Marian hyötytarhassa

Marian hyötytarhassa kokeillaan, kokataan ja kuvataan. Viherpeukaloiden blogin vieraskynäilija on innokas kotipuutarhuri, joka haluaa ruokkia perheensä luomusti ja opettaa lapsilleen kasvun ihmeitä. Rakkaan harrastuksen äärellä ollaan pilke silmäkulmassa ja opitaan usein kantapään kautta. Maria kirjoittaa arjen iloista myös Kanelia ja kardemummaa –blogiin.

Kurkkusatoa odotellessa

Vihdoin uskalsin istuttaa avomaankurkut ulos. Olen useana vuonna ostanut valmiit taimet Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä. Itsepölyttyvä Wilma on ollut varsin satoisa ja kestävä lajike.

DSC_0079 13

Tänä vuonna esikasvatin Marketer-lajikkeen taimet siemenistä kasvihuoneessa toukokuun alkupuolella. Minulla on kätevä minikasvihuone, jonka kylvöpuuhien jälkeen kiikutin kahdeksi päiväksi kylpyhuoneeseen lattialämmityksen päälle itämään. Kaikki kuusi siementä itivät, eli avomaankurkkua on varsin helppo kasvattaa. Tämän jälkeen siirsin pikkuiset taimet takaisin kasvihuoneeseen, jossa ne saivat kasvaa, vankistua ja karaistua kaikessa rauhassa.

DSC_8926

Avomaankurkku on nopea kaveri, sen esikasvatus kannattaa siemenpussin ohjeistuksen mukaan aloittaa 3-4 viikkoa ennen ulosistutusta.

DSC_9391

Vaikka avomaankurkku on kehitetty juuri viileämpään avomaaviljelyyn sopivaksi, pitää sekin lämmöstä ja suojaisasta kasvupaikasta. Istutin kaksi Marketer-kurkkua kasvatussäkkiin varaston lämpimälle seinustalle.

DSC_2639

Taimet olivat jo ehtineet hujahtaa melko kookkaiksi. Loput neljä istutin kasvimaalle kohopenkkiin. (Kuvassa taustalla näkyvässä laatikossa on tulossa kesäkurpitsan taimia.) Peittelin kaikki taimet pakkasharsolla.

DSC_2654

Aikaisemmin kasvattamani Wilma on partenokarppinen eli itsepölyttyvä lajike. Tällöin harsoa voi halutessaan pitää lämmöstä pitävien kurkkujen päällä vaikka koko kasvukauden. Jos kurkku ei ole itsepölyttyvä, muista huolehtia pölyttäjien pääsystä kurkun kukintoihin harsoja avaamalla. Muuten jäät ilman satoa.

DSC_0079

Kumppanuuskasvitaulukon mukaan kurkulle sopivia kavereita ovat muun muassa pavut, herne, salaatti, punajuuri, porkkana, pinaatti ja sipulit. Huonoja kumppaneita ovat tomaatit ja perunat sekä voimakkaasti tuoksuvat yrtit.

DSC_0530

Meillä avomaankurkkuja käytetään eniten tuoreeltaan leivät päällä ja salaateissa. Muita kurkkuherkkuja ovat tzatziki, isoäidin hölskytyskurkut, suolakurkut sekä tietenkin kurkulla ja vaikkapa mintulla maustetut viilentävät kesäjuomat. Erityisen mahtavalta tuntuu, kun lapsi voileipää tehdessään kysyy:

DSC_0101 11

”Ovathan nämä varmasti oman maan kurkkuja?”

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Vihdoin täällä!

Kevät on taittunut kesäksi ja on aika nauttia vuoden kauneimmasta ajasta.

DSC_0216

Itse pidän eniten juuri tästä alkukesän värimaailmasta. Kaikki on vielä tietyllä tapaa raikasta ja vihreän sävyjä on löydettävissä valtava kirjo.

DSC_0223

Kaikkein kauneinta on mielestäni iltasella, kun värit syvenevät ja ilta-aurinko tuo maisemaan ihan oman tunnelmansa.

DSC_5356

Se siivilöityy kauniisti lehtipuiden välistä, luo tuttuun maisemaan kiinnostavia valoja ja varjoja.

DSC_0182

Käsillä on puutarhurin kiireisimmät ajat. On aika kylvää, kunnostaa, istuttaa, suunnitella, toteuttaa, jakaa, hankkia, vaihtaa.

DSC_0770

Mutta iltaisin on varastettava hetki puutarhalle ja puutarhurille. Pysähdyttävä ihailemaan hengästyttävällä vauhdilla etenevää kasvua.

DSC_0777

Varastoitava muistiin tuoksuja ja tunnelmia.

DSC_0922

Juuri tätä on pitkä talvi odotettu ja nyt se on vihdoin täällä!

 

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kevätlahjoja

Nyt on taas se aika vuodesta, kun kiitetään opettajia, ohjaajia, hoitajia, kuka ketäkin. Itselleni erityisesti tavaralahjojen  keksiminen on aina vähän tuskaisaa, joten olen pitkään suosinut ”kuluvia” hyödykkeitä. Ruokaa, juomaa, kasveja, vähän vastaanottajasta riippuen.

DSC_0079

Viime vuosina olen antanut lahjaksi erityisesti yrttejä, sillä järkeilin niiden sopivan sekä puutarhaan, parvekkeelle että sisätiloihin keittiöön. Melko varma valinta siis, jos ei tiedä lahjan vastaanottajan asumismuotoa.

DSC_5600

Opettajat ovat saaneet meiltä vuosien varrella muun muassa rungollisia rosmariineja, jotka istutin valmiiksi ruukkuun ja viimeistelin pinnan koristekivillä. Yrtin nimen naputtelin liitutaulutikkuun dymolla.

DSC_5606

Päiväkotiin veimme pieniä yrttiruukkuja, jokaiselle eri kasvilla. Nimikyltin sijaan voisi taiteilla kauniin kortin hoito-ohjeineen ja lisätä vaikkapa muutaman käyttövinkin yrtistä.

DSC_0044

Hamstraan erilaisia ruukkuja ja koreja alennusmyynneistä pitkin vuotta. Saviruukkuja, posliinia, puuta, sinkkiä, rottinkia. Erityisesti syksyllä ja aikaisin keväällä ruukkuja löytyy puutarhamyymälöiden ja -osastojen tarjouslaareista.

DSC_0141

Hortensia ja laventeli miellyttävät monen silmää. Yksi tai useampi laventeli koriin istutettuna on kestävä ja helppohoitoinen lahja.

DSC_0036 2

Jos lahjan saajan tietää viherpeukaloksi, niin mikäs sen ihanampaa antaa kuin lajitelma erilaisia taimia. Oli ne sitten yrttejä, vihanneksia tai kesäkukkia.

DSC_0235_2

Aurinkoista toukokuun loppua ja juhlamieltä kevään karkeloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Kevätkukkijat

Sää ei ole täällä päin Suomea hellinyt puutarhuria, mutta kevät etenee vauhdilla. Keskityin monta vuotta keittiöpuutarhaan, ja olen vasta viime aikoina suonut huomiota myös perennapenkeille. Ihanan herkät, mutta sinnikkäät valkovuokot yhdessä helposti leviävän kevätkaihonkukan kanssa ovat varma kevään merkki.

DSC_0097-001

Vielä ollaan kaukana siitä, että kukkaloistoa piisaisi puutarhassamme läpi kauden. Kukkapuutarhamme on kevätpainotteinen ja perennapenkkimme ovatkin kauneimmillaan juuri kesän kynnyksellä.

DSC_0070

Rakastan sipulikukkia, niiden istutus on ihanan huoletonta. Tässä vaiheessa kevättä sitä kuitenkin iloitsee ihan kaikenvärisistä ja -kokoisista kukkasista. Ei ole katastrofi, vaikka vaaleanpunaisena ostetut tulppaanit nousisivat penkistä kirkkaan oransseina. Tai jos huolellisesti etukäteen suunniteltu värikartta ei toteutuisikaan. Kaikenlaisia karkulaisia löytyy aina, joko myyrien tai hajamielisen puutarhurin jäljiltä.

DSC_0243

Viileä keli on viivästyttänyt tämänvuotista kevätkukintaa. Mutta kierros puutarhassa osoittaa, että paljon on jo tapahtunut ja mahdottoman paljon on vielä luvassa!

DSC_0131-001

Kirjopikarinliljoista riittää iloa pitkään, nuokkuva kukka on kaunis sekä nuppuisena että kokonaan avautuneena. Ja kun kuuntelee oikein tarkalla korvalla, voi kirjopikarililjapenkin edessä kuulla hauskaa helinää, kun kukat keinuvat tuulen tahtiin.

DSC_0102-001

Yleensä tulppaanikauden aloittaa hento kääpiötulppaani Tulipa turkestanica, tässä nupullaan sinisten helmililjojen kyljessä. Tämä villitulppaaneihin eli kasvitieteellisiin tulppaaneihin kuuluva kaunotar muodostaa monta kukkaa samaan varteen ja jaksaa kukkia pitkään.

DSC_0255

Tänä vuonna kääpiötulppaanin eteen kiirehti kuitenkin oikealla näkyvä lyhytvartinen lummetulppaani Ancilla. Lummetulppaani aukeaa aurinkoisella kelillä lähes vaakatasoon ja muuttuu kukinnan edetessä hauskasti hennon punertavaksi. Tässä lummetulppaanin kavereina aurinkoa kohti kurkottelevat kääpiötulppaanit ja kirjokevättähdet.

DSC_8858

Tarhakylmänkukan nukkaisia nuppuja tekisi mieli varovasti silitellä. Myöhemmin kasvi aukaisee isot violetit kukkansa ja ilahduttaa pitkään, sillä kukinnan jälkeen muodostuvat hopeiset siemenpallot ovat näyttäviä nekin.

DSC_8868

Haaveilen upeasta hyasinttimatosta keskieurooppalaiseen tyyliin, mutta jo muutama veikeä hyasinttipallero ilostuttaa kukkapenkissä. Matalat hyasintit kannattaa istuttaa penkin etureunaan, muuten ne jäävät muiden jalkoihin.

DSC_0114

Iltakierroksella oli iloinen yllätys löytää uudesta kukkapenkistä vaaleanpunaisia helmililjoja, en nimittäin muista istuttaneeni näitä viime syksynä. Helmililja Pink Sunrise on varsin soma kevätkukkija.

DSC_9427

Valitsemalla eri aikaan kukkivia kevät- ja sipulikukkia voi saada viiikoja kestävän kukinnan kevätpuutarhaan. Ensimmäiset alkavat jo kuihtua, kun toiset vasta työntävät kukkavarsiaan ylöspäin.

DSC_0002

Seuraavaksi opettelen, miten saada kukkiva piha koko kesäksi. Mutta sitä ennen nautin näistä mahtavista keväthetkistä ja luonnon upeista sävyistä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 3 Kommentit

Puutarhurin kaarituet

Kohta meilläkin päästään aloittamaan kylvöt kasvimaalla. Suomen suvessa kylvökset kannattaa suojata hallaharsolla. Muistan hyvin, miten viime vuoden kesäkuussa(kin) sateli lunta.

DSC_0031

Tuli lunta tai ei, hallaharsot suojaavat myös tuholaisilta. Esimerkiksi rucola menee suojaamattomana usein kirpan suuhun. Siinäpä sitä sitten katselee reikäistä satoa salaattikulho kainalossa.

DSC_0056

Kasvilavojen kaaret ovat kätevä ja hermoja säästävä kikka kasvuston suojaamiseen. Olen vuosien varrella kokeillut erilaisia virityksiä. Olen törkännyt multaan muoviputkea sekä muun muassa teltan alumiinikaaria, mutta en ole saanut ankkuroitua kaaria riittävän tukevasti. Usein tuuli tai rankkasade onkin kaatanut koko viritelmän ja hallaharso on liiskaantunut märkänä ja raskaana vasten hentoja salaatinalkuja.

DSC_0097

Tukevia kaaria varten tarvitaan kahta eri paksuutta muovista sähköputkea sekä metallista reikänauhaa. Pätkä paksumpaa putkea kiinnitetään reikänauhalla lavan reunaan. Ohut, pitkä kaari työnnetään paksun kaaren sisään.

DSC_0082

On makuasia, laittaako kaarituet kasvulaatikon sisä- vai ulkopuolelle. Sisäpuolella ankkuroinnit eivät näy, mutta saattavat helpommin täyttyä mullalla. Ulkopuolella ne taas ovat koko ajan näkyvissä, mutta ankkuriputket on helpompi pitää puhtaana.

DSC_0095

Vaikka kaaret olisi paikoillaan, ne saa tarvittaessa siirrettyä kätevästi sivuun ottamalla toisen pään pois ”ankkurista”. Ja kun kaaria ei enää tarvita, ne on helppo irrottaa kokonaan. Ankkurointisysteemit ovat meillä paikoillaan kesät talvet, ja hyvin ovat kestäneet.

DSC_0081

Olen laittanut harsojen liepeiden päälle heinäseipäät, näin harsot pysyvät paikoillaan kovassakin tuulessa. Toki tähän voi käyttää myös kivenmurikoita tai vaikkapa telttakoukkuja.

DSC_0099

 Siitä tosin kannattaa muistaa mainita perheen retkeilijälle.

DSC_0271

Joskus puutarhuria on nimittäin manattu melkoisesti, kun yösijan pystytys ei olekaan sujunut niin joutuisasti…

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit

Mintusta on moneksi

Kasvatin vuosikausia kasvimaallani minttua osaamatta käyttää sitä oikein mihinkään. Sen maku toi mieleeni lapsuuden minttuteet, eikä pelkästään positiivisella tavalla. Tuo vahva, mutta jollakin tapaa pistävä maku maistui itselleni pitkään ainoastaan suklaan muodossa.

DSC_0076

Olin saanut ”mintuntaimen” (ilmeisesti piparminttua) lahjaksi ja sen kummemmin asiaa miettimättä istutin taimen silloiseen kasvimaahani, ruohosipulin ja lipstikan väliin. Paikkavalinta oli vahingossa hyvä, sillä nuo kaikki kolme ovat melkoisen vahvoja kavereita ja elivätkin pitkään sovussa rehottaen.

DSC_0029

Sittemmin olen tutustunut minttujen sielunelämään vähän tarkemmin ja oppinut myös käyttämään niitä. Nykyäänhän on saatavilla monenlaista minttua: on omenaminttua, suklaaminttua, mansikkaminttua. Erikoisuuksia tulee joka vuosi.

DSC_0247_2

Mintut ovat helppohoitoisia ja monivuotisia, ja oman kokemukseni mukaan vähään tyytyväisiä. Ne pitävät aurinkoisesta ja lämpimästä kasvupaikasta, mutta menestyvät myös puolivarjossa.

Mintut ovat hanakoita leviämään ja niiden kasvua joutuu usein rajoittamaan. Itse kasvatan minttuja kasvihuoneen kulmauksen lisäksi ruukuissa. Syksyn tullen siirrän mintut ruukuista perunapenkkiimme talvehtimaan.  Toki koko mintun voi talvehdittaa ruukkuineen päivineen kaivamalla sen talveksi avomaalle.

DSC_0056

Huhtikuussa minttu versoo jo uusia alkuja, jolloin kaivan paakun ylös, jaan sen lapiolla useampaan osaan ja istutan taas ruukkuihin. Minttujen jakaminen on siis varsin helppoa ja ne lisääntyvät pienestäkin juurenpätkästä koko kasvukauden ajan. Eri minttulajikkeet myös risteytyvät helposti keskenään ja lopputuloksena onkin sitten epämääräisiä jälkeläisiä. Mintut kannattaa pitää erillään toisistaan avomaalla ja jättää mintturuukkujenkin väliin etäisyyttä.

DSC_7561

Voimakastuoksuiset mintut toimivat tuholaisten karkotekasveina sekoittaen tuholaisten tuoksusuuntavaiston. Moni osaa jo istuttaa samettikukkia kasvimaalle tuholaisten kiusaksi, mutta myös mintuilla on samainen ominaisuus. Mintut ovat myös hyviä perhoskasveja ja houkuttelevat hyödyllisiä pölyttäjiä.

Hyötytarhassa mintut sopivat hyvin erilaisten kaalien, punajuurten ja tomaattien kumppaniksi. Huono naapuri mintulle on persilja. Hyötytarhan lisäksi on tietenkin vielä kukkapenkeistä tutummat erilaiset värimintut ja mirrinminttu, hyviä pölyttäjämagneetteja nekin.

DSC_0066

No mihin sitten käytän minttuja? Suklaaminttu on ehdoton suosikkini ja sopii moneen: hedelmäsalaatteihin, jäätelöön, suklaamousseen, brownies-taikinaan. Pari lehteä kahvikuppiin ja kuumaa kahvia päälle, niin saat herkullisen tuoksuisen makukahvin. Minttu raikastaa myös jäävedet ja muut kesäjuomat ja sen lehdet sopivat monen leivonnaisen koristeluun. Kuuman kesäpäivän helppo klassikkosalaatti syntyy vesimeloni- ja fetakuutioista sekä hienonnetusta mintusta. Kastikkeeksi riittää loraus oliiviöljyä ja valkoista balsamicoa, päälle rouhaisu mustapippuria sekä sipaisu sormisuolaa.

DSC_0100

Sato on maukkaimmillaan juuri ennen kukintaa ja sanotaan, että kukat tulisi leikata pois. Itse pidän mintun viehkeistä kukinnoista ja annan minttujen rehottaa niitä leikkaamatta. Havittelen vielä kirjavalehtisiä lajikkeita. Nämä ovat kuulemma hillittykasvuisempia. Olisi ihanaa tuoksutella vaikkapa omenaminttua tai ananasminttua!

DSC_0239

Jos haluat tietää lisää mintuista tai yrteistä ylipäätään, käy osallistumassa uunituoreen Sonjan yrttitarha -kirjan arvontaan blogissani Kanelia ja kardemummaa. Pääset sinne tästä. Arvonta jatkuu vappuaattoon, 30.4.2015 klo 24 asti.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit

Hyötytarha laatikoissa

Nyt kun maa alkaa pikku hiljaa sulaa, pääsee taas puutarhaprojektien kimppuun. Etupihallemme valmistui viime vuonna kesähuone, jonka yhteyteen on tarkoitus perustaa pieni lisäkeittiöpuutarha. Muutama istutuslaatikko, sepeliä kulkuväylille, laatikoihin yrttejä, salaatteja, mangoldia, syötäviä kukkia. Kasvihuoneemme ympärillä oleva hyötytarha on jo kokonaan laatikoissa, joten jatkamme hyväksi havaitulla linjalla.

DSC_0015 19

Pidän laatikkopuutarhan helppoudesta ja selkeydestä. Sekä kylväminen, hyötytarhan hoitaminen että sadonkorjuu on helppoa laatikoista. Maa lämpenee kohopenkissä nopeammin ja kylvöpuuhiin pääsee maan tasossa olevaa kasvimaata aikaisemmin. Myös taistelu rikkaruohoja vastaan on laatikkopuutarhassa huomattavasti helpompaa.

DSC_0058

Meillä laatikkopuutarha on syntynyt pikku hiljaa, ei siis huolellisen etukäteissuunnittelun pohjalta. Siksi miehen nikkaroimat istutuslaatikot ovat eri kokoisia ja niitä putkahtelee milloin minnekin, olemassa olevien penkkien ja terassien kylkeen. Sinne, mistä emäntä vain keksii raivata nurmea pois. Miehelle on yhä mysteeri, miksi nurmea ensin kasvatetaan, hoivataan, ravitaan ja leikataan. Kun se kuitenkin jossakin vaiheessa kaivetaan pois. Mutta pitäähän sitä vähän yllätysmomentteja olla!

DSC_0021-001

Kasvihuoneemme nousi aikoinaan kasvimaan sijoille. Ympärille jääneet kasvimaan rippeet rajattiin laatikkopuutarhaksi.

DSC_0022

Hyvin pian kasvihuoneen vieressä ollut kapea, vaikeasti hoidettava nurmikaistale kaivettiin sekin ylös ja tilalle tehtiin lisää laatikoita.

DSC_0064 21

Pari vuotta myöhemmin pähkäilin takapihalla olevaa ”turhaa” tilaa. Kodinhoitohuoneen terassin yhteydessä oli nurmialue, jolla ei ollut oikein mitään käyttöä. Siellä ei loikoiltu, ei pelattu, ei ihailtu ikkunasta kukkapenkkejä

DSC_0008 20

Joten ei muuta kuin hommiin! Nurmi irrotettiin ihan lapiolla kaivamalla ja koko alueen päälle levitettiin rakennuskangasta. Kankaan päälle aseteltiin miehen nikkaroimat istutuskehikot.

DSC_0067 9

Lopuksi alue viimeisteltiin sepelillä.

DSC_0067 10

Nurmen ja sepelin väliin laitettiin nurminauhaa ja sitä vasten pihalaattoja. Tämä erottaa laatikkopuutarhan siististi nurmialueesta ja nurmikon leikkuu sujuu helpommin myös laatikoiden vierestä.

DSC_0031 15-001

Vähän myöhemmin sain vielä pienen portin sekä kehikon terassin seinään. Tähän on tarkoitus laittaa ritilä ja kasvattaa näkösuojaa tuovaa köynnöstä, mutta pika-apua saa vaijerista ja kevyesti kesätuulessa heiluvasta verhosta.

Vertailuksi kuva heinäkuulta 2009. Kuvassa on nykyisen 14 istutuslaatikon sijaan vasta kaksi laatikkoa eikä kasvihuoneesta tai takapihan laatikkopuutarhasta vielä tietoakaan.

101_0361

Täytyy myöntää, että olen varsin tyytyväinen muutokseen ja nykyiseen hyötytarhaamme. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä olisi nyt tässä. Vielä olisi pari otollista nurmialuetta kaivettavaksi…

 

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 7 Kommentit

Ihana iisoppi

Ryytimaalla on mukava kasvattaa syötävän sadon lisäksi myös jotakin oikein kaunista ja silmäniloa tuottavaa. Vaikkapa erilaisia samettikukkia, kehäkukkia tai yhtä lemppareistani, iisoppia.

DSC_0074

Toki nämä kaikki sopivat tavalla tai toisella keittiön puolelle. Niillä on myös tärkeä tehtävänsä hyötytarhassa. Samettikukat ja kehäkukat houkuttelevat tuholaisia pois hyötykasveista tuoksullaan ja väreillään. Iisoppi puolestaan houkuttelee perhosia ja mehiläisiä.

DSC_0044

Iisoppi on kokemukseni mukaan helppo kasvatettava ja varsin sitkeä kasvi. Tuota kaunista ja herkän näköistä, yrtti- ja rohdoskasvien sukuun kuuluvaa kasvia on kutsuttu myös pohjolan laventeliksi. Enkä kyllä ihmettele miksi! Sitkeydestään huolimatta se tuo muodollaan ja väreillään puutarhaan ihanaa cottage garden -henkeä. Lisäksi iisoppi on monivuotinen.

DSC_0108

Kylvin joitakin vuosia sitten jo pidempään laatikon pohjalla pyörineen iisoppipussin siemenet kasvihuoneen vieressä olevaan laatikkoon. Siinä oli juuri iisopin mentävä kolo.

DSC_0017 14

En oikein tiennyt mitä odottaa, muistin vain lukeneeni iisopin olevan kaunis ja monivuotinen. Ja sitä se tosiaan on! Kukkii pitkään ja kestää hyvin maljakossa. Yrttinä en ole käyttänyt sitä vielä kertaakaan, mutta aion lisätä tuota helppoa ja kaunista kasvia myös muualle puutarhaan.

DSC_0038

Siemenet voi kylvää suorakylvönä, kuten itse tein. Toki esikasvattamalla saa aikaisemman kukinnan. Huomasin vasta ensimmäisen talven jälkeen, että siemenpussissa suositeltiin talvisuojausta. Mutta ainakin meillä 2-kasvuvyöhykkeellä iisoppi pärjäsi loistavasti ihan itsekseen.

DSC_0092

Olen istuttanut kasvihuoneen vieressä olevaan iisoppilaatikkoon tulppaaneja.

DSC_0224

Tulppaanit kukkivat toukokuussa, kun iisoppi vasta kasvattelee varttaan.

DSC_0237

Tulppaanien lopettaessa kukintansa kesäkuussa, isommaksi kasvanut iisoppi peittää kuihtuvat kukkavanat.

DSC_0015

Alunperin käyttämäni siemenpussi oli monivärinen sekoitus (vaaleanpunaisia, sinisiä ja valkoisia kukkia). Nyt, pari vuotta myöhemmin, huomaan valkoisten kukkien hävinneen lähes kokonaan. Sininen ja vaaleanpunainen sen sijaan porskuttavat vahvoina eteenpäin.

DSC_0073

Iisoppi sopii mainiosti sekä ryytimaalle että kukkapenkkiin.  Koska iisopin kasvutapa on pysty ja tuuhea, voi sitä kasvattaa matalana reunuskasvina tai aidanteena.

DSC_0104

Tänä kesänä aion lisätä iisoppia etupihan uuteen kukkapenkkiin sekä kylvötaimista että suorakylvönä siemenistä. Katsotaan mitä nousee ja milloin nousee!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Tomaattikuumetta

Kun on pitkin talvea syönyt lähes mauttomia kirsikkatomaatteja, alkaa kevään myötä kohota melkoinen tomaattikuume. Kesäauringon kypsyttämät pienet ja isot pallerot, makeina ja mehukkaina, nam!

DSC_0151

Täällä on taas kaivettu siemenpussit esiin ja tehty tomaattikylvöjä. Multiin pääsi Marmandino One, Sungold, Tigerella, Chocolate Cherry, Pink Plum Baby sekä Ace 55 tomaatinsiemeniä. Vielä tekisi mieli kokeilla jotakin keltaista tomaattia, isoa tai pientä. Olisiko teillä vinkata hyväksi havaittua lajiketta?

DSC_5920

Kasvun ihme siemenestä lautaselle jaksaa hämmästyttää joka kerta. Tuntuu ihan uskomattomalta, että pieni, kuiva, lähes huomaamaton siemen voi myöhemmin tuottaa jotakin niin makeaa ja mehevää. Kuten vaikkapa maailman makeimmaksi tomaatiksi tituleerattuja oransseja Sungold-kirsikkatomaatteja. Ne ovat kuin tuoreita karamelleja!

DSC_0022

Mutta ennen kuin sadosta pääsee nauttimaan, siemenistä kasvavia taimia on jaksettava hoivata asiaankuuluvalla tavalla.

Maaliskuun alkupuolella kylvin siemenet kosteaan taimimultaan, noin puolen sentin syvyyteen. Kylvökset peitin rei’itetyllä muovilla (tuorekelmu / pakastepussi / minikasvihuoneen kansi). Koska siemen itää parhaiten lämpimässä, laitoin kylvökset pesuhuoneen lattialle nauttimaan lattialämmityksestä.

DSC_6511

Kun siemenet sitten olivat itäneet, siirsin ne valoon. Ihanteellinen kasvupaikka olisi valoisa ja hieman normaalia huonelämpötilaa viileämpi. Tavallisesta omakotitalosta on kuitenkin hankala löytää passelia paikkaa. Niinpä pienet taimenalut nököttävät nyt työhuoneemme ikkunalla.

DSC_6484

Taimet tulee koulia, eli siirtää kasvamaan isompaa astiaan, kun taimissa on sirkkalehtien lisäksi ensimmäinen oikea lehtipari. Astia voi olla vaikkapa muoviruukku tai maitotölkki. Kun taimi vankistuu ja ruukku alkaa käydä ahtaaksi, taimi tulisi ruukuttaa entistä kasvusyvyyttä syvempään, aina alimpaan lehtipariin asti. Näin tomaatti muodostaa vahvan ja vankan juuriston.

DSC_3549

Tämä onnistuu helposti esimerkiksi juuri maitotölkissä, johon lisään multaa taimen kasvaessa. Hieman hontelot tomaatintaimet kannattaa tukea kepillä jo alkuvaiheessa.

Maltillisen lannoituksen voi aloittaa, kun ensimmäisestä koulinnasta on kulunut muutama viikko. Itse käytän tomaateille tarkoitettua mietoa kastelulannoitetta.

DSC_3614

Toukokuussa alkaa mielestäni se työläin vaihe, taimien karaiseminen eli ulkoiluttaminen. Huoneenlämmössä kasvaneista taimista tulee ainakin meillä honteloita ja ne tahtovat kaatuilla ulkoilun yhteydessä. Jos käytössäsi ei ole kasvihuonetta, valitse mahdollisimman suojaisa ulkoilupaikka, tai muuten saat selvitellä sikin sokin kasassa makoilevia tomaatintaimia. Kokemusta nimittäin on.

DSC_4957

Taimet kuitenkin vankistuvat nopeasti, kunhan pääsevät lopullisesti muuttamaan multiin kasvihuoneeseen. Älä siis turhaan murehdi pitkäksi venähtäneitä alkuja.

DSC_5274

Jos esikasvatus tuntuu liian työläältä, voit ostaa tanakat taimet vaikkapa Viherpeukaloilta. Täydennän usein kasvihuoneen lajivalikoimaani valmiilla taimilla.

DSC_0068

Taimet voi istuttaa kasvihuoneeseen, tai ulos lämpimään ja suojaisaan paikkaan, kun lämpötila on pysyvästi yli kahdeksan astetta. Suomen kesässä kannattaa kuitenkin varata reilusti hallaharsoa viileiden öiden varalle. Olen peitellä taimet yöunille monet kerrat kesäkuussa.

DSC_0113

Sitten vain tarjotaan otolliset kasvuolot ja toivotaan lämpimiä kelejä! Tomaatinkasvatus voi kuulostaa vaateliaalta, mutta oikeasti se ei ole sitä. Tomaatti sopii aloittelijankin käsiin, se on nimittäin melko armelias kasvattajaansa kohtaan.

DSC_0111

Lisää tomaateista myöhemmin, kun on aika siirtää ne kasvihuoneen lämpöön. Nyt palaan pikkutaimien pariin ja jatkan haaveilua pitkästä ja lämpimästä kesästä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 13 Kommentit

Joka nurkka hyötykäyttöön

Kerroin viime postauksessa puutarhamme työpöydistä. Jatketaan samalla nikkarointilinjalla, eli nyt vinkki työkalujen säilytykseen sekä suojaisan seinustan todelliseen hyötykäyttöön. Kuormalavasta ja vanhoista laudoista tehty ruukutuspöytämme sijaitsee varaston päätyseinustalla. Varaston takaseinän ja vasemmalla näkyvän valkoisen raja-aidan väliin jäi kapea ”romuvarasto”, eli sinne oli taipumus työntää kaikenlaista selvitystyötä odottavaa.

DSC_0086

Päätimme ottaa turhan tilan puutarhan hyötykäyttöön ja samalla siistiä nurkkia. Varaston edessä oleva sepelialue oli kaventunut nurmikon kasvaessa päälle. Kun nurkista löytyi kasvihuoneprojektin jäljiltä nurminauhaa, suodatinkangasta, kivituhkaa, tiiliä ja sepeliä, sai alue ryhtiä nopeasti.

Viherpeukalot20

”Puutarhapisteestämme” löytyy myös seinustapuutarha. Tässä kaikki on vielä alkukesälle ominaisesti siistiä: taimet, kasvatuslaatikko, ruukutuspöytä, työkalut.

DSC_0073

Ja tässä sama nurkkaus huomattavasti rehevämpänä heinäkuun lopulla.

DSC_0079

Varaston suojainen ja aurinkoinen seinusta on passeli paikka lisäkasvatustilaksi. Valkoisessa laatikossa, lasikannen suojassa, esikasvatan toukokuussa kesäkurpitsan taimet. Heinäkuun kuvassa laatikossa rehottaa koristekurpitsa, joka saa rauhassa rönsyillä seinäritilää pitkin. Laatikon suojissa siemenestä kasvanut basilika on monena vuonna antanut maukaan ja muhkean sadon.

DSC_0088

Mökkinaapuriltamme saatujen vanhojen perunalaatikoiden sisällä on muoviset laastipaljut, joissa on kätevää kasvattaa vaikkapa maissia tai tomaatteja. Kuormalavojen päälle nostetut vanhat perunalaatikot säästyvät maakosteudelta ja kestävät lahoamatta pidempään.

DSC_0115

Erityisen tyytyväinen olen kuitenkin suurten työkalujen säilytykseen. Ylempään heinäseipääseen on kiinnitetty ruuveja, joihin työkalut on helppo ripustaa. Alempi heinäseiväs estää työkalujen hakkaamisen seinää vasten, vaikka tuulisi kovempaakin. Työkalut ovat helposti saatavilla, ne tulee nykyään palautettua omalle paikalleen, ja lisäksi kätevä säilytyspaikka on kivan näköinen.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit