Marian hyötytarhassa

Marian hyötytarhassa kokeillaan, kokataan ja kuvataan. Viherpeukaloiden blogin vieraskynäilija on innokas kotipuutarhuri, joka haluaa ruokkia perheensä luomusti ja opettaa lapsilleen kasvun ihmeitä. Rakkaan harrastuksen äärellä ollaan pilke silmäkulmassa ja opitaan usein kantapään kautta. Maria kirjoittaa arjen iloista myös Kanelia ja kardemummaa –blogiin.

Syyskukkia

Syksy tekee tuloaan ja puutarha alkaa pikku hiljaa valmistautua talvilevolle. Onneksi kukkailoa riittää yhä. Jos pihasta ei löydy pitkälle syksyyn kukkivia myöhäiskesän perennoja, voi kukkaisaa tunnelmaa jatkaa erilaisilla syysistutuksilla.

Nuupahtaneita kesäkukkaistutuksia on helppo päivittää muutamalla syyskasvilla. Vaihda ränsistyneet kesäkukat koristekaaleihin, kukonharjaan, syklaameihin,  pallokrysanteemiin tai vaikka callunoihin. Omissa kesäkukkaruukuissani jatkoaikaa saivat erilaiset koristeheinät, keijunkukat, muratit, hopeaputous ja lankaköynnökset.

Myös osa yrteistä kestää yllättävän pitkään, kuten rosmariini ja hopeanharmaa curry-yrtti. Varsinaisesti curry-yrtti onkin koristekasvi ja vähään tyytyväinen. Se selviää hyvin myös kaatosateessa avotaivaan alla, se tuli todistettua tänä kesänä.

Pallokrysanteemien värikirjo on mukavan monipuolinen, sävyjä löytyy varmasti jokaiseen makuun. Ja vaikka nämä kookkaat syyskukat on näyttäviä jo kaukaa katsottuna, kannattaa kukintaa tarkastella myös ihan läheltä. Yksittäiset pienet kukat ovat ihan huikean kauniita!

Pallokrysanteemit sopivat sekä romanttiseen tyyliin että pelkistettyyn moderniin linjaan. Rottinkinen kori tai suoraviivainen suojaruukku muuttavat kasvin ilmettä ja viimeistelevät ulkoasun.

Jos syksyinen ruukkuistutus sijaitsee katoksen suojassa, iloa riittää hyvinkin pitkään. Kukat jatkavat loistoaan, kunhan niitä muistaa hoitaa. Lannoita säännöllisesti, kastele tarpeen mukaan ja poista kuihtuvia kukkia ja lehtiä sellaisia huomatessasi.

Sitten vain istumaan mukavasti aitiopaikalle ja nauttimaan syksyn väreistä ja tunnelmasta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Syysihanuuksia

Joku asiaan vihkiytymätön voisi kuvitella puutarhakauden olevan kohti ohi. Mutta ehei, syksy tarjoaa vielä vaikka mitä ihanuuksia. Ei tarvitse kuin poiketa puutarhamyymälään ja huomaa sesongin pyörivän yhä täysillä.

Hyllyt notkuvat syksyiseen mielentilaan ja puutarhaan sopivia kasveja. Syyskuu on mitä mainioin aika istutuspuuhiin, sillä syksyn kosteus auttaa kasveja juurtumaan. Kohta on myös aika miettiä keväistä kukkaloistoa ja kaivella kukkasipuleita maahan. Hiljalleen nuupahtavat kesäkukkaistutukset piristyvät syyskasveilla uuteen loistoon.

Tarjolla on jotakin joka makuun. Seesteisen harmonista tai syksyistä väriloistoa.

Kukonharjat leiskuvat, koristeelliset pensastädykkeet eli hebet kaunistavat minkä tahansa ruukkuistutuksen ja syysasterit tarjoavat hempeitä sävyjä.

Skimmia pysyy kauniina pitkälle syksyyn ja erilaiset keijunkukat leiskuvat ruskan sävyissä.

Tähän pallomereen minäkin haluaisin sukeltaa! Pallokrysanteemit pitävät tasaisesta kosteudesta, mutta menestyvät parhaiten vesisateelta suojassa parvekkeella tai terassilla. Lannoittamalla pallokrysanteemia kesäkukkalannoitteella iloa riittää pitkään.

Aina ihanat mehitähdet sopivat yhtä lailla ruukkuun kuin kukkapenkkiin. Näissä on jotakin tavattoman suloista.

Viherpeukaloiden puutarhamyymälästä löytyy myös sisäkasveja, kuten herkkiä herttalyhtyjä ja veikeitä ilmakasveja.

Ulkona on vielä tarjolla puita, pensaita ja perennoja. Itse iskin silmäni tähän näyttävään punaperuukkipensaaseen. Huikean värinen vai mitä!

Ja eihän sitä tietenkin tyhjin käsin päässyt poistumaan tällä(kään) kertaa. Pensastädyke, keijunkukkia, kuparisara, ruukkuja, ihan vaan jotain pientä tarttui mukaan…

Värikästä syksyn aloitusta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Viherseinä

Viherseinät ovat juuri nyt kovin suosittuja. Tiedättehän, niitä hotelleissa ja toimistotiloissa näkyviä sisustuselementtejä, jossa seinään (tai muuhun pystysuoraan pintaan) on asennettu runsaasti kasveja. Meille syntyi tänä kesänä viherseinä puutarhaan vähän vahingossa, tosin tämä ei kyllä ole kovinkaan kompakti tai käytännöllinen.

Olen kertonut muun muassa täällä, miten olen valjastanut talomme joka kulman hyötyviljelykäyttöön. Niin myös varaston takaseinän, joka normaalikesänä on ihanan lämpöisä ja suojainen. Tila varaston ja raja-aidan välissä on kapea, mutta se on riittänyt mainiosti esimerkiksi runkotomaateille ja maissiruukuille.

Tomaatteja siellä on viljelty tänäkin kesänä, mutta nyt koristekurpitsa näyttää valtaavan koko tilan. Esikasvatin valkoisessa viljelylaatikossa erilaisia kurpitsoja ja vanhoista koristekurpitsan siemenistä iti vain yksi, sekin kituliaasti. Jätin sen kasvamaan laatikkoon lähinnä säälistä.

Koska kelit ovat olleet viileät, taivaalta on tullut kasteluvettä ja elokuun kiireet ovat vieneet mukanaan, en ole vähään aikaan käynyt varaston takana. Hämmästys olikin melkoinen, kun vastassa oli villiintynyt viherseinä.

Koristekurpitsa ja malabarinpinaatti risteilevät seinälle kiinnitetyssä raudoitusverkossa sulassa sovussa. Tosin molemmat ovat levittäytyneet myös kulman taakse, kohti kattoa, työkaluihin, tomaatteihin…

Sadonkorjuukori täyttyy varmasti kohta kurpitsoista ihan itsekseen ja vesiämpäri tyhjenee köynnösten kurkotellessa sitä kohti. Liikkuminen kapeassa tilassa alkaa olla vähän haastavaa, mutta onhan tällaista kasvua kerrassaan upeaa seurata kylmän kesän jälkeen.

Oikein hyvää syyskuun aloitusta ja toivon mukaan runsasta sadonkorjuuta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kostean kesän yllättäjät

Tuntuu, että koko kesä on ollut kylmää ja kosteaa. Vaikka eihän se tietenkään niin ole. Mielikuvan huomaa vääräksi viimeistään siinä vaiheessa, kun selailee kesän aikana otettuja kuvia. Onhan siellä toki paljon sadepäiviä ja kumppareita, mutta myös aurinkoisia aamuja, kuulaita iltoja ja ennen kaikkea kauniita kesäkukkia.

Kesän yllättäjiin kuuluvat muun muassa ahkeraliisat. Oletin niiden liiskaantuvan limaiseksi mössöksi taivasalla sadekesää viettäessään. Vaan lähes priimalta nuo yhä näyttävät, kunhan välillä muistaa siistiä kesäkukkaistutuksia huonoksi menneitä kukkia pois nyppimällä.

Myöskään verenpisara ei ole ollut kelistä moksiskaan. Tämä puolivarjosta varjoon viihtyvä kesäkukka on selvästi nauttinut kuluneesta kesästä. Ei ole ainakaan suora paahde kiusannut.

