Pihatontun päiväkirja

Pihatontun päiväkirjassa havainnoinnin kohteena on kallioinen esikaupunkipiha kuivahkon kangasmetsikön kupeessa Etelä-Suomessa. Havukasvivaltaisella pihalla sijaitsee myös kompakti hyötytarha kääpiöomenapuineen, marjapensaineen ja yrtteineen. Pihatonttu nauttii pihalla oleilusta, istutuskokeiluista ja kasvun seuraamisesta. Haaveena on oppia lisää villivihanneksista ja kompostoinnista. Pihatontun unelmapuutarha on luonnonläheinen. Päiväkirja kuvaa tyypillisen innokasta kotipuutarhuria, jolla on lähtökohtaisesti enemmän intoa kuin tietotaitoa.

Lähiruokaherkuttelua

2.omenapuu

Kun ruoka tulee omalta pihalta, se on todellista lähiruokaa. Vaikka lähikaupoissa tarjolla olevasta ruuasta on lähinnä vain runsaudenpulaa, olen aina ollut sitä mieltä, että pihalla pitää kasvaa myös syötävää – sikäli kun tila suinkin antaa myöten. On se niin ylellistä herkutella omalla sadolla.

3.omenapiirakka

Omenaherkkujen makuun on meilläkin jo päästy, vaikka pääsatoa vielä odotellaankin. Silloin tiedossa on omenasoseen ja lohkojen säilöntää pakastimeen asti. Nyt saa kätevä emäntä taiottua piiraan nopeimmillaan vaikka kaupan pakastetaikinasta.

Kolme_marjaa

10.pensasmustikka

9.karhunvadelma_pensas

4.karhunvadelma_maljaMG_0026

Pensasmustikkaa, karhunvadelmaa ja mustaherukkaa tulee hyödynnettyä päivittäin muun muassa smoothieissa. Vitamiineja varastoon!

6.smoothie_siankarsamo

Perusreseptini smoothielle on ripaus jotain villivihannesta kuivattuna tai tuoreena (voikukkaa, nokkosta, vuohenputkea, siankärsämöä tai maitohorsmaa) + marjoja (mustaherukkaa + pensasmustikkaa + karhunvadelmaa) + palanen banaania + loraus makeutettua perusjugurttia + vettä. Yllä olevassa kuvassa tällainen versio, jossa villivihanneksena siankärsämöä. Täyteläistä, maukasta ja pirtelömäistä.

Smoothie_ei_ban

Yllä olevassa kuvassa smoothie ilman makeuttavaa ja pehmentävää jugurtti- ja banaanilisää (kun kotoa ei löytynyt niitä), villivihanneksena vuohenputkea. Vähän kirpakampaa, mutta hyvää.

8.herneenverso

Kylvin jokin aika sitten herneitä ruukkuun tarkoituksena käyttää herneenversoja salaattien ja muunkin ruuan lisukkeena. Sokeriherneelle maistuvassa ruukkuherneenversossa on vihreää voimaa mukavan rapsakassa muodossa. Versot kasvavat parhaiten ulkona (sisällä en juuri koskaan saa niitä onnistumaan), ja vielä on hyvää kasvatusaikaa.

5.tatit

Lähiruokaa kannattaa bongailla myös lähimetsistä.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Marjanpoimintaa ja maanparannusta

syysleimu_ja_piisku

Loppukesän silmäiloja ovat syksyyn asti kukkivat syysleimu ja tarhapiisku.

ruusu

Myös hehkeät ruusut ilahduttavat edelleen.

Syyssateet ovat tehneet puutarhalle hyvää. Kastelusta ei tarvitse huolehtia, ruoho näyttää taas vihreältä ja lähiympäristössä riittää värikkäitä silmäiloja.

Omassa pihassa käsillä olevat viikot ovat pienimuotoisen sadonkorjuun aikaa: mustaherukoita riittää vielä päivittäiseen käyttöön, smoothien ja puuron sekaan. Pensasmustikoita ja karhunvadelmia kypsyy lisää joka päivä. Näissä marjoissa koko sato ei valmistu kerralla, vaan marjoja saa poimia joka päivä tai joka toinen päivä. Aktiivinen kannattaa kypsien keräämisessä olla, sillä osuuttaan odottavat valppaina myös ampiaiset ja linnut. Onneksi pahin kausi tuntuu jo olevan ohi. Omenatkin kypsyvä, ja toisen puumme omenoita voi jo maistella. Yrttejä olen kuivannut pitkin kesää. Kesän epäonnistuneena kokeiluna mainittakoon chilin kasvatus siemenestä. Tulipahan kokeiltua.

Chili

En saanut onnistumaan chilin kasvatusta siemenistä. Siemenet olivat peräisin chileistä, jotka sain tuliaisina Saksasta. Tässä kasvusto ”kukkeimmillaan” heinäkuussa.

Chilipaprika_kelt

Tällainen oli lopputulos Viherpeukaloiden taimilla viime kesänä. Kuvassa Chilipaprika Hot Carrot.

omenia

Sadekelin sadonkorjuuta – kesän ensimmäiset omenat.

Käsillä olisi puutarhan syyslannoituksen aika, etenkin jos maa on keväällä jäänyt lannoittamatta. Itse levittelin pihan kasveille ja nurmikolle jo keväällä lannoitteen ja puutarhakalkkia, joten nyt piha saa olla luomulannoituksella. Kesän mittaan olen hyödyntänyt ruohonleikkuusilppua muun muassa yrteille ja tuijien juurille. Raparperin lehtiä en tänä kesänä kiikuttanut kompostiin, vaan levittelin ne suoraan raparperin ja marjapensaiden juurille. Keväältä jätin myös ison osan haravoiduista lehdistä maatumaan serbiankuusten, marjakuusten ja vuorenkilpien juurelle. Eloperäinen puutarhajäte on erinomaista ravinnetta ja maanparannusainetta, ja täysin puhtaaksi siivottu piha tarvitsee enemmän kemiallisia lannoitteita.

Kuulin muuten jännästä maanparannusideasta erityisesti happaman maan kasveille: kahvinporot. Tätä ajattelin kokeilla pensasmustikoille. Sain vastikään hankittua myös pussillisen superlannoitetta: hevosenlantaa. Lanta saa toistaiseksi tekeytyä puutarhakompostissa käyttökuntoon ainakin ensi vuoteen, sillä tuoreena se voi olla nimittäin liiankin vahvaa. Raikkaita loppukesän päiviä puutarhureille!

pallohrtensia?

Pallohortensian näyttävä kukkameri kukkiin pitkään.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kaupunkikeitaita

7.ruukut

11.nayttava

12.terde

18.nayttava_rajaa

Kukat ja vihreys luovat kutsuvan keitaan keskelle urbaaniakin ympäristöä sisäpihalle, kadunvarteen, sisäänkäynnin luo, terassille tai parvekkeelle. Vaikka lähimpään puistoon olisi jonkin verran matkaa, jo muutamalla näyttävällä ruukkuistutuksella saa tilaan puutarhamaista tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Suuremmat kasvit tarjoavat helteillä myös tervetullutta varjoa ja tunteen raikkaudesta.

1.palmut

2.ruukku_ja_puu

3.heinat

Nyt kun loppukesän ja syksyn istutuskausi on aluillaan, on hyvä hetki tarkastaa myös pihan ja parvekkeen ruukut. Kesän jäljiltä on mukava päivittää istutukset tuoreempiin ja virkeämpiin. Uudet kasvit ovatkin helppo keino uudistaa sisääntulon, terassin ja parvekkeen ilme.

4.puut_ja_ruukut_rajaa

5.puut_ja_ruukut-rajaa

6.ruukku_rajaa

Vielä on aikaa loihtia vaikka minkälaisia omaan tyyliin sopivia keitaita. Tässä kuvakavalkadissa istutukset pääkaupunkimme paraatipaikoilta tarjoavat ideoita ja osviittaa erilaisille näyttäville ruukkuistutuksille. Joukossa on kukkien väriloistoa, eri muotoista ja sävyistä vihreää, korkeita kasveja, köynnöksiä, riippuvia kasveja, matalia kasveja, perinteistä, trendikästä ja yllättäviä yhdistelmiä. Variaatioita löytyy yhtä monta kuin on istuttajiakin. Ruukuissa on helppo päästää oma luovuus kukkimaan.

8.pallo

9.ruukut

10.ruukut

13.ruukku

Kestävät perennat ja monet pensaat ja pikkupuut ovat erinomaisia kasveja myös ruukkuihin. Koska ne eivät ole kertakäyttökasveja, niitä voi siirtää vaikka loputtomiin ruukusta maahan ja takaisin ruukkuun ja maahan. Talvetus onnistuu parhaiten maassa.

14.ruukku

15.banaani

16.nayttava_rajaa

17.ruukku_rajaa

Ruukut_1

Oman kodin sisääntulosta löytyvät ruukut, joissa on hurmesilkkiheinää, maahumalaa ja mehitähteä (ylipitkin kukinnoin).

mustaherukat

Oman mustaherukan satoa, suoraan smoothieen ja pakkaseen.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Afrikan kaunotar kuumalla terassilla

2.kliivia_lahi

Trooppisia helleviikkoja eletään. Niinpä terassillamme oleilee parhaillaan lämpimistä oloista nauttiva upea ilmestys, klassinen kaunotar Afrikasta.

Siirsin alkukesällä kaikki sisäkasvit ulos viettämään kesää pihalle. Siellä ne ovat  majailleet ulkoilman hyvää tekevässä energialatauksessa, serbiankuusten alla suojassa liialta paahteelta. Jokin aika sitten huomasin, että kaksi iäkästä kliiviaa olivat juuri aloittamassa kukinnan. Niin nostin kaunokaiset esittelemään parhaita puoliaan terassin paraatipaikalle, missä ne koristavat olemuksellaan koko etupihaa.

Alun perin kliivian (myös punasarja tai isopunasarja) toi eteläisestä Afrikasta huonekasviksi englantilainen Charlotte Clive, jolta kasvi on saanut nimensäkin. 1870-luvulla kliivia alkoi yleistyä huonekasvina Suomessa. Viime vuosina tämä vanhan ajan kaunotar tuntuu jääneen monen uudemman tulokkaan varjoon, mutta miksi ihmeessä? Mikä onkaan sen mukavampaa kuin omistaa yhdessä kasviyksilössä sekä näyttävä viherkasvi että huikean kaunis kesäkukka.

1.kliivia_lahi

3.kliivia

4.kliivia_nuput_keinu

Kliivian kukat tässä vielä osin nupulla. 

Kliivia nauttii runsaasta valosta, eikä kovakaan paahde saa sitä nuutumaan. Hoito-ohjeissakin mainitaan kasvin viihtyvän kesällä ulkona. Kliiviaa voi pitää ulkona jopa lähes pakkasten tuloon saakka – viileä kausi jopa edistää tulevaa kukintaa. Ohjeissa neuvotaan myös, että kliivialle tulisi suoda talvilepo syyskuulta tammikuulle niukalla kastelulla. Hyvin hoidettu kliivia palkitsee hoitajansa kukkimalla maalis–huhtikuussa. Iäkkäillä kliivioilla voi olla useita kukintoja, ja kukkiminen voi kestää jopa muutaman kuukauden!

Omat kliiviani ovat vanhaa kantaa, ja siirtyneet lahjana kodista toiseen. Vaalin niitä vanhan ajan huonekasveina, joissa on historian havinaa. Kliiviaa voi tällä hetkellä toivoa myyntiin Viherpeukaloille, kuten monia muitakin kasveja jotka eivät ole tällä hetkellä myynnissä.

Kotipihan satokuulumisina omenat ja marjat kypsyvät ja kasvavat kohisten…

5.omena

6.mustaherukka

Mustaherukoista osa on jo kypsiä.

7.pansasmustikka

Pensasmustikan raakileet kypsyvät päivä päivältä.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ajatuksissa kevään väriloisto

Alkaisiko jo olla aika ajatella ensi kevättä? Kesän edetessä loppukesää kohti kannattaa pitää mielessä, että kevään ja alkukesän kukkaloisto varmistetaan istuttamalla runsaasti tulppaanin sipuleita syksyn aikana.

Tulppaaneita voi istuttaa elokuusta alkaen pakkasen tuloon saakka. Kukkahehkua saa pidennyttä istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita. Tulppaanit viihtyvät aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa, jossa kasvualusta on vettä läpäisevä. Sipulien istutussyvyys on noin 10 cm ja istutusväli 5–10 cm. Puutarhurille kevät alkaa siitä hetkestä, kun tulppaanit aloittavat kasvun ja kukinnan.

Tulppaaneita valittaessa olo on kuin karkkikaupassa, sillä lajikkeita ja värejä on todella paljon. Pienellä suunnittelulla ja mietityillä valinnoilla saa aikaan kauniin ja persoonallisen tulppaaniloiston. Kirkkaat värit toimivat takuuvarmoina katseenvangitsijoina. Uusilla erikoisilla väreillä ja muodoilla saa tuotua esiin sen, että tällä pihalla seurataan trendejä.

Pieneen penkkiin ei välttämättä kannata sekoittaa montaa erilasta lajiketta, mutta laajemmalla alueella on mahdollista leikitellä kuin taiteilija maalilla ja siveltimellä. Silmää hiveleviä vaihtoehtoja on yhtä monia kuin on puutarhureitakin. Seuraavassa joitakin esimerkkejä.

Little_Beauty2

Little Beauty

Pink_Impression

Pink Impression

Tres_Chic

Tres Chique

Pinkki piristysruiske: Sijoita etualalle lyhytvartisia, suloisin tähtimäisin kukin huhti–toukokuussa kukkivia tähtitulppaaneja esim. Little Beauty. Taakse sopii esimerkiksi sekoitus valkoisia kaunottaria, touko–kesäkuussa kukkivia liljatulppaaneja Tres Chic sekä samaan aikaan kukkivia Darwintulppaaneja Pink Impression.

Angelique

Angelique

Coors

Coors

Burgundy_Lace

Burgundy Lace

Purissima

Purissima

Romanttinen look: Istuta alueen reunoille kaunista, tanakkakasvuista raitatulppaania Coors, joka kukkii toukokuussa ja kasvaa korkeutta vain 20–30 cm. Keskelle voi sijoittaa touko–kesäkuussa kukkivaa pionia muistuttavaa komeaa, kerrattua tulppaanilajiketta Angelique. Sen roosa kukka vaalenee auringossa lähes valkoiseksi. Sinne tänne voi lisätä hieman myöhemmin kukkivaa ripsureunatulppaania Burgundy Lace. Jos istutusalue on suuri, mukaan voi lisätä vielä valkoisia  Purissima-tulitulppaaneja tuomaan raikkautta. Eri väriset ja korkuiset tulppaanit saavat yhdessä aikaan upean syvyysvaikutelman.

Apricot_Parrot

Apricot Parrot

Jimmy

Jimmy

Oranssin hehku: Jotkin tulppaanilajikkeista saattavat nousta parhaiten oikeuksiinsa, kun  niitä on istutettu alueelle ainoana lajina. Ylvään kokonaisuus on taattu esimerkiksi papukaijatulppaanilla Apricot Parrot tai tulppaanilla Jimmy.

Parvitulppaani

Parvitulppaani

Helpot tulppaanit: Villitulppaaneihin kuuluva parvitulppaani sopii esimerkiksi havupensaiden edustalle. Se on matalakasvuinen ja kukkii touko–kesäkuussa. Viihtyessään paikassa se kukkii runsaasti ja vuodesta toiseen.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Vadelma, vattu, vaapukka, vaarain

Jattivadelma

Jättivadelman marjat ovat kooltaan lähes kaksinkertaiset muihin lajikkeisiin verrattuna.

Voiko olla ihanampaa kuin aurinkoisena kesälomapäivänä napsia vadelmia puskasta suoraan suuhun? Onnekkaalla saattaa vadelmapensas puskea luonnonvaraisena kodin lähialueella, mutta vadelmia kannattaa kasvattaa myös omassa pihassa. Puutarhavadelma viihtyy parhaiten tuulensuojassa, lämpimässä paikassa, jossa maa on ilmavaa eikä sadevesi pääse seisomaan.

Vedelma_MaurinMakea

Pensasvadelma Maurin Makea on matalakasvuinen, joten se ei välttämättä tarvitse tukea.

Tuoreet vadelmat ovat raikkaan makeita herkkuja. Lisäksi ne ovat terveellisiä. Perimätiedon mukaan vadelmia on käytetty kuumerohtona ja vatsavaivoihin. Nykyään tutkimuksetkin todistavat vadelman terveellisyyden. Vadelmassa on vähän energiaa, mutta se sisältää mm. runsaasti C-vitamiinia ja kivennäisaineita kuten magnesiumia, kalsiumia ja fosforia. Vadelma on myös yksi kuitupitoisimmista marjoista. Tuoreet vadelmat maistuvat makoisilta aamulla, päivällä, illalla, jälkiruokana, jälkiruokien lisäkkeenä, välipalana – milloin vain. Raikasta ja terveellistä välipalaa vadelmista saa esimerkiksi luonnonjogurtin tai smoothien seassa.

Karhunvadelma

Siperialainen karhunvadelma antaa loppukesästä ja syksyksystä runsaasti satoa. Marjat kysyvät pikku hiljaa, joten satoaika on pitkä. Myös kukinta on näyttävä.

Vadelmat sopivat myös erittäin hyvin suklaisten jälkiruokien lisäkkeeksi, jäätelön tai vaniljavaahdon kanssa, kakun päälle, lettujen kera ja moniin muihin jälkiruokiin. Suosittelen kokeilemaan täytekakun väliin vadelmien, persikkasoseen ja valkosuklaavaahdon yhdistelmää. Vadelmaa voi istuttaa vielä loppukesän ja syksyn mittaan.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Omena päivässä – omasta puusta useita

Havainnot ulkomaalaisista omenoista, jotka säilyvät kuukausia saman näköisinä, saavat arvostamaan oman pihan luomuomenasatoa. Omien pihapuiden omenat maistuvat suoraan puusta poimittuna aina parhailta.  Molemmat omenapuumme ovat kääpiörunkoisia. Ensimmäisen lajin omenat kypsyvät loppukesällä, ja toisen vähän myöhemmin syksyllä.

Punakaneli-k

Syysomena ´Punakaneli´ kasvaa n. 2 metrin korkuiseksi.

Pieneenkin pihaan sopivia kääpiöomenapuita on tarjolla useita lajikkeita.  Pikkupuut ovat muuten kokoonsa nähden yllättävän satoisia. Lisäksi ne alkavat tuottaa satoa jo parin vuoden kuluttua istutuksesta. Kääpiöomenapuut kasvavat vain noin kahden metrin korkuisiksi, mutta ne on syytä sitoa tukikeppiin jo taimena, jotta ne kasvaisivat suoraan. Puu kannattaa tukea myös jatkossa, varsinkin satoaikaan, sillä niiden juuristo on pienempi kuin tavallisen omenapuun.

Kääpiöomenapuistakin löytyy sekä hapahkoja että mehukkaita omenoita tuottavia lajikkeita. Hyvän sadon kannalta on hyödyllistä, että pihalla on erilaisia lajikkeita pölyttämässä toisiaan. Hieman happamat lajit sopivat erinomaisesti leivontaan ja ruokaomenaksi, kun taas mehukkaat lajit voi poimia suoraan puusta syötäväksi.

Valkeakuulas_k

Kesäomena ’Valkeakuulas’ on maultaan raikkaan hapahko.

Kun omenoista valmistaa hilloa ja pakastaa, voi oman pihan omenoista nauttia läpi talven. Hillo kannattaa valmistaa mieluummin hieman raaoista syysomenoista, mikä auttaa hapokkuuden säilyttämisessä.  Omenapuu kannattaa muistaa suojata talveksi jäniksiltä, jotta siitä on varmasti iloa vuosiksi eteenpäin.

Herkullisen ja terveellisen sadon lisäksi omenapuu on pihan kaunistus jo itsessään, unohtamatta kauniita omenankukkia keväällä. Syksy on erinomaista omenapuiden istutusaikaa, jos omaa omenapuuta ei pihassa vielä ole.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pieni pala paratiisia

2

Kaikilla ei ole pihaa, mutta palan paratiisia voi kasvattaa myös parvekkeella tai terassilla. Ruukkupuutarhuri jos kuka on asian ytimessä: ihastuttavan ruukkupuutarhan saa loihdittua mihin tahansa jo muutamalla ruukulla. Hyvinä puolina mainittakoon, että minipuutarha on isompaan paratiisinlohkoon verrattuna huomattavasti helpompi hoitaa ja hallita. Ainoastaan kastelun kanssa pitää olla tarkempi, mutta kitkemisessä pääseekin todella helpolla.

4.

Näyttävä ruukkuistutus syntyy esimerkiksi yhdistelmällä kukkivia perennoja, kesäkukkia, koristeheinää ja ruukun reunojen yli riippuvaa murattia. Kuvat ovat isoista kaupunkiruukuista, mutta idea on sovellettavissa omiinkin ruukkuistutuksiin.

Kesäkukkien lisäksi ruukkuihin sopivat istutettavaksi lähes mitkä tahansa perennat, pensaat tai jopa pienet puut. Istutusryhmissä näyttävät hyviltä myös tyypilliset huonekasvit, esimerkiksi palmut. Syötävistä kasveista ruukuissa voi kasvattaa monenlaista totutuista yrteistä, mansikoista, tomaateista ja chilipaprikoista jopa raparperiin, sipuliin ja perunaan. Tyyli on vapaa, ja samaan ruukkuun voi mainiosti yhdistää kukkivaa ja syötävää.  Perennan viereen jäävän kolon voi täyttää vaikka yrteillä.

3.

Jos ruukkupuutarhurilla on käytössään alue maata, voi monivuotiset kasvit istuttaa maahan talvehtimaan – ja siirtää keväällä takaisin ruukkuihin. Hyvin suojatulla lasiterassilla ja parvekkeella kasveja voi yrittää myös talvettaa. Parhaiten toimivat mahdollisimman suuret ruukut, ja saatavilla on myös lämpöä eristäviä styroxista valmistettuja ruukkuja. Moni ruukkupuutarhuri haluaa kuitenkin istuttaa uudet kasvit syksyksi, kevääksi ja kesäksi. Näin parvekkeen sisustus saa uusilla ruukkukasveilla aina uuden ilmeen vuodenaikojen mukaan.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Maalla kaikki kasvaa

23.kissankello

22.lupiini_ja_valk_putki

Puutarhanhoidossa ei voi eikä edes kannata edellyttää, että koko piha ja sen jokainen nurkka olisi aina tip top. Piha-alueen laajuus ja haastavuus sekä ajankäytön mahdollisuudet asettavat hommalle aina tietyt rajat. Ja aikaa pitää jäädä myös oleiluun ja nauttimiseen.

10.kasvimaa

Salaatti ja sipuli taistelemassa elintilastaan.

Suomi on vihreä maa, ja sen huomaa myös pihoilla. Niin sanotut rikkaruohot kasvaa rehottavat ja käyvät levittäytymistaisteluaan suurella ylivoimalla ja jatkuvasti. Näin siitäkin huolimatta, että niitä ei kaikkialle kaivattaisi. Kitkeminen on työtä, jota ei kai milloinkaan voi saada täysin valmiiksi. Uutta ruohoa pukkaa salamavauhdilla, ja sitä enemmän saa puutarhuri katsoa hommaa sormien lävitse, mitä suuremmat piha-alueet on hoidettavana. Haasteellisimpia ovat paikat, joissa ympäristö rehottaa villinä ja vapaana.

Rikkaruohoista löytyy onneksi myös lajeja, jotka ovat kukkiessaan ihastuttavia iloja silmälle. Esimerkiksi vuohenputken kukka on mielestäni kaunista katsottavaa, etenkin sinisen kissankellon tai lupiinin vierellä. Lupiini taas kuuluu näyttävyydestään huolimatta luonnollemme haitallisiksi määriteltyihin vieraslajeihin, joka ei saisi enempää levittäytyä.

2.rikkaruoho_rinneMG_0011

Harmaa-ajuruoho rikkaruohojen ahdistelemana. Kuvan istutuksesta on aikaa vuosi.

20.harmaa-ajuruoho

21.harmaa-ajuruoho_kauko

Kitkemisen jälkeen maanpeitekasvilla on tilaa kasvaa ja levittäytyä.

 Harmaa-ajuruoho on erinomainen maanpeittokasvi kivikkoon ja muille haastaville paikoille. Kasvi muodostaa muutamassa vuodessa tiiviin maton, jonne ei rikkaruohoilla ole asiaa. Kasvun aikana on tärkeää pitää taimien välit rikkaruohottomina. Tässä kohteessa elintilaa valtaamassa ovat muun muassa maanvaiva ruttojuuri sekä vuohenputki, nokkonen ja voikukka.

6.ruusuMG_0022

Jotkin lajit kuten tietyt ruusut pärjäävät vähäiselläkin hoidolla ja kukoistavat vuodesta toiseen. Rikkaruohot ympäristössä eivät menoa näytä haittaavan.

8.siisti_rinne

Siistiä jälkeä saa katekankaalla ja kuorikatteella. Tämä istutusalue on pysynyt näin rikkaruohottomana jo kolme vuotta – rehevästä ympäristöstä huolimatta.

12.viinimarjat

13.karviaiset

Viinimarjat (eli mustaherukat) ja karviaiset jatkavat kesän aikana kasvuaan ja kypsymistään.

9.jasmiini_nupussa

Jasmikkeen, kansankielessä jasmiinin, nuput avautuvat kauniiksi valkeiksi kukinnoiksi yleensä heinäkuun alussa. Pian tuoksuu taivaallisen ihanalta!

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Kesä kukkeimmillaan

4.juhann

Mitä olisi keskikesä ilman kukkasia? Vaikea kuvitellakaan, ja onneksi ei edes tarvitse. Viis ohimenevistä viileistä rintamista, tässä pieni osa tämän hetken kukkijoista.

1.juhan

Juhannusruusu on yksi kesän iki-ihanista kaunottarista. Perinteinen, suven suloisuutta henkivä kukka menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla, eikä juurikaan kärsi talvivaurioista. Runsaina kukkivat juhannusruusut tuoksuvat taivaallisen makeilta.

3.kultasade

Kultasade on huikean hieno kukkiva puu, joka loistaa puutarhan koruna. Kullankeltaisten, ylenpalttisen runsaiden riippuvien terttujen alla kulkiessa tuntuu aivan siltä, kuin taivaalta sataisi kultaa.

2.rhodo

3.rhodo

Useat rhodolajikkeista ilahduttavat näyttävillä kukinnoillaan edelleen. On onni saada nauttia pitkään näistä upeista, parhaimmillaan pienen puun korkuisiksi kasvavista kukkapensaista. Kanervakasvien sukuinen alppiruusu tarvitsee vain vähän ravinteita muihin kasveihin verrattuna. Rhodon suosikkipaikka on puutarhassa männyn kainalossa.

5.pioni

Pioni on puutarhan kuningatar, katseenvangitsija vailla vertaa. Pionin nuput ovat hauskan pallomaisia, ja kukat suuria ja täyteläisen tuoksuisia. Värejä on runsaasti, joten kuningaskunnan uuden jäsenen saa helposti sovitettua puutarhan väriharmoniaan. Pionin kukinta voi parhaimmillaan kestää jopa kaksi kuukautta.

2unikkoJPG

Unikon kukat ovat pirteitä väriläiskiä, jotka sopivat mielestäni erityisen hyvin puolivilliin pihaan. Unikot kukkivat keväisin runsaina villeinä kukkamattoina muun muassa Kreikan saaristossa. Olen tavannut unikkoa villinä myös Saarenmaan niityillä. Puutarhojemme pionit ovat useimmiten pidempiä varreltaan ja suurempikukkaisia.

1.karhunvadelma

Karhunvadelman kukinta enteilee makoisaa satoa syksymmällä, nam!

4.omenanraakileet

Omena on tähän mennessä ehtinyt kehittää kukistaan jo melkoisen määrän raakileita. Kääpiöomenapuumme tarvitsee etenkin satoaikaan hieman tukea. Omenia olemme saaneet korjata jo parin vuoden kuluttua istutuksesta.

Kaikki nämä ihastuttavat silmänilot sopivat juuri täydellisesti suomalaiseen pihamiljööseen ja suveen, joka saattaa joskus yllättää jopa lumisateella. On hyvä tietää, että Viherpeukaloiden kasvivalinnoissa painotetaan sitä, että kasvit ovat omiaan suomalaiseen ilmastoon ja kasvuolosuhteisiin.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti