomattoman hyvää. Mikään lannoite on saa niitä kukoistamaan niin kuin oleskelu avoimen taivaan alla. Appelsiinipuu on venähtänyt jo 1,80 metrin pituuteen. Osa kasveista saa vielä hetken jatkaa ulkoilua.

Kasvit_suihkussa2

Pihalta sisälle nostetut viherkasvit suihkussa

Kaskvit_suihkussa

Appelsiinipuu on jo 1,80 m korkea

 

Sen verran pidän vielä kesästä kiinni, että puutarhakalusteissa pysyy pehmusteet jonkin aikaa paikollaan. Aurinkovuode on puutarhurin suosikkilepopaikka – edelleen, ja tarvittaessa vaikka viltin alla.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Syksyn värejä

IMG_0022

Lämmin syksy on pitänyt kesäkurpitsan kasvua ja kukintaa yllä. Luulin jo viime viikolla korjanneeni vihoviimeisen sadon, mutta vielä vaan olen bongannut kasvuston seasta komeita keltaisia kukkia. Näistä ei uskoakseni ehdi enää kehittyä mitään, joten herkulliset kukat on voinut hyödyntää sellaisenaan. Kukan voi lisätä melkein mihin tahansa ruokaan. Kannattaa silti aina ensin kurkistaa kukan sisälle, että se on sieltäkin puhdas. Friteerattuina tai öljyssä paistettuina niistä saa suussa sulavia herkkuja. Netistä löytyy ohjeita.

Kesakurpitsa_kukka

Ehkä jo kesän viimeinen

Kasvispannu

Helppo ja nopea kasvispannu

Chilipaprikat_HotBanana- ja HotCarrot

Chilipaprikat Hot Banana ja Hot Carrot ovat hyvällä mallilla – sisälle nosto ja mullan kuivahtaminen pistivät kypsymiseen vauhtia

Tomaatti2

Chilipaprikat ja tomaatti jatkavat kypsymistään sisätiloissa ikkunan vieressä. Chilejä ei juuri enää tarvitse kastella, sillä mullan kuivahtaminen on vain hyväksi sadon kypsymiselle. Tomaattia olen kastellut edelleen, joskin vähemmän kuin kesällä.

Viinikoynnos_ala

Viiniköynnöskin punertaa

Viinikoynnos_yla

Ylhäällä vielä vähän vihreää

 

Orapihlaja_marjat

Orapihlajan marjat väriläiskinä

Ole_hyva

Naapurustossa kriikunoita jaossa

 

Tämänhetkinen harmaa sadekeli on hyvä hetki pohtia, miltä haluaa puutarhansa näyttävän keväällä kun lumet sulavat. Juuri nyt on nimittäin aika istuttaa sipulikukat ja luoda alkukevään väriloisto. Syksy on myös mitä parhainta perennojen istutusaikaa, sillä lämpimässä ja kosteassa maassa juurtuminen onnistuu hyvin, jolloin keväällä kasvilla on käytössään kaikki energia kasvuun ja kukoistukseen. Olisiko ensi kevät pinkki, punainen, valkoinen, sininen, lila, oranssi vai roosa?

Kevään uusista väreistä voi haaveilla vaikka täällä: https://www.viherpeukalot.fi/?s=12&id=120&opt=Syksyll%E4+istutettavat+sipulikasvit

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti