Heidi Roth

Minun nimeni on Heidi ja kirjoitan tänne Viherpeukaloiden blogiin puutarhaan liittyvistä aiheista, Heidin kesästä. Olen kahden lapsen äiti, kirjailija, markkinointiviestinnän ammattilainen, mediatuottaja, sekä kaiken näiden lisäksi innokas puutarhanlaittaja. Mielestäni kauniin pihamaan pitää olla puhdasta zeniä eli sellaisen näköinen, että silmä lepää ja mieli rauhoittuu. Luomuruoka omasta maasta on parhainta mitä tiedän. Ostimme kahdeksan vuotta sitten omakotitalon Nurmijärveltä peltojen ja metsien keskeltä. Talo oli hyvässä kunnossa, mutta pihalla ei ollut kuin nurmikko. Vuosi vuodelta olemme laittaneet pihaa omanlaiseksemme ja se näyttääkin olevan loputon suo…

Trendikukka Syysleimu häikäisee väreillään

Syysleimu_pinkki

Katsellessani eri pihoja kesäreissujeni aikana huomasin erään kasvin, jota varmaan voisi sanoa tämän ajan ”trendikukaksi”. Kyllä. Sen nimityksen antaisin syysleimulle, joka leimuaa monissa eri väreissä ympäri Suomea. Alunperin syysleimu on saapunut Eurooppaan Pohjois-Amerikasta ja vuosikymmenten saatossa se on sopeutunut hyvin myös meidän pihoillemme.

Syysleimut

Yleensä syysleimu kukkii heinä-elokuussa tai jopa syyskuussa, mutta tänä vuonna tulin siihen tulokseen monen muun kotipuutarhurin kanssa, että nyt syysleimun kukat ovat jo alkaneet kukkia hyvissä ajoin heinäkuussa.

Syysleimu voi kurkottaa jopa puolitoista metriä maasta joten tämä kannattaa muistaa istuttaessasi sitä perennapenkkiin. Syysleimun rinnalle sopivat esimerkiksi pionit jos haluaa samaa korkeutta olevaa, mutta eri aikaan kukkivaa kukkaa. Näyttävien kukintojen takia syysleimua voi myös käyttää värintuojana havujen läheisyydessä.

syysleimutpenkissä

Etsiessäsi paikkaa syysleimuille kannattaa kuitenkin katsoa, ettei sijoita niitä aivan pihan kuumimpaan osaan. Paahtava aurinko nimittäin altistaa syysleimut taudeille. Sen vuoksi puolivarjoinen paikka, jossa ne kuitenkin saavat jonkin verran aurinkoa on turvallisin vaihtoehto.

Joskus syysleimuja vaivaa leimunhärmä eli silloin kukat alkavat voida huonosti ja niistä tulee harmaita. Tällöin kannattaa tarkastaa ovatko kasvit saaneet tarpeeksi vettä. Vesi annetaan mieluummin aamusta, että kasvien juuret ehtivät kuivua yöksi. Liian tiheä kasvualusta voi myös olla syynä härmään joten kannattaa myös tarkistaa, että kukkapenkin maa on tarpeeksi ilmava syysleimuille.

Valkoinensyysleimu

Leimukukat kuuluvat sinilatvakasveihin. Kaikki leimut eivät ole kuitenkaan monivuotisia niin kuin syysleimu. Itse en edes tiennyt, että korkean ja näyttävän syysleimun lisäksi pihamaata voisi laittaa koristamaan myös matala kasvuisempaa sammalleimua ja rönsyleimua. Löytyypä myös kesäleimua, jonka pitäisi kukkia kesäkuusta syyskuuhun yksivuotisena. Näiden kukat ovat valkoisia, punaisen, sinisen tai lilan sävyisiä tai monivärisiä. Eri leimu lajikkeita on paljon, eli jos tykästyy syysleimuun niin tästä kasvisuvusta löytyy varmasti paljon muitakin silmää miellyttäviä kukkia omalle kesäpihalle.

Syysleimuvioletti_1

Kirjoittanut Heidi Roth 3 Kommentit

Kehäkukkaa teehen ja tuholaistorjuntaan

kehakukkaa_kasvimaa

Luontaista tuholaistorjuntaa kasvimaalle

Kehäkukka on yksivuotinen kesäkukka, jota näkee usein hyötypuutarhan liepeillä. Se on niin sanottu houkutuskukka, koska se karkottaa hajullaan tuholaishyönteisiä. Myös valkosipulia kannattaa kasvattaa, koska sillä on sama funktio. Muita samaa asiaa ajavia kasveja ja kukkia ovat mm. samettikukat, pietaryrtit, sipulit, tomaatit ja sellerit. Tätä tietoa on hyvä käyttää siinä vaiheessa kun suunnittelee kasvimaataan. Eli jos tänä vuonna on ongelmia tuholaisten kanssa, niin kannattaa katsoa ensi vuonna näiden tietojen pohjalta kasvimaan järjestystä hieman uudelleen. Jos nämä keinot eivät riitä, niin aina voi tuholaisten ilmestyessä yrittää myös muita keinoja. Itselläni on esimerkiksi tapana heittää tuhkaa kasvien päälle, jos näen niissä tuholaisia tai niiden toukkia. Myös nokkosvesi on hyväksi todettu tuholaisten karkottaja, joka toimii samalla maaperän lannoittajana.

Kehäkukkaa voi käyttää myös hyvin ruokiin ja rohtoihin. Älä kuitenkaan käytä kehäkukkaa jos olet raskaana, koska se voi aiheuttaa supistelua. Kehäkukan kukat ovat parhaimpia tuoreena käytettynä, mutta niitä voi myös kuivata. Juomien lisäksi kehäkukkaa voi käyttää hyvin esimerkiksi salaatteihin ja keittoihin. Jos kehäkukan oranssia sävyä haluaa käyttää väriaineena, on syytä kypsyttää ruokaa vähän aikaa öljyssä tai voissa.

kehakukka

Kehäkukan kauneusvaikutukset ovat myös tunnettuja. Kehäkukan kukista voi tehdä esimerkiksi kasvovettä, joka puhdistaa ja poistaa epäpuhtauksia iholta. Myös rohtona kehäkukan ominaisuudet ovat monen kirjavat. Se sopii niin haavojen parannukseen, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin kuin tulehduksien parantamiseenkin. Kehäkukka taitaakin olla kotimainen vastine Aloe Veralle (Lääkealoe).

kehakukka_artikkelikuva

Muita suositeltavia kukkia hyötypuutarhan läheisyyteen ovat ruiskaunokit. Ne ovat perinteisiä kasveja, joita on myös aiemmin kasvanut paljon ruispelloilla.  Minun mielestäni ne sopivat erinomaisesti kasvimaan läheisyyteen, koska ne houkuttelevat takuu varmasti myös perhosia ja mehiläisiä. Tätäkin kukkaa voi syödä. Se sopii salaatteihin ja on todella kaunis kakuissa ja muissa leivonnaisissa koristeena. Sokerikuorrutettu ruiskaunokin kukka voisikin olla aika hurmaava kesäkakun koristeena!

ruiskaunokki

Kehäkukka-minttujäätee

Kuumana päivänä paras janojuoma syntyy helpoista raaka-aineista. Kiehauta ensin vesