Marian hyötytarhassa

Marian hyötytarhassa kokeillaan, kokataan ja kuvataan. Viherpeukaloiden blogin vieraskynäilija on innokas kotipuutarhuri, joka haluaa ruokkia perheensä luomusti ja opettaa lapsilleen kasvun ihmeitä. Rakkaan harrastuksen äärellä ollaan pilke silmäkulmassa ja opitaan usein kantapään kautta. Maria kirjoittaa arjen iloista myös Kanelia ja kardemummaa –blogiin.

Daalian talvetus (ja daaliahuijaus)

Mainitsin ohimennen syyskuun alussa täällä, miten ostamani valkoinen ’Cafe au lait’ daalia paljastui joksikin ihan muuksi. Nooh, kyseisestä kojusta tehdyt messuostokset jatkoivat samalla linjalla loppuun asti. Jokaikinen daaliajuurakko puhkesi kukkaan erilaisena kuin olin sen ostanut. Jospa vihdoin ottaisin opiksi ja kiertäisin messulaarit kaukaa..! Daaliahuijauksesta huolimatta nyt on aika kerrata daalian talvetus, jotta keväällä pääse istuttamaan pulleita ja hyväkuntoisia juurakoita.

kaktusdaalia

Daalian talvetus

  • Pakkasen puraistua on aika katkaista varret ja nostaa daalian juurakot ylös.
  • Juurakkojen on hyvä antaa kuivahtaa, jotta niistä varisee suurin osa mullasta pois. Kosteat juurakot homehtuvat nopeasti varastoinnin aikana.
  • Juurakot talvehtivat parhaiten pimeässä ja viileässä paikassa, noin viiden asteen lämpötilassa.
  • Lado daalian juurakot väljästi laatikkoon. Ripottele päälle hiekkapitoista multaa tai kasvuturvetta. Juurakoita voi tarvittaessa sumutella kevyesti vedellä talven aikana, jos ne näyttävät kovasti kuivahtavan.

daalia-valkoinen

Upeat daaliat eivät harmillisesti kestä ollenkaan pakkasta. Olin harsottanut ne ensimmäisen hallayön varalle, mutta seuraavana päivänä vastassa olivat mustuneet ja kaatuilleet varret. Daaliakausi on nopeasti käsitelty hallan iskiessä.

kaktusdaalia

Olin tavoitellut hillittyjä värisävyjä ja klassisia muotoja, mutta puutarhaamme toki mahtuu väriä ja elämää! Jokaisen daalian kohdalla sai ihmetellä ja jännittää, millainen kukka nupusta aukeaa.

daalia keltainen

Erityisen ihastunut olin tähän suurikokoiseen ja vähän lohenpunaiseen vivahtavaan daaliaan. Minulla ei tietenkään ole mitään tietoa lajikkeista, koska yksikään ei vastannut pussissa mainittua sisältöä. Eli jos tunnistat näistä jonkun, otan tiedon suurella ilolla vastaan!

daalia-talvetus

Mukavia puutarhapuuhia ja kaunista lokakuun jatkoa!

 

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kalamondiini, pikkuinen sitruspuu

Pikkuinen sitruspuu, kalamondiini, taitaa olla vähän haastavan maineen omaavista sitruspuista se kaikkein helppohoitoisin. Sen lehdet ovat kiiltävän vihreät ja kukat valkoiset. Hedelmät ovat pienet, oranssit ja todella kirpeät.

kalamondiini-hedelmät

Kalamondiinit viihtyvät kesäaikaan esimerkiksi terassilla tai ihan taivasalla. Se pitää valosta ja viihtyy parhaiten tuulelta suojassa. Talvisin kalamondiini kannattaa sijoittaa mahdollisimman valoisaan tilaan. Meillä se talvehtii suuren ikkunan äärellä, ihan normaalissa huoneenlämmössä.

kalamondiini-kasvihuone

Kalamondiinia tulee kastella säännöllisesti, mutta multa saa kuivahtaa kasteluiden välissä. Erityisesti talvisaikaan kasvi pitää sumuttelusta, joka on myös tehokas keino pitää tuholaisia poissa.

Viime talvi kyllä otti kalamondiinilla koville, liekö syynä vähän huithapeli kasvinhoitaja..? Jouduin leikkaamaan aika paljon pystyyn kuolleita oksia pois ja mietin, miten reppanan mahtaa uudella kasvukaudella käydä. Toukokuussa kasvi muutti lasitetulle terassille yhdessä hedelmiä puskevan viikunan kanssa. Sitä mukaan kuin viikuna komistui ja hedelmät pullistuivat, kalamondiini tuntui kutistuvan.

viikuna-kalamondiini

Myöhemmin siirsin sitruksen kasvihuoneeseen, jossa se on saanut olla koko kesän aika lailla oman onnensa nojassa. Kasvihuonetta tyhjentäessäni huomasin kalamondiinin tuuheutuneen kivasti. Ja jossakin vaiheessa se on myös kukkinut, sillä latvustossa näkyy pieniä hedelmän alkuja!

kalamondiini pienet hedelmän alut

Kalamondiini on siitä kiehtova kasvi, että se pystyy sekä kukkimaan että kypsyttämään hedelmiä samaan aikaan. Ja se kukkien tuoksu! Jotain niin mahtavaa. Parhaimpina vuosina tämä on kukkinut kahdesti vuodessa. Usein kukinta ajoittuu syksyyn, jolloin kotiin leijailee kertakaikkisen huumaava tuoksu.

kalamondiini kukka

Minulla on ollut myös hauskoja minikokoisia kalamondiineja, mutta niitä en ole onnistunut talvettamaan. Kokemukseni on, että mitä kookkaamman kasvin ostaa, sen paremmin se selviytyy talvesta sisätiloissa.

kalamondiini

Nyt kalamondiini saa vielä hetken nautiskella lasitetun terassin suomasta valosta. Kalamondiini sietää kylmää, mutta öiden mennessä pakkasen puolelle otan sen sisälle.

kalamondiini ruukussa terassi

Toivottavasti se selviää tulevastakin talvesta. Kalamondiini on onneksi osoittautunut varsin sitkeäksi kasviksi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keittiöpuutarhassa syyskuussa

Syysmyräkkä on riepotellut puutarhaa pari päivää. Tuulessa lentelevät keltaiset lehdet ovat saaneet syksyn tuntumaan konkreettiselta, vaikka syyskuun keittiöpuutarhassa on vielä paljon sadonkorjuuta ja muuta puuhaa.

tomaatteja

Kasvihuone on täynnä ihanan värikkäitä tomaatteja. En ole vielä tehnyt ansarin syyssiivousta, joten jokainen auringonsäde tulee suoraan tomaattien tarpeisiin.

tomaatit-kasvihuoneessa

Kesäkurpitsa ’Diamant’ jakaa anteliaasti satoa. Kurpitsapenkin kääpiösamettikukat loistavat väleissä kuin pienet syysauringot. Ne tuoksuvat ihanan sitruunaisilta ja kestävät maljakossakin pitkään.

keittiöpuutarhassa

Tämän kesän uusia kokeiluja on ollut myskikurpitsa. ’Futtsu Black Early’ tekee hauskan mallisia hedelmiä. Vielä en ole päässyt korjaamaan satoa, mutta malton pitäisi kuulemma olla pähkinäinen ja maukas.

myskikurpitsa

Lehtikaalit voivat hyvin ja saavat jäädä penkkiin pitkälle syksyyn, ellei alkutalveen asti. Ne nimittäin kestävät myös pakkasta ja lunta. Ruusukaali ’Masterline’ on vihdoin alkanut tehdä pieniä keriä varteensa. Tämä on kyllä tavattoman veikeän näköinen kasvi!

ruusukaali

Avomaankurkkupenkki sen sijaan on jo korjattu tyhjäksi, putsattu ja käännetty. Samalla keräsin talteen loput kauniin violetit vahapavut. Taustalla pensasmustikka ’Alvar’ on alkanut saada syysväriä.

sadonkorjuu

Viikonlopun tuulenpuuskat tiputtivat loput päärynät puusta. ’Pepi’ päärynä on nyt pari vuotta vanha ja tänä vuonna saimme huikeat 20 päärynää. Jokainen niistä syötiin suurella hartaudella.

päärynä pepi

Viinirypäleet odottavat vielä kerääjäänsä. Tämä ruukussa kasvanut rypälelajike on ’vitis Nordica’. Rypäleet ovat pieniä, mutta ovat vihdoin alkaneet saada makeutta. Tähän asti ne maistuivat aika karvailta. Lisää viinirypäleen kasvatuskokeilusta ruukussa löytyy tästä aikaisemmin tekemästäni postauksesta.

viinirypäle-vitis-nordica

Sadonkorjuukiireitä siis riittää, muista syyspuuhista puhumattakaan! Sipulikukatkin on vielä istuttamatta. Ja jos tutut merkit pitävät paikkansa, puutarhapuuhat jatkuvat aina lumen tuloon saakka. Miten niin puutarhakausi on Suomessa lyhyt..?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Syksy saapui puutarhaan ja myymälään

Syksy on saapunut paitsi puutarhaan, niin myös Viherpeukaloiden puutarhamyymälään. Myymälä on juuri nyt täynnä syksyn hehkuvia värejä.

koristekurpitsa

syysmyymälä

Nyt on hyvä hetki tarkistaa lyhtyjen tilanne kotona, sillä tarjolla on toinen toistaan kauniimpia valon tuojia. Voin vain kuvitella, miten upeasti kynttilänvalo tuikkii tämän marokkolaishenkisen lyhdyn lukuisista pitsimäisistä pienistä reikäkuvioista. Pimenevissä syysilloissa on kyllä aivan oma, ainutlaatuinen tunnelmansa.

lyhty

Syyskelien koittaessa pääsee vihdoin päivittämään pihan ruukkuistutuksia, sillä monet syyskasvit viihtyvät paremmin ja kukkivat pidempään viileässä säässä. Hyvinvoivia kesäkukkaistutuksia ei missään nimessä kannata heivata kompostiin. Ilmettä saa syksyisemmäksi pienillä muutoksilla, vaikka vaihtamalla kasvin kerrallaan. Tai kokoa yhteen kesäkukkaruukkuja ja syyskasveja, niin saat yhä nauttia runsaudesta syysilmeellä täydennettynä.

syksy

Koristekaalit ovat hauskan muotoisia ja raikastavat istutuksia. Väritkin ovat huikean hienoja!

koristekaali

Syklaami on syksyn klassikko. Hienostunut, herkkä ja suloinen. Syklaamit hehkuvat valkoisen ja punaisen sävyissä.

syklaami

Ja entä nämä syystähdet eli princettiat sitten! Melkoisia karkkivärejä, jotka piristävät pimeämpääkin syyspäivää.

syystähti

Myymälästä löytyy paljon myös viherkasveja. On pientä ja suurta, piikikästä ja nukkapintaista. Ylös- ja alaspäin rönsyävää. Sitä aina unohtaa, miten valtava määrä vihreän sävyjä löytyykään. Ja nämä kaikki erilaiset lehtikuviot. Ihanan runsasta!

viherkasvi

huonekasvi

Kun ilmat tästä vielä vähän viilenevät, on aika istuttaa kukkasipulit. Syksyllä istutettavia kukkasipuleita riittää nyt hyllytolkulla. Myymälässä vietetään lauantaina 15.9. Syysriehaa, jolloin kaikki kukkasipulit myydään ”ota 3, maksa 2” periaatteella. Lisäksi talo on täynnä muitakin tarjouksia, esimerkiksi kaikki koristepuut ja -pensaat myydään nyt -40 %. On 10 kg syyssipulisäkin arvontaa, kahvitarjoilua, musisointia…

kukkasipulit

Suuntaa siis puutarhamyymälän Syysriehaan lauantaina 15.9. klo 9-15!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Syyskuun kukkaloistoa

Vaikka syksy jo tekee tuloaan, räiskyvää ruskaa saa vielä odotella. Onneksi puutarhassa riittää yhä kukkaloistoa. Ja osa syyskesän kukkijoista jaksaa kukkia pakkasiin asti.

kukkaloistoa

Syyskuun puutarhassa on jo sellaista laissez-faire meininkiä. Antaa kaikkien kukkien kukkia ja niin edelleen. Puutarha ja syksy etenevät omalla painollaan, tehdään mitä ehditään ja jaksetaan. Kaunopunahattujen ja koristeheinien muodostamat mättäät sopivat tähän henkeen täydellisesti. En valitettavasti tiedä mitä perennapenkin heinät ovat, mutta ne on aikoinaan ostettu Viherpeukaloiden taimimyymälän alelaarista. Talvehtivat hienosti ja ovat mielestäni upeimmillaan juuri näiden punahattuisten syyskukkijoiden kanssa.

sininen ritarinkannus

Ritarinkannukset kukkivat nyt toista kierrosta. Opin pari kesää sitten, että jos kukkavanan leikkaa pois heti ensimmäisen kukinnan jälkeen, kasvi saattaa kukkia uudestaan syksyllä. Ja se tosiaan toimii!

kaktusdaalia

Erilaiset daaliat ovat ehdottomia syyspuutarhan kuningattaria. Tosin tämä kuninkaallinen on hieman vieraalla maalla, sillä en muista tämän väristä tai näköistä daaliaa ostaneeni. Herkkää ’Cafe au lait’ daaliaa tavoittelin, räväkän kaktusdaalian pukkasi. Nämä ovat taas näitä sarjassamme ostetaan messuilta yhtä ja saadaan toista….  Valkoinen daalia sen sijaan näyttää jo tutummalta. Tämän muodossa on jotakin kerrassaan kiehtovaa. Voisin tuijotella kukan terälehtiä tuntitolkulla, ihan parasta meditaatiota.

valkoinen daalia

Osa syysleimuista alkaa olla jo ehtoopuolella, sillä ne aloittivat kukinnan tänä kesänä poikkeuksellisen aikaisin. Tämä kaksivärinen ’Sherbet Blend’ ilahduttaa vielä syyshortensian kupeessa.

syysleimu sherbet blend

Kosmokset ovat sitkeitä ja pitkään kukkivia kesäkukkia. Lämpimänä syksynä olen poiminut näitä maljakkoon vielä marraskuun alkupuolella!

kosmoskukka

Toivottelen lämpimää ja värikästä viikon jatkoa, antakoot syyskuu parastaan!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Upea syyshortensia ’Grandiflora’

Syyshortensia on syyspuutarhan kuningatar, sillä sen suuret ja näyttävät kukinnot koristavat puutarhaa pitkään. Kukintojen väri vaihtelee kukinnan edetessä, joten tylsäksi pensasta ei ainakaan voi kutsua.

syyshortensia

Syyshortensia on helppohoitoinen ja muhkea koristepensas. Sen kaunis kukinta alkaa usein jo heinäkuun lopulla ja jatkuu pitkälle syksyyn, aina syyspakkasiin asti.

syyshortensia-kukinta

Syyshortensian kukkatertut ovat aluksi vähän vihertäviä ja avautuvat sitten valkoisiksi. Syksyn edetessä kukinto saa upean, vaaleanpunaisen syysvärin. Suosiollisena syksynä väri syventyy lähes burgundinpunaiseksi.

syyshortensia-punertava

Hortensiat sopivat hienosti esimerkiksi havujen tai rhodojen seuraan samaan penkkiin, sillä ne kaikki viihtyvät happamassa maassa. Näyttävänä kasvina hortensia sopii katseenvangitsijaksi myös yksinään.

syyshortensia-hapan maa

Syyshortensiat eivät vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta vuosittainen kevätleikkaus runsastaa kukintaa ja kasvattaa kukkien kokoa. Jos pensaan antaa kasvaa vapaasti leikkaamatta, kukintoja muodostaa enemmän mutta ne ovat kooltaan pienempiä. Suuria kukintoja saa, kun pensasta typistää keväisin niin, että tukeviin oksiin jätetään 2-3 silmuparia. Heikot versot poistetaan kokonaan.

syksypuutarha-syyshortensia-grandiflora

Syyshortensia on huomiotaherättävä syyskukkija ja kookkaat kukinnot saavat oksat nuokkumaan. Upea koristepensas tuo puutarhaan valoa ja näköä. Kerrassaan mahtava kasvi!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Hakuropajun tuho ja nousu

Istutin loppukeväästä hakuropajun ruukkuun, kuten jo monen vuonna aikaisemmin. Hakuropaju on näyttävä pikkupuu, jonka vihreä-puna-valkokirjava lehdistö muuttuu syksyn tullen lähes valkoiseksi. Silloin pikkupuu tuntuu suorastaan hohtavan ja tuovan valoa puutarhaan. Hakuropaju kestää hyvin muotoonleikkaamista ja latvusta voisi leikellä pallon muotoon. Itse olen antanut pikkupuun kasvaa kesän ajan vapaasti ja vallattomasti.

hakuropaju-kesähuone

En ole onnistunut talvettamaan hakuropajua maahan istutettuna tai varastossa. Pidän kuitenkin kovasti pikkupuista ruukussa, joten nopeakasvuinen hakuropaju on saanut koristaa kesähuoneemme portaita jo useampana kesänä. Hakuropaju on edullinen pikkupuu, joten olen malttanut ostaa sen joka vuosi.

hakuropaju-uusi

Hakuropaju viihtyy suojaisalla kasvupaikalla, auringossa tai puolivarjossa. Ja sitä kesähuoneen edusta totisesti on. Siinä mielessä paikka on kasveille (ja laiskalle kastelijalle) haasteellinen, että rakennuksen katto torppaa terassin sadevedet. Sinne ei myöskään yllä puutarhaletku. Tänä kesänä kesähuoneen rappusilla on ollut varsin paahteista, joten kasvit ovat joutuneet koville.

hakuropajun-ruukkukasvatus

Niinpä lomareissulta palatessamme vastassa odotti surkea näky. Hakuropaju oli kuivunut pystyyn. Suorastaan palanut karrelle paahteessa. Siirsin hakuropajun takapihan ”väliasemalle”, jonne päätyvät kaikki jatkokäsittelyä odottavat kasvit. Tiedättehän sen paikan, jossakin katseilta piilossa. Jonne kannetaan ränsistyneet ruukut odottamaan tyhjennystä ja putsausta. Sinne hakuropajunkin unohdin.

hakuropaju-kuivuminen

Vaan sattui niin somasti, että pian saatiin heinäkuun ensimmäiset kunnon sateet. Rankkasateen jälkeen, helteessä, ruukussa alkoi tapahtua. Oksiin ilmaantui pienen pieniä silmuja, jotka puhkesivät nopeasti uuteen lehteen.

hakuropaju-silmu

Ruukun kiikutus takaisin etupihalle, kuivuneiden kärkien leikkaus ja nauttimaan hakuropajun henkiin heräämisestä. Tämä todisti jälleen kerran, että kasvien kanssa on parempi olla hidas liikkeissään. Onneksi se sujuu meikäläiseltä varsin luonnikkaasti. Nyt elokuussa on aika erikoista nauttia heleästä keväänvihreästä, kun muu puutarha alkaa jo valmistautua syksyyn.

hakuropaju-uusi kasvu

Tällainen kuolleista nouseminen ja ”uusi kevät” saattaisi sekottaa kasvin talvehtimisen pahanpäiväisesti. Mutta kun hakuropajun talvetus ei ole onnistunut itseltäni muutenkaan, en ota stressiä asian suhteen. Tiedä vaikka tämä olisi niin sisukas kaveri, että selviäisi. Pakko ainakin yrittää!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Yhä ahkerasti kukkivat ahkeraliisat

Oli kesä sitten vetinen, hikinen tai kuiva, ahkeraliisat kukkivat ahkerasti aina kesän alusta loppuun asti. Istutin näitä helppohoitoisia kesäkukkia omenapuun alle, niin kuin olen tehnyt jo monena vuonna. Aikaisempi postaus aiheesta löytyy täältä. Alla olevassa kuvassa on tilanne istutuspäivänä, toukokuun lopussa. Vähän reppana näky, mutta ei hätää!

Tasan kolme viikkoa myöhemmin kesäkuussa ahkeraliisat olivat jo levittäytyneet iloisesti. Tässä kohtaa kuivuus ja paahde vaivasivat melko pahasti puutarhaa, sen huomaa kuvasta vieressä olevan nurmikon ruskettumisena. Mutta omenapuun lehdistö tarjosi täydellistä varjoa kukille. Ahkeraliisat viihtyvätkin parhaiten puolivarjosta varjoon. Ne pitävät myös tasaisesta kosteudesta, mutta sitä ei tänä kesänä ollut tarjolla. Kastelin kukkia harvakseltaan ja saattoivat nuo päästä nuupahtamaankin useamman kerran… En tietenkään kannusta laiskaan kasteluun, mutta hienosti kukat piristyivät joka kerta vettä saatuaan. Ja tuuheutuivat entisestään.

ahkeraliisa-omenapuun-alla

Heinäkuussa kukkien välit olivat jo melkein kasvaneet umpeen. Aikaisempina vuosina tähän on levittäytynyt valkoinen kukkamatto, mutta tänä kesänä valkoisen kaverina oli veikeää lohenpunaista. Näistä tuli yhdessä ihana pari!

Nyt elokuussa omenapuun alustan peittää kaunis, tasainen ja tuuhea kasvusto. Näkyä on mahtava ihailla, sillä moni muu kesäkukka on kuivan kesän ja laiskan kastelijan jäljiltä henkihievereissään.

ahkeraliisa-omenapuu

Ahkeraliisat kestävät yleensä kauniina pitkälle syksyyn. Jatkossa istutan ehdottomasti tällaisen värikkäämmän kombon. Tiedä vaikka ensi vuonna sekoittaisin kolmea väriä, kun on nyt ihan hurjaksi heittäydytty!

ahkeraliisa

Upea kesä lämmönrakastajalle ja upea kesä ahkeraliisoille. Toivotaan vielä leutoa alkusyksyä!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Viiniköynnös tuo iloa myös ruukussa

Minulla on pari syksyä vanha viiniköynnös, jonka sain ilmaiseksi puutarhamyymälästä sen sulkiessa oviaan talven tullen. Olen pitkään haaveillut omasta viiniköynnöksestä, mutta tontilta ei ole tahtonut löytyä sopivaa kohtaa sen kasvattamiseen. Kasvihuoneessa köynnös ei pääsisi maakosketukseen ja muualta en ole löytänyt tarpeeksi aurinkoista, lämmintä ja tuulensuojaista paikkaa. Hätäpäissäni iskin ruukun talvetukseen perunamaalle.

viiniköynnös-parveke

Rusakot kävivät tietenkin parturoimassa taimen, vaan sieltä se ponnisti kevään tullen uuteen kasvuun. Ensimmäisen kesän köynnös vietti ruukussa terassin suojissa ja ilahdutti siellä kauniilla kasvutavallaan. Talveksi istutin sen jälleen perunapenkkiin, tällä kertaa verkolla suojattuna. Se ei estänyt rusakoita. Keväällä parturoitu taimi pääsi jälleen isompaan ruukkuun, nyt varaston lämpimälle seinustalle.

vitis-nordica

Eikä aikaakaan, kun viiniköynnökseen alkoi ilmestyä minikokoisia rypäleitä. Pieni ja nuori taimi ruukussa ja monta tertun alkua. En ollut uskoa silmiäni!

viiniköynnös

Myyntiruukussa olleen lapun mukaan tämä olisi vitis ’Nordica’, jonka rypäleet ovat sinisiä. Vaan missä vaiheessa tuon värin pitäisi muuttua? Vai onkohan laput menneet sekaisin? Oli lajike mikä tahansa, niin sitkeä kaveri tämä ainakin on!

viiniköynnös-ruukussa

Nyt viiniköynnös siis kasvaa ruukussa, varaston päädyssä olevassa ”seinustapuutarhassa”. Maakosketusta ei ole tarjolla sielläkään, joten toiveikkaana kyselen, olisiko kenelläkään teistä tarjota vinkkejä viiniköynnöksen ruukkukasvatukseen? Minkä kokoinen ruukku, miten suojata talvella? Vielä tätä on helppo siirrellä ja kanniskella perunapenkkiin talvehtimaan, mutta kun kokoa tulee lisää, olisi tietenkin kiva ankkuroida köynnös yhteen paikkaan.

viiniköynnös-sato

Nyt pari vuotta vanhaan köynnökseen on tulossa kahdeksan (!) rypäleterttua. Näitä pitäisi kuulemma karsia, jotta ehtivät kypsyttää sadon. Mutta kyllä tuo koville ottaa, millään en hennoisi poistaa yhtäkään rypälettä, tertuista puhumattakaan. Aion pitkittää kasvukautta lasitetulla terassilla ja sitten tarvittaessa vaikka sisätiloissa. Ruukkua pystyy vielä toistaiseksi siirtelemään suht helposti.

viiniköynnös-rypäle

Kuulisin ilomielin kokemuksia viiniköynnöksen kasvattamisesta ruukussa. Oletteko onnistuneet ja millä kommervenkeillä?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Kurkistus kaalimaalle

Kävin pitkästä aikaa kurkkimassa kaalimaalle. Poistin harsot kaalipenkin päältä vasta pari viikkoa sitten ja nyt kaalit ovat saaneet olla takapihan kasvulaatikossa lähinnä itsekseen ja satunnaisen kastelun varassa. Vettä kun ei taivaalta tule vieläkään.

kurkistus kaalimaalle

Kaalipenkki näyttää onneksi komealta. Lehdet ovat ehjiä ja terhakoita. Joka vuosi ihmettelen kukkakaalien valtaisaa lehtimassaa. Ja olen aivan varma, että saan valkoisten kaalien sijaan pelkästään komeakasvuiset lehdet. Mutta siellä se taas tervehti, ensimmäinen kukkakaali. Niin kaunis ja täydellinen!

kukkakaali kypsyy

Kotipihan kukkakaalisato alkaa siis kypsyä. Ja yleensähän nämä kypsyvät aika lailla kaikki samaan aikaan. Kukkakaalien ainoa huono puoli on niiden heikko säilyvyys, sillä kypsyttyään ne alkavat nahistua nopeasti. Tosin meidän puutarhassa näitä kasvaa hyvin maltillisesti, joten varsinaisiin kukkakaalitalkoisiin ei tarvitse ryhtyä. Kukkakaali tarvitsee paljon tilaa ja laatikkopuutarhassa on mukava kasvatella muutakin. Pari kerää sitä ja vähän tuota ja sitten vielä tätä…

harso kaalipenkissä

Olen keskittänyt kaikki kaalit samaan penkkiin, jolloin niiden suojeleminen tuholaisilta on helpompaa. Taimien ulosistutuksen jälkeen peitän kaalipenkin visusti harsolla ja pidän sitä noin heinäkuun puoleen väliin asti. Tässä ajassa kaaleista ehtii kasvaa vahvoja ja tuholaiset eivät puputa koko satoa poskiinsa.

ruusukaali lehdet

Kukkakaalin kaverina penkissä kasvaa tutut vihreä lehtikaali sekä suippolehtinen ’Black Magic’ mustalehtikaali. Uutena kokeiluna on ruusukaali ’Masterline’. Ruusukaalista pitäisi kypsyä pikkuisia palleroita lehtihankoihin. Odottelenkin näitä suurella mielenkiinnolla. Ruusukaali kehittyy hitaasti, joten sadonkorjuu osuu vasta syksyyn.

ruusukaali

Kävi niin tai näin, niin lehtikaalia ainakin taas riittää. Ja mikä parasta, satoa voi korjata pitkälle syksyyn, jopa talvella. Lehtikaali sietää hyvin kylmää (myös lunta ja pakkasta). Tein viimeiset lehtikaalisipsit kasvimaan viime sadosta tammikuussa(!). Kyllähän se kieltämättä vähän oudolta tuntui, heilua saksien ja kulhon kanssa kasvimaalla, toppavaatteissa.

Satorikasta loppukesää!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti