Pihatontun päiväkirja

Pihatontun päiväkirjassa havainnoinnin kohteena on kallioinen esikaupunkipiha kuivahkon kangasmetsikön kupeessa Etelä-Suomessa. Havukasvivaltaisella pihalla sijaitsee myös kompakti hyötytarha kääpiöomenapuineen, marjapensaineen ja yrtteineen. Pihatonttu nauttii pihalla oleilusta, istutuskokeiluista ja kasvun seuraamisesta. Haaveena on oppia lisää villivihanneksista ja kompostoinnista. Pihatontun unelmapuutarha on luonnonläheinen. Päiväkirja kuvaa tyypillisen innokasta kotipuutarhuria, jolla on lähtökohtaisesti enemmän intoa kuin tietotaitoa.

Ken on heistä kaikkein kaunein?

x2idansinililja

Kukat tekevät keväästä kevään, ja ensimmäisten kukkien ihastelu saa sydämen sykähtelemään aivan erityisellä tavalla. Mutta mikähän olisi kevään kukkasista se kaikkein kaunein?

Heti kun viimeiset lumilaikut sulavat maasta aloittaa kukintonsa sähäkän sininen, pelottavaan Skylla-jumalattareen liitetty idänsinilija. Vanha kansantieto kertoo, että jos haluaa pysyä henkiolennon kanssa hyvissä väleissä, ei kukan päälle pidä astua. Pieni, sitkeä sipulikukka leviää helposti komeaksi kukkamatoksi, mutta tämä matto on tarkoitettu vain ihasteltavaksi, ei tallottavaksi.

xnarsissi

Entä kevätauringon kanssa kilpaa keltaisena hehkuva narsissi, olisiko se kevään merkeistä se kaikkein odotetuin ja kaunein? Kerrotaanhan Kreikan mytologiassa narsissin esikuvan, lähteelle juomaan kumartuneen Narkissoksen ihastuneen omaan kuvajaiseensa ikihyväksi. Ennen pitkää kuvajaistaan ihailemaan jäänyt nuorukainen muuttui narsissiksi.

xtulppaani_pun

Voiko kauneudessa piillä myös merkittävää vaikutusvaltaa, sellaista, joka pistää sekaisin talouselämän ja pörssin? Tällaista valtaa ovat pitäneet hallussaan ainakin tulppaaninsipulit, jotka saivat 1630-luvulla Alankomaissa aikaan ilmiön, joka tunnetaan historiassa nimellä tulppaanimania.

xtulppaani_vaalea

Sittemmin tulppaanit ja muut sipulikukat ovat vakiinnuttivat asemansa Alankomaiden taloudessa tärkeänä vientituotteena. Tänä päivänä maassa tuotetaan noin 65 % maailman kukkasipuleista. Kukkien jalostustyö jatkuu aktiivisena ja uusia, entistäkin kauniimpia lajikkeita kehitetään jatkuvasti.

xkukkiva_puu_talo

Onko hätkähdyttävintä kuitenkin sellainen kauneus, joka puhkeaa ylipursuavan huikeaan kukintaansa aivan yhtäkkiä peittäen kukkapaljouden taakse jopa suuren omakotitalon? Suoranaista liiottelun makua on monien hedelmäpuiden ja koristehedelmäpuiden kukinnassa. Upeaa kukintaa kestää vain joitakin päiviä, ja ennen kuin huomaakaan, ovat kukat lentäneet tuulen mukana tiehensä.

xrusokirsikka

Nyt kannattaa olla valppaana, sillä kirsikat ovat jo paikoin aloittaneet kukintansa.

xvoikukka

Kaikista puutarhojen kaunottarista huolimatta ei kevät ja kesä tuntuisi samalta kuin lapsuudessa ilman tienposkessa kukkivia leskenlehtiä ja voikukkia.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 1 Kommentti

Ihastuttavat yrtit

piha_kevat

Helpoimpia tapoja aloittaa hyötypuutarhan kasvattajana ovat yrtit. Helppohoitoisuuden lisäksi yrteissä ihastuttavat kaunis ulkonäkö, hyvä tuoksu, pitkä satoaika, monikäyttöisyys ja terveellisyys. Mitä enemmän ruokaan lisää aromia ja makua yrteillä, sitä vähemmän tarvitsee käyttää suolaa ja keinotekoisia aromiaineita.

Alkuun pääsee jopa ruokakaupan ruukkuyrteillä. Useat yrteistä ovat suotuisassa paikassa monivuotisia ja itsestään leviäviä, joten ennen pitkää niistä on mahdollista jakaa alkuja ystävillekin. Yrttipuutarhan voi perustaa myös parvekkeelle.

Basilikan istutus kuuluu kevätpuuhiini. Usein istutan yksinkertaisesti vain ruokakaupan yrtin isompaan ruukkuun ja toivon, että kyseisellä yksilöllä on vahvat juuret. Juuripaakkua voi auttaa juurtumaan repimällä pinnalta juuria vähän erilleen. Alkuun pääsemisessä voi auttaa myös kasvin huputtaminen vaikka hedelmäpussilla. Näin basilikan saa alkupäiviinsä mahdollisimman lämpimän ja kostean pienilmaston. Basilika on erittäin arka kylmälle, joten ruukun voi siirtää ulos vasta kesällä. Onnistuessaan basilika kasvaa ja rehevöityy koko kesän ajan, ja samalla siitä voi koko ajan napsia lehtiä käyttöön. Maultaan basilika sopii täydellisesti yhteen tomaatin kanssa.

rosemary-674505_640

Rosmariini on erityisesti griliruokiin ja lihaan sopiva yrtti, mutta se sopii hyvin myös salaatinkastikkeisiin. Rosmariininkin voi kokeilla istuttaa ruokakaupan yrttiruukusta, mutta vahvemman taimen saa aina puutarhakaupasta. Rosmariini ei kasva kesän aikana niin paljon kuin basilika.

Kasvimaa

Kasvimaalla kasvatan monivuotisista yrteistä ruohosipulia, sitruunamelissaa, timjamia, lipstikkaa, rukolaa, minttua ja mäkimeiramia. Myös persiljan olen antanut useana vuonna kukkia, jolloin siitäkin on tullut aika lailla monivuotista. Tänä kesänä ajattelin pitkästä aikaa kylvää uusia siemeniä. Kasvimaallani on niin rajallisesti tilaa, että mitkään yrteistä eivät mahdu kasvamaan rivissä, ojennuksessa tai suorassa.

lipstikka

Tämä lipstikka on jo kerran siirretty marjapensaan varjosta nykyiseen paikkaansa raparperin viereen. Toivon, että tässä sillä olisi enemmän tilaa kasvaa ja vahvistua, sillä lipstikkaa haluaisin ehdottomasti enemmän. Aromikas lipstikka on täydellinen keittomauste, joka tuo ruokaan liemikuution maukua ilman turhaa suolaa.

Maanpeite_useita

Vahvakasvuinen mäkimeirami pärjää mainiosti tässä maanpeitekasvien joukossa ilman, että sen kasvua pahemmin hätyytellään. Mäkimeiramia voi mielestäni verrata maultaan oreganoon, joten se onkin mainio mauste pizzaan ja pastaruokiin. Tästä riittää satoa kuivattavaksi asti. Tälläkin hetkellä keittiön kaapissa on viime kesäistä mäkimeiramia.

Yrttilaatikko_aurinko

Kasvimaan lisäksi kasvatan useita yrttejä yrttilaatikossa lähempänä keittiötä. Joukossa on osin samoja, joita kasvaa kasvimaalla, osin yksivuotisia ja erikoisuuksia. Basilikaa suosittelen kasvattamaan joka tapauksessa ruukussa. Näin sen voi kylmällä ilmalla nostaa helposti sisään.

nokkonen

Mutta ennen kuin päästään maistelemaan kasvimaan yrttisatoa, on aika hortoilla ja hyödyntää luonnon superfuudeja. Villivihanneksista aikaisimmat lajit ovat jo nyt poimittavissa. Kun liikkuu silmät auki voi iltalenkin ohessa kerätä mukavan satsin vaikka superterveellistä nokkosta. Nyt kannattaa hyödyntää tuoretta, ravintorikasta viherruokaa onpa sitten kiinnostunut terveydestä tai kulinarismista.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Peitä maa tyylillä

Vuorenkilpi_kukkii

Pihoilta voi löytyä hyvin hoidettujen, istutuksia sisältävien alueiden lisäksi myös ongelmakohtia, joita on vaikea hoitaa. Kaunis ja hoidettu piha-alue on kuitenkin joka paikasta siisti ja huoliteltu. Vaikeasti hoidettavia alueita pihoilla ovat tyypillisesti hankalat rinteet, joilla ei voi ajaa ruohonleikkurilla, kivikot ja muut niukasti maata ja ravinteita sisältävät alueet, pensaitten ja puitten alustat, kapeat maakaistaleet sekä paikat, jotka ovat erityisen alttiita paahteelle ja kuivumiselle.

vuorenkilpi

Suurilehtinen, ikivihreä vuorenkilpi sopii hyvin reunuskasviksi hankaliin paikkoihin kuten rinteisiin. Vuorenkilpi tunnetaan myös rohdoskasvina, jonka lehdistä saa luonnon energiajuomaa. Itse en ole vielä kokeillut, mutta kiinnostuneet voivat lukea lisää täältä.

Hyvä ratkaisu pihojen ongelmakohtiin on käyttää aluskasvillisuutta eli maanpeitekasveja. Niillä saa peitettyä kauniisti ankean, rikkaruohottuneen maanpinnan, vihreytettyä pihan harmaita kohtia ja tuotua eloa ja väriä paikkoihin, joiden on aiemmin toivonut jäävän katseelta piiloon. Maanpeitekasveilla saa tehtyä pihalle vihreän viimeistelyn ja make-upin.

Keltamaksaruoho

Keltamaksaruoho on kivikkoon sopiva kukka. Niukassa ja kuivassa kasvualustassa viihtyvänä se ei kastelua kaipaa. Pirteän keltaiset kukat loistavat kuin auringot kivien katveessa.

sammalleimu

Sammalleimut (kuvassa) ja ajuruohot muodostavat kauniina kukkivan maton.

Lukuisten eri lajien joukosta löytyy maanpeitekasveja hyvinkin erilaisiin paikkoihin. Yhdistävänä tekijänä kasveilla on se, että että niiden juuret ovat suhteellisen pinnalla. Kasveja valitessa kannattaa kiinnittää huomiota kasvupaikkavaatimusten lisäksi kasvin leviämiseen. Monen maanpeitekasvit ovat nimittäin voimakkaasti leviäviä, ja niiden rinnalla heikommat ruohovartiset koristekasvit voivat joutua vaikeuksiin. Juuri siksi ne pitävät rikkaruohotkin loitolla. Mukavuudenhaluisena puutarhurina ole itse aivan ihastunut maanpeitekasveihin, ja omasta pihasta niitä löytyy useita eri lajeja.

pikkutalvio

Pikkutalvio on ihastuttavan sinisin kukin kukkiva, ikivihreä maanpeitekasvi, joka kattaa omalla kasvimaallani marja-pensaiden ja omenapuiden alustat. Se pitää maan rikkaruohottomana ja ehkäisee kuivumista. Kasvimatto kestää hyvin sadonkorjuuseen liittyvän satunnaisen päältä kävelyn, ja hoidoksi riittää oikeastaan vain voimakkaan leviämisen rajoittaminen aika ajoin. Koska juuret ovat suhteellisen lähellä pintaa, karsimiseen riittävät kädet ja sakset. Meillä alue on myös rajattu kiveyksin ja aidalla.

pikkutalvio_kasvimaa_kalkittu

Yllä olevassa kuvassa pikkutalvio kalkin levittämisen jälkeen aikaisin keväällä. Kyllä se siitä nopeasti kohenee.

Ruukku lähi

Mehitähteä nostan keväällä myös maasta ruukkuihin – ja istutan syksyllä takaisin maahan. Ruukkuihin sopivia maanpeikasveja ovat myös esimerkiksi suikeroalpi, pikkutalvio ja maahumala.

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Puutarhahulluus on viisautta

Ruusu

Kevät etenee vauhdilla eikä aikaakaan, kun pääsee toden teolla multaa möyhimään. Pihan kaunistuessa kohoaa samalla puutarhurin mieliala. Puutarhahommien parissa saa todellakin, asiantuntevien tutkimustenkin mukaan, hoidettua terveyttään ja hyvinvointiaan.

Löysin vastikään kirjoituksia siitä, että maan bakteerit voivat lisätä mielialaa kohentavan serotoniinin tuotantoa. Maaperässä ja mullassa on todettu olevan luonnollisia, hyödyllisiä mikrobeja, jotka auttavat vähentämään stressiä ja lisäämään terveyttä ja onnellisuutta. Mullan kuopsuttamista on jopa verrattu mielialaa kohottavien lääkkeiden syömiseen! Aikamoinen löytö. Pian on ainakin hyvät mahdollisuudet kokeilla itsehoitoa omalla pihalla ja kaivaa mullasta iloa elämään. Enemmän aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä. Puutarhahulluthan ovat toki tämän tienneet ilman tutkimuksiakin.

palavarakkaus

Palavarakkaus on sekä nimensä että leiskuvan punaisen värinsä puolesta puutarhahullun ehdottomia intohimokukkia, kuten myös tulipunainen ruusu (ylinnä).

Popup_banneri

Varmoihin kevään merkkeihin kuuluu myös Viherpeukaloiden kevätkampanja, jossa keskitytään nyt puutarhavinkkeihin tyyliin 5 askelta helppohoitoiseen puutarhaan. Kampanjan osallistujat saavat sähköpostiinsa linkin suunnitteluhortonomin vinkkeihin, joissa kerrotaan kuinka voi saada kauniin pihan mahdollisimman helposti. Ensimmäisessä vinkissä kerrotaan muun muassa kasvupaikan merkityksestä, ryhmissä viihtyvistä kasveista ja kastelun helpottamisesta.

Rhodo_manty

Rhodo istutettuna männyn viereen on oikea kasvi oikealla kasvupaikalla.

Jokaisessa vinkissä on mukana huikea tarjoustuote tai -tuotteita, kukkia jopa 70 % alennuksella. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan 3000 € arvoinen matkalahjakortti. Mukava summa käytettäväksi vaikka unelmien puutarhamatkaan. Vielä ehtii osallistua vaikka klikkaamalla tästä.

Kuunlilja

Kuunliljan näyttävät lehdet kattavat tehokkaasti maan pinnan ja ehkäisevät kosteutta ja ravinteita haihtumista ilmaan. Samalla kuunliljat estävät rikkakasveja valtaamasta alaa. Näiden lehtien alta ja vierestä ei juuri löydy kitkettävää.

raparperi2

Tässä muuten hauska puutarhakikka, jota olen itsekin kokeillut. Raparperi ilahduttaa joka kevät aikaisuudellaan ja nopealla kasvullaan, mutta joskus ei malttaisi sitäkään odottaa. Silloin kannattaa peittää raparperi saavilla tai isolla ämpärillä, mielellään tummalla. Ideana on saada raparperi pimeään ja hämätä sitä ponnistelemaan entistä ponnekkaammin kohti valoa – varsia kasvattamalla. Näin raparperi kiihdyttää kasvuaan ennennäkemättömällä tavalla. Kokeile vaikka viikon ajan, niin näet!

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Sakset soimaan ja sahat laulamaan

omenapuu

Jippii, nyt pääsee jo puutarhatöihin! Välineiksi vain oksasakset ja saha, ja pihahommat alkakoot. Vanhan puutarhatiedon mukaan kevättalvi on nimittäin parasta aikaa hedelmäpuiden kuten omenanpäärynänluumun ja kirsikan hoitoleikkauksille. Leikkaamalla parannetaan puun satoisuutta ja vahvistetaan sitä kestämään runsaankin sadon painoa. Samalla hoidetaan puun ulkonäköä, mikä ei ole merkityksetön seikka sekään. Kauniissa, sopusuhtaisissa hedelmäpuissa silmä lepää kaikkina vuodenaikoina.

Karsimalla oksien joukosta kuolleet ja ränsistyneet sekä väärään suuntaan ja liian tiheästi kasvat saadaan puusta elinvoimainen ja vahva. Hedelmäpuu hyötyy siitä, kun sitä leikkaa vähän kerrallaan, tarvittaessa vaikka joka vuosi. Ei siis yhdellä kertaa liian radikaaleja toimenpiteitä. Erityisen tärkeää leikkaus on nuorelle omenapuulle. Kirsikkapuu sen sijaan pärjää vähäiselläkin leikkauksella.

omenankukka

Kannattaa muistaa tuoda leikattuja oksia sisälle maljakkoon, niin saa aikaisen kevään. Itse odottelen parhaillaan omenankukkien puhkeamista, ja kokeiluna maljakossa on myös rusokirsikan oksa. Rusokirsikkaa ei toki koristepuuna muuten tarvitse leikata.

viinikoynnos

viinikoynnos_zilga

Viiniköynnös Zilgan leikkaaminen neuvotaan ajoittamaan kesään tai syksyyn, sillä kevätleikkaus saa versot vuotamaan liikaa. Oman nuoren viiniköynnökseni leikkasin ensimmäistä kertaa viime syksynä. Aloittelevana viininviljelijänä leikkaamisessa riittää vielä paljon opeteltavaa, joten rypäleet tulevana kesänä olisivat iso yllätys. Ylempi kuva on lähtökohta, alempi tavoite.

karhunvadelma_syksy

Karhunvadelma_Sonja

Karhunvadelman leikkasin myös ohjeiden mukaisesti jo syksyllä. Siitä leikataan nimenomaan satoa tuottaneet versot kokonaan pois, maanrajaa myöten. Satoa tuottamattomat versot sen sijaan jätetään leikkaamatta. Kesällä karhunvadelman kukkineista versoista neuvotaan myös leikkaamaan noin puolet, mikä edistää marjojen kehittymistä.

Leikkaaminen on tarkkaa puuhaa. Siinä täytyy todella tietää, mitä tekee: mitkä oksat ja versot leikataan, mistä kohdasta ja milloin. Olen kantapään kautta oppinut, että hyvät hoito-ohjeet ovat puutarhurille kullanarvoiset. Ohjeisiin kannattaa tutustua huolella, sillä epäonnistuminen sadontuotannossa selittyy usein juuri väärällä hoidolla. Minulle on käynyt niin esimerkiksi kerran karhunvadelman kanssa. Olin ohjeita katsomatta leikannut kaikki versot maan tasalle – tietämättömänä siitä, että marjat tulevat edellisen kesän versoihin.

Suosittelen lämpimästi lukemaan Viherpeukaloiden hoito-ohjeita useita kertoja, myös kasvin istuttamisen jälkeen. Siitä se puutarhanhoito nimittäin vasta alkaa!

vehnanoras

Ajankohtaisena vihervinkkinä vielä: terveellistä vihreää saa helposti versottamalla vehnänorasta. Itse leikkaan pitkäksi venähtänyttä kasvustoa smoothien sekaan, pienenä silppuna ettei terä mene jumiin. Tottumattoman kannattaa aloittaa pienellä määrällä, sillä vehnänoras on hyvin voimakasta. Versoissa on vitamiinien lisäksi mineraaleja, entsyymejä, lehtivihreää, kuituja ja antioksidantteja. Pääsiäistä ei tarvitse odottaa – ruohoa voi kasvattaa jo nyt.

 

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja 2 Kommentit

Vihreitä virityksiä

Mustikka

Olen vastikään oppinut varsinaisen sanan toiminnalle, joka on hyvinkin tuttua jo nuoresta asti. Kyseessä on hyötäminen, kasvien vuosirytmin huijaaminen siten, että ne saadaan kukkimaan tai tekemään lehtiä väärään aikaan. Iät ja ajat olemme tuoneet esimerkiksi koivun oksia aikaisin keväällä maljakkoon hiirenkorvien kasvatusta varten.

Nyt minulla on maljakossa mustikkaa. Keräilin varvut noin kuukausi sitten, ja lehdessä ne ovat olleet jo pitkälti toista viikkoa. Varvuissa on myös pieniä kukkia. Saa nähdä pääsenkö poimimaan jopa marjat suoraan maljakosta. Mustikan varvut sopivat tuoreen vihreinä mainiosti piristämään kodin kevätilmettä, tai vaikka leikkokukkien kaveriksi tuomaan asetelmaan runsautta.

Hyötäminen kannattaa muuten pitää mielessä myös silloin, jos on suunnitelmissa hedelmäpuiden hoitoleikkauksia. Mikä sen ihanampaa kuin saada esimakua keväästä omenankukkien tai kirsikankukkien muodossa.

Yksi hienosti kukkia maljakossa kehittävistä puutarhakasveista on koreanonnenpensas. Sen pirteän keltaiset kukat kehittyvät ennen lehtiä, joten se on näyttävä väriläiskä keväisessä puutarhassakin. Koreanonnenpensas on suhteellisen varma kukkija, mutta ihan aina ei senkään kukittaminen maljakossa onnistu. Viime vuonna en nimittäin saanut kukkia maljakkoon tuomiini oksiin. Luin sittemmin, että syynä saattoi olla vähälumisen talven kireä pakkasjakso, joka palellutti kukintojen alut. Toivottavasti tämä talvi on ollut suotuisampi.

Kuihtuneet

Viherkasvien hyvinvoinnista ei juuri nyt voi puhua mitään. Kuva kertoo tilanteen ja ennen kaikkea sen, että kevättä odotellaan.

Jouluasetelma

Kevään korvalla ollaan, joten tein jouluasetelmalle viherpesun. Poistin ruukusta kuihtuneen tulilatvan sekä multaa peittävän sammaleen ja kuusenoksan. Sypressi ja mehiruusuke on jouluasetelmissa maalattu tai spreijattu, joten pesin varovasti pois pinnalta valkean kerroksen, niin hyvin kuin sain lähtemään. Nyt haluan nähdä ennen kaikkea vihreää.

Tammet

Meillä kasvaa sisällä viherkasvien joukossa nykyään myös tammia. Kyseiset taimet kuuluvat koululaisen projektiin kasvattaa terhosta taimi ja sittemmin puu. PS. Tavoitteena oli saada aikaan vankka, hieman pitkäikäisempi jalopuun taimi, mutta toisin kävi. Pari päivää kuvauksen jälkeen tammen alut olivat päätyneet parempiin suihin (alla oleva kuva). Koirakin kaipaa näinä aikoina näköjään kevättä ja tuoretta vihreää.

tammi_syodyt

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Punaposkista joulua

2.omenapuu

Punaposkinen omena on joulun perinteinen herkku. Kotimaiset omenat ovat talvellakin mielestäni paras tapa nauttia tästä vitamiinipommista. Näin hedelmän voi syödä kuorineen päivineen. Kotimaisia omenoita on joulun aikaan enää harvoin tarjolla, mutta onneksi itselläni riittää syksyn satoa vielä monessa eri muodossa.

Kuivattujen omenarenkaiden lisäksi pakastimesta löytyy sekä sosetta että raasteen kaltaista omenamurskaa. Vinkkinä omenamurskaan: koettuani raastamisen työlääksi päädyin omenalohkojen murskaamiseen sauvasekoittimen lisäosakipolla, jossa on pyörivä terä pohjassa. Paljon kätevämpää ja nopeampaa. Tuoreena pakastettu omenamurska on nimittäin mitä mainion raaka-aine mehevään jouluiseen kuivakakkuun.

7.kakku

Jouluomenakakku

  • 150 g margariinia
  • 1,5 dl sokeria
  • 0,5 dl siirappia
  • 2 munaa
  • 4 dl vehnäjauhoa
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 4 dl omenaraastetta
  • 1 dl maitoa
  • 2 tl kanelia
  • 2 tl kardemummaa
  • ripaus jauhettua neilikkaa ja muskottia

Huom. Tein itse yllä olevan taikinan puolitoistakertaisena 1,8 litraa vetävään vanhan ajan kakkuvuokaani.

Voitele kakkuvuoka ja lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen, hyvin vatkaten. Sekoita seokseen lopuksi kaikki muut aineet varovasti. Paista kakku uunin alimmalla tasolla noin tunnin ajan. Jäähtyneen kakun voi tarjolle laitettaessa koristella päälle sirotetulla tomusokerilla.

clove-316436_640

Jouluun kuuluvat perinteisesti kaukaisista maista kotoisin olevat mausteet, joista en ole kuullut yhtäkään kasvatettavan pohjoisissa puutarhoissamme. Kakkuun lisättyjen kanelin, kardemumman, neilikan ja muskotin lisäksi jouluista makua ja tuoksua kotiin tuovat neilikka, inkivääri, pomeranssi ja tähtianis.

Löysin muuten kirjoituksia siitä, että joulun mausteilla voi olla myös terveysvaikutuksia. Niiden kerrotaan muun muassa auttavan ruoansulatusta ja helpottavan ylensyönnin oireita sekä alentavan rasva- ja sokeriarvoja. Tiedä sitten, mikä on oikea annostus… Lisää voit lukea vaikka tästä.

2.vehka

Viherkasvipuolella iloa vuoden pimeimpään aikaan tuovat viirivehkan auennut kukka sekä kukintaansa työhuoneessa edelleen jatkava orkidea. Muuten kodin kasvit elävät ankeinta kitukauttaan, ja useimmissa on selviä merkkejä kunnon jatkuvasta rapistumisesta.

4.kuivat_lehdet

Appelsiinipuummekin pudottelee taas lehtiä. Uskon sen kaipaavan Välimeren talveen kuuluvia viileitä 5 asteen öitä, aamusumua, tihkusadetta, auringonpaistetta, leppeitä tuulia.

1.idut

3.versot

Kotikasvattamisen tarpeet on tyydytettävä ituja idättämällä ja herneitä versottamalla. Herneenversotkaan eivät juuri jaksa tehdä lehtiä, honteloa vartta vain. Tulkoon valkeus ja valoisammat päivät, ja pian. Rauhallista joulun aikaa kaikille viherpeukaloille, ja katse kohti kevättä.

6.tonttu

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Yhdeksän täydellistä kukkaa

orkidea2 copy

Yhdeksän täydellisen kaunista valkeaa kukintoa työhuoneeni ikkunalaudalla ovat yhä hämärämmäksi käyvän marraskuun pieni ihme. Ensimmäinen uudelleen kukittamani orkidea pitää ajatuksia vielä hitusen kiinni menneessä kesässä. Pienet nuput saivat nimittäin alkunsa kesän ulkoilun aikana, ja nyt kukka on komeimmillaan. Pitkään ja sinnikkäästi kukkivana orkidea kurkottelee samalla myös kohti tulevaa kevättä ja uutta kasvukautta. Seitsemän uutta nuppua on vielä odottamassa vuoroaan, joten talviunesta ei ole tietoakaan. Aikamoinen ihmekukka.

orkidea3

Olen vasta alkanut hoitaa orkideaa ”oikeiden oppien mukaan” upottamalla sen juuriston noin kerran viikossa tai parissa viikossa kokonaan veteen reiluksi tunniksi. Kastelutarpeen näkee tiettävästi kuitenkin parhaiten orkidean juurien väristä, siksi orkideoilla onkin läpinäkyvä ruukku. Hopeanharmaat juuret kertovat siitä, että kasvi on kuiva ja tarvitsee vettä, ja vihreät juuret kertovat riittävästä kastelusta. Orkideaa pitää katsella siis myös alhaaltapäin.

Yleensä huonekasveille voin antaa talvihoidon yleisohjeeksi vähentää kastelua juurien kautta, mutta suihkutella niitä ahkerasti lehtien pinnalle. Sumutinpullolla saa ihanteellisen kevyen suihkun. Lehdet kannattaa pitää pölyttöminä, jotta ne saavat täyden tehon irti vähäisestä valosta.

Kasveista kannattaa pitää hyvää huolta, sillä ne pitävät meistä huolta. Visuaalisen ilahduttamisen lisäksi viherkasveilla on monien lähteiden mukaan vaikutusta sisäilman laatuun. Kasvit parantavat ilman laatua tuottamalla happea ja haihduttamalla lehdistään kosteutta. Voit lukea lisää esimerkiksi täältä.

Kotikasveistamme ovat kukintaansa aloittelemassa parhaillaan myös lehtikaktus ja viirivehka.

3.lehtikaktuksen_kukka

Tämän lehtikaktuksen olen jo monta kertaa aikonut heittää pois todella vaatimattoman ulkonäkönsä takia. Joka kerta se aloittaa kukinnan juuri ennen kuin ehdin tehdä sen. Viivytystaistelija.

2.viirivehkan_kukka

1. hurmesilkkiheina_siirretty

Nämä hurmesilkkiheinät siirsin ruukuista maaperään talvehtimaan loka-marraskuun vaihteessa. Vähän lehtiä päälle vielä – ja toivottavasti myös lunta. Lumikerros on pakkasta vastaan paras suoja.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Ruska-aikaa

3.keinu

Kasvukausi on päättynyt, ei auta. Onneksi vielä saa kuitenkin nauttia upeasta ruskasta ja raikkaasta syyssäästä. Reipastahtinen ulkoilu on mielestäni parasta juuri syksyn keleillä, kun lämpötila on +5–+10 astetta. Metsässäkin riittää vielä suppilovahveroita kerättäväksi, mikä onkin parasta mahdollista hyötyliikuntaa. Puutarhan kasvit saavat vaipua talvilepoon, keräämään voimia kevääseen.

7.marja-aronia

Marja-aronia on tavallinen aitakasvi, jonka marjat voi hyödyntää.

5.viinikoynnos

Syysväreissä hehkuva viiniköynnökseni on vielä nuori.

Terminen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi +5 asteen alapuolelle tai saadaan pysyvä lumipeite. Myös kovat yöpakkaset peräkkäisinä öinä voivat katkaista kasvukauden. Etelärannikollakin tässä vaiheessa ollaan väistämättä lokakuun lopulla.

5.lehdet_maassa

Haravoinnin kanssa ei nykyohjeiden mukaan kannata olla kovin pikkutarkka. Sopiva lehtikate, ruohonleikkurilla silpuksi ajettuna, tekee nurmikolle vain hyvää. Hyödylliset kastemadotkin saavat syötävää, kun nurmikolle on jätetty kariketta. Maatuvat lehden suojaavat myös kasvien juuristoa. Itselläni on tapana läjittää etupihalla kasvavien kolmen rusokirsikan lehtiä puiden, pensaiden ja perennoiden juuristoille. Lehtien maatumien tuo kasveille ravinteita, ja kevääseen mennessä läjä on painunut huomattavasti kasaan.

6.neulaset

Havunneulaset ovat happamia ja hitaasti maatuvia, joten ne sen sijaan haravoin pois nurmikolta. Meillä suuri osa haravointityöstä koskee nimenomaan männyistä pudonneiden havunneulasten haravointia. Takapiha on niin mäntyvaltaista, että nurmikko peittyisi neulasiin, ellei niitä haravoisi. Osansa katteesta tekevät myös oravat, jotka tiputtavat käpysilppua nurmikolle ja terassille kaivellessaan siemeniä kävyistä.

1.suppikset_kuivumassa

2.kuivatut_omena_suppis

Tänä syksynä olen muuten kokeillut vanhaa säilömistapaa, kuivaamista. Helposti kävi ainakin omenasiivujen ja suppilovahveroiden kuivaaminen.

Liljatulppaani_ Maytime

Kaukaa viisas puutarhuri varmistaa viimeistään nyt kevään sipulikukkien kukkaloiston. Vinkkinä viime hetken istuttajille: Viherpeukaloilla loput syyssipulit myydään nyt -60 % hintaan. Kannattaa pitää kiirettä ennen kuin sipulivarasto tyhjenee.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti

Pihalta sisälle

9.orkidea_tumma

Viilenevät ilmat saavat kotipuutarhurit siirtymään pikku hiljaa sisätiloihin. Onneksi osa puutarhaa tuntuu siirtyneen samaa matkaa kodin seinien sisäpuolelle, kun keittiössä riittää puuhaa muun muassa omenasadon parissa, ja pihalta sisälle nostetut viherkasvit tuovat kotoiluun omanlaistaan viihtyisyyttä.

7.omenat_kulhossa

Kahden oman pihan kääpiöomenapuun sadon lisäksi saamme yleensä runsaan määrän omenaa vanhempieni puutarhasta. Tänä vuonna sadon pääosa koostuu punaisesta ja keltaisesta kaneliomenasta, mitkä ovat mielestäni ehdottomasti parhaat tuoreina syötävät omenalajit. Tällä kertaa niitä vain ei millään ehdi syödä tuoreina, sillä kesälajit eivät säily yhtä pitkään hyvinä kuin myöhäisemmät ns. talviomenalajikkeet.

4.uuniomenat

Uuniomenat on omenaherkuista helpoin.

Tänä syksynä säilön omenat pakastamalla. Joskus on tullut kokeiltua sadon jalostamista tuoremehuksikin, sekä mehuasemalla että mehulingolla. Pakastettavat omenat voi haluttaessa huuhdella, kuoria niitä ei tarvitse eikä kannata. Lohkot teen seuraavasti: omena halkaistaan neljään osaan, jonka jälkeen siemenet ja pieni siemenkota on helppo poistaa veitsellä. Tämän jälkeen osat pilkotaan ohuiksi lohkoiksi/siivuiksi.

6.omenalohkot_kattilassa

Pakastepussiin täytän yleensä yhden leivinpellillisen kokoiseen piirakkaan tarvittavan määrän omenaa. Pussista on helppo ottaa tarvittaessa pienempikin määrä. Huomasin esimerkiksi keväällä, että omenalohkot sopivat mainiosti myös smoothieen. Raikkaan maun lisäksi hieman kohmeiset lohkot tuovat smoothieen hyvää rakennetta.

3.omenat_pehmeä

Soseena omena menee mahdollisimman tiiviiseen muotoon, joten siksi suurin osa tulee säilöttyä soseena. Soseen tekeminen alkaa samalla tavalla lohkomalla omenat neljään osaan ja siemenien poistolla. Isommat omenat voi lohkoa pienempiinkin osiin.

Itse käytän soseen tehtailussa isoa 9 litran kattilaa. Pohjalle lorautan jonkin verran vettä, ehkä reilun desin verran. Sitten kansi päälle ja kattila liedelle. Teho saa olla lyhyen aikaa aluksi täysillä, jonka jälkeen se lasketaan pienelle. Pohjalla oleva vesi alkaa höyrystää ja pehmentää omenoita. Kattila saa olla liedellä reilun tunnin, jonka aikana omenamassaa aika ajoin pyöräytetään ympäri.

2.omenesose

Kun omenat näyttävät pehmenneen riittävästi, ne on helppo soseuttaa sauvasekoittimella.

1.Viherkasvit

Jotkut innokkaista kotipuutarhureista eivät välitä sisätilojen viherkasveista, mutta minusta ne tuovat raikkaan lisän kodin sisustukseen. Omat viherkasvini on vastikään nostettu sisällä, ja nopean suihkutuksen jälkeen ne ovat nyt komeimmillaan.

8.orkidea

Oheinen orkidea on muuten ensimmäinen, jonka olen koskaan saanut kukkimaan uudelleen. Ensimmäinen kukinto oli viime marraskuussa. Hoito-ohjeena on yksinkertaisesti pitkä, ihana kesä raikkaassa ulkoilmassa.

 

Kirjoittanut Pihatontun päiväkirja Jätä kommentti