Verenpisaran kaverina kasvava sirokesäkynttilä on sekin kasvanut huiskeaksi kaunottareksi. Ilmavan kasvutapansa ansiosta se on kestänyt tuulet ja tuiverrukset niiden mukana myötäillen. Sirokesäkynttilä, jota myös gauraksi tai herrasväenkauraksi kutsutaan jää nyt kesäkukka-vakkarilistalle, niin mukava tuttavuus tämä siro ja keveä kesäkukka on ollut.

Sähäkän värinen tarhaverbena on ollut hauska lisä muuten niin hempeään kesäkukkakavalkadiin. Tarhaverbenat ovat helppohoitoisia ja kestävät jopa hetkellistä kuivuutta. Se tuli todistettua kesälomareissun aikana, joka osui sille kesän toiselle aurinkoiselle viikolle.

Tarhaverbenaa löytyy monen värisenä ja siinä on mukavan mausteinen tuoksu.

Talon etuterassin ilta-auringossa hehkuu sekalainen kokoelma kesäkukkia. Koska luonto on pääsäätöisesti pitänyt huolen kastelusta, kesäkukkien lannoittaminen kastelulannoitteella on jäänyt vähäiseksi. Sen huomaa huomattavasti hillitympänä kasvuna.

Vieläkö kesäkukat porskuttavat teillä täysillä, vai onko kukat jo vaihtuneet syyskrysanteemeihin?

Siinäpä sitä värikirjoa sitten piisaakin, vähän jo sormia syyhyttää päästä syysistutusten pariin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Jotain sentään tapahtuu!

Kyllä on odottavan aika tuntunut pitkältä! Keittiöpuutarhan sato on kypsynyt ennätyshitaasti. Viime päivien ihana lämpö ja aurinko on kuitenkin saanut kaiken ottamaan isoja harppauksia.

Voi sitä riemua, kun pääsimme maistelemaan ensimmäisiä oman sadon tomaatteja. ’Sungold’-kirsikkatomaatit olivat juuri niin makeita ja herkullisia kuin muistinkin. Ei näistä vielä säilykkeitä tarvitse tehtailla, mutta maistiaisia sentään saa jo joka päivä.

Tähän aikaan satokaudesta olen yleensä jaellut kesäkurpitsoja naapureille ja kadunmiehille ihan kyllästymiseen asti. Vaan tänä vuonna ei ole tarvinnut. Meillä grillattiin ensimmäiset ’Latino’-kesäkurpitsat vasta viime viikonloppuna. Kukkia ja pieniä alkuja on kyllä lupaavasti, kunhan kelit vain pysyisivät hyvinä.

Mustaherukat sen sijaan yllättivät positiivisesti todella runsaalla sadolla. Niitä on herkuteltu tuoreeltaan ja leivonnaisissa, hillottu ja pakastettu. Rungollisen punaherukan marjat puolestaan katosivat rastaiden suuhun ennen kuin ehdin keräyskulhoa hakea. Jospa ensi vuonna muistaisin viritellä verkot tai linnunpelättimen hyvissä ajoin.

Avomaankurkku ’Profi’ on vasta pääsemässä vauhtiin. Tästäkin on ehditty popsia vain muutama herkullisen rapea kurkku. ’Profi’ on yleensä ollut varsin satoisa lajike, joten toiveet ovat nyt korkealla.

Tämän kesä on suosinut kuvan mangoldia sekä lehtikaaleja. Ne ovat olleet ötökkävapaita ja suorastaan kukoistaneet viileässä ja kosteassa säässä.

Yhtä onnekkaita eivät puolestaan ole olleet latva-artisokat ja maissit. Kesään nähden hyvän alun jälkeen tuli Kiira ja katkaisi lähes kaikki kasvustot. Nyt yritän selvitellä, voiko maissia jälkikypsentää kuten vihreitä tomaatteja sisätiloissa vai oliko sato nyt tässä, katkenneissa tähkäpäissä?

Keittiöpuutarha tarjoaa siis yhä jännitysnäytelmää: miten käy kukkakaalien, maistuuko maissi, ehtivätkö kaikki tomaatit punastella? Nyt peukut pystyyn lämpimän syksyn puolesta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Perhosia puutarhaan

Kouvolasta löydettiin viime viikolla uusi perhoslaji. Artikkelin Helsingin Sanomista luettuani havahduin toteamaan, että tänä kesänä perhosia on näkynyt todella vähän. Artikkelin mukaan kylmä kesä on ollut perhosille haasteellinen ja sen on myös huomannut kotipuutarhassa.

Perhosia voi houkutella puutarhaan valitsemalla kasveja, joista hennot siivekkäät erityisesti pitävät. Monet yrtit ovat tällaisia. Esimerkiksi kauniisti kukkiva oregano täyttyy loppukesästä perhosista.

Oregano viihtyy aurinkoisella paikalla, tässä se kasvaa viljelylaatikon takanurkassa. Samassa laatikossa on muun muassa rungollinen mustaherukka, tupsulaventelia, amppelimansikkaa ja timjamia . Oregano sopii mainiosti kasvatettavaksi myös ruukussa terassilla tai parvekkeella. Perhoset kyllä löytävät sinnekin.

Erilaiset timjamit houkuttavat perhosia ja mehiläisiä. Erityisesti sitruunatimjami on näyttänyt olevan näiden suosiossa.

Pitkänhuiskea jättiverbena, yksivuotinen kesäkukka, on hyvä perhoskasvi sekin. Tässä keittiöpuutarhan puolella kasvava jättiverbena kurottelee kohti taivaita elokuisessa ilta-auringossa.

Perhoset suosivat runsasta kasvustoa, jossa on helppo liikkua kukasta toiseen. Pitkään kukkiva iisoppi tarjoaa oivan apajan perhosille.

Tillimäisen varren päässä tuulessa heiluva kosmoskukka sopii niin perennapenkkiin kuin hyötypuutarhaankin. Tämä yksivuotinen kesäkukka on perhosten suosiossa.

Edellä mainittujen lisäksi perhosten suosimia kasveja löytyy niin hyötykasvien, kukkien, pensaiden kuin puidenkin joukosta. Perennoista perhosia houkuttelee muun muassa komeamaksaruoho.

Tutustu siis tarjontaan, tee ekoteko ja luo perhosystävällinen puutarha.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Upeat hortensiat

Pallohortensioiden kukinta puutarhoissa alkaa olla upeimmillaan. Nuoret kukinnot ovat aluksi limenvihreitä, mutta vaihtavat väriä puhtaan valkoiseen kukintojen muuttuessa suuriksi ja pallomaisiksi. Suuret ja painavat kukinnot saavat oksat usein nuokkumaan, erityisesti sateen jälkeen.

Pallohortensia on näyttävä pensas, joka sopii kasvatettavaksi sekä omana ryhmänään että yhdistettynä muihin kasveihin. Runsaan kukinnan aikaansaamiseksi pallohortensia olisi hyvä leikata keväisin. Se sietää jopa vuosittaisen alasleikkaamisen, sillä kukat kehittyvät saman vuoden versoihin. Toisin sanoen pallohortensia kukkii joka vuosi, vaikka sen leikkaisikin alas keväisin.

Pallohortensia viihtyy happamassa maassa, joten se on luonteva kaveri erilaisten havujen ja rhodojen kanssa. Tässä se antaa ilmettä pitkään penkkiin, jossa on tuijien lisäksi alkukesän kukkijoita: erilaisia angervoja ja syreenejä.

Hortensioiden kukinta ajoittuu heinäkuulta pitkälle syksyyn, lajikkeesta riippuen. Pallohortensia ja mustilanhortensia tuovat ilmettä ja näyttävyyttä kuvan suurehkoon istutusalueeseen. Mustilanhortensian kukinta on pysty, pitsimäinen ja kermanvalkea.  Se kukkii runsaasti eikä tarvitse vuosittaista leikkausta.

Syyshortensia on upea pystykasvuinen pensas, jonka kukinnot ovat kookkaat ja kartiomaiset. Syyshortensia ei vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta sitä kannattaa nuorentaa keväisin ennen silmujen puhkeamista. Jos pensaan antaa kasvaa vapaasti leikkaamatta sitä, kukintoja muodostuu enemmän, mutta ne jäävät kooltaan pienemmiksi. Löydät hoito-ohjeita syyshortensialle esimerkiksi täältä.

Syyshortensian kukinta alkaa elokuussa ja jatkuu aina syyspakkasiin asti. Suuret kukkatertut avautuvat ensin valkoisina, mutta muuttuvat hiljalleen syksyn edetessä punertaviksi. Kauniina syksyn lähes burgundinpunaisiksi.

Kaikki hortensiat ovat näyttäviä myös leikkokukkina, joten jos pihaltasi löytyy jonkin sortin hortensia, tuo iloa myös sisätiloihin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 4 Kommentit

Mansikkapaikka

Puutarhaan on mukava sijoitella erilaisia taukopaikkoja varsinaisen terassiryhmän lisäksi. Sellaisia, mihin voi istahtaa ihailemaan ilta-aurinkoa tai nauttia aamuauringosta ja kupposesta kahvia juuri siinä kohtaa, mihin säteet sattuvat osumaan.

Jossa levähtää puutarha-askareiden lomassa virkistävää kesäjuomaa hörppien. Jossa uppoutua pääkopassa villinä laukkaaviin puutarhasuunnitelmiin tai vain katsella kaunista maisemaa. Vilvoitella varjossa helteisenä kesäpäivänä tai jonne hakeutua suojaan tuulelta.

Tuoleja, penkkejä ja pieniä pöytäryhmiä voi sijoitella kasvihuoneeseen, ison puun katveeseen, viljelykaatikoiden kupeeseen. Juuri sinne, missä puutarha näyttää parhaat puolensa ja voit nauttia puutarhan tarjoamasta rauhasta. Keskittyä hetkeksi kasvien kauneuteen ja niiden tuoksuihin.

Jos sinulle ei ole mahdollisuutta ripotella yksittäisiä tuoleja tai penkkejä pitkin puutarhaa, valitse kevyt ja siro kaluste. Sitä on helppo siirrellä eri paikkoihin mielialan ja puutarhan kauneimman kohdan mukaan.

Tosiasiahan on, että sen kerran kun alas istahtaa, huomaa välittömästi penkissä rehottavan rikkaruohon. Tai valo osuu juuri kohdilleen ja on kirmattava hakemaan kamera. Kahvi jäähtyy kuppiin ja näitä kupposia saattaa hyvinkin löytyä ympäri puutarhaa erilaisten taukopaikkojen ja istutuspöytien läheisyydestä.

Siitä huolimatta on mahtavaa rakentaa oma mansikkapaikka ilta-aurinkoon, aamuaurinkoon, varjoon, hedelmäpuun alle, tuoksuvan perennapenkin viereen. Juuri sinne missä haluaisi istua, jos joskus malttaisi.

Kun se rauhallinen hetki jonakin päivänä koittaa, on hyvä että tunnelmallinen taukopaikka on jo valmiina!

 

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Puutarhaterveisiä Englannista!

Piipahdimme pikaisesti saarivaltiossa ja yritin ahmia puutarhakohteita sen minkä tiukalta aikataululta ehdin.

Oli tavattoman mielenkiintoista pongata tuttuja kasveja ja kasviyhdistelmiä, mutta myös pähkäille ja yrittää tunnistaa itselle uusia ihmeellisyyksiä.

Silmiinpistävän yleinen (tai ainakin juuri nyt eniten kukkinut) kasvi oli syyssyrikkä. Tässä Wikipediasta lainattu kuva, sillä jotenkin käsittämättömän kätevällä tavalla onnistuin poistamaan osan matkakuvista jo reissun päällä. Kaikki syyssyrikkäkuvat niiden mukana…

Syyssyrikkä, kuva Wikipediasta.

Muistan ihailleeni kasvia aikaisemmin Viherpeukaloiden puutarhamyymälässä, mutten ole toistaiseksi uskaltanut ostaa sitä, sillä olen ollut epävarma kasvin talvehtimisesta näillä seuduin (II-vyöhyke). Mutta niin ihana tuo perhosia houkutteleva kasvi oli, että onhan se nyt pakko ottaa kokeiluun! Syyssyrikän kukinta alkaa suomessa elokuun loppupuolella ja se voi talvehtia II-vyöhykkeellä tai pohjoisempanakin lämpimällä ja tuulensuojaisella paikalla. Alla olevassa kuvassa on (todella) pienen pieni pilkahdus syysyrikästä eli syyssyreenistä kuvan vasemmassa reunassa. Tunnistat sen syreenin lailla nuokkuvista violeteista kukinnoista. (Jos siis näkösi on parempi kuin minulla ja edes erotat sitä kuvasta).

Kuvan oikeassa reunassa olevat kaatuilevat hattivatit sen sijaan ovat itselleni ihan vieraita. Tunnistaako joku teistä kasvin?

Lontoon keskusta-alueen puistot ja puutarhat tarjosivat monenlaisia tyylejä ja värejä. Oli tarkkaan kantattuja ja harkittuja väriläiskiä sekä luonnonmaisemaa jäljittelevää niittymäisyyttä.

Oli eksoottisempaa kasvitarjontaa,

ja perinteisiä kesäkukkia ja köynnöksiä.

Yksi hyvin yleinen kasvi oli viehko jättiverbena, joka tuo kerroksellisuutta ja keveyttä kukkapenkkiin. Sen kumppaneiksi oli usein istutettu koristeheiniä ja sinipallo-ohdaketta.

Kardoni eli villiartisokka eli ruotiartisokka koristi perennapenkkejä niin kaupungin keskustassa kuin perinteisissä englantilaisissa kartanopuutarhoissa. Tämä kookas kasvi on latva-artisokkaa nopeakasvuisempi ja sitä kasvatetaan nykyään lähinnä koristetarkoituksissa.

Sinisarja on hienostunut kasvi, joka henkii kartanotunnelmaa. Se sopii yhdistettäväksi yhtä lailla ruusuihin kuin käytettäväksi moderneissa, yksinkertaisissa istutuksissa. Sinisarjat ovat monivuotisia, mutta ne tarvitsevat talvetuksen viileässä ja valoisassa paikassa.

Joko sinun puutarhastasi löytyy jotakin näistä englantilaisen puutarhan yleisimmistä kasveista? Omaan ostoslistaani sujahti juuri syysyräkki ja valkoinen sinisarja, katsotaan onnistunko vielä löytämään näitä jostakin!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kasvihuonekuulumisia

Kasvihuoneen alkukesä on ollut rauhallinen. Yölämpötilat ovat kovin alhaisia, joten odottelen yhä lämpöaallon tuomaa kasvuspurttia. Jotain sentään ansarin suojissakin tapahtuu.

Tomaattien ja yrttien kasvatuksen lisäksi kokeilussa on uusia tuttavuuksia.

Kasvihuoneen perällä komeilee persikka ’Bonanza’. Tämä on hillittykasvuinen ja itsepölytteinen lajike, eli se tuottaa hedelmiä ilman toista lajikumppania. Talvetusta kellarissa tai vastaavissa oloissa suositellaan, omani yritän talvettaa syksyn tullen varastossa.

Kiiviköynnös Jenny sopii hyvin ruukkuviljelyyn ja tuottaa aurinkoisella ja lämpimällä paikalla pieniä ja maukkaita hedelmiä. Köynnöksen pitäisi olla voimakaskasvuinen, mutta ainakin tämän vuoden kasvulämpötiloissa se on edennyt kovin verkkaiseen tahtiin. Tämäkin pääsee talveksi varastoon odottamaan uutta, lämpimämpää kesää.

Sitruunaruoho on sekin kokeilussa ensi kertaa. Tämän esikasvatus on kuulemma tolkuttoman hidasta, joten olin oikein tyytyväinen löytäessäni reilun kokoisen taimen. En ole varma, tulenko käyttämään sitruunaruohoa ruoanvalmistuksessa, mutta kasvi oli mielestäni kuin kaunis koristeheinä. Joten siellä se nyt majailee kasvihuoneessa, persikan kyljessä.

Banaanista olen kirjoittanut blogiin ennenkin, esimerkiksi täällä. Nyt purkkiin pääsi taas uusi banaanivauva, katsotaan millainen jättiläinen tästä tällä kertaa kasvaa!

Onko kenelläkään teistä kokemuksia kiiviköynnöksen tai persikan kasvatuksesta? Kuulisin mielelläni lisävinkkejä hoitoon ja talvetukseen liittyen.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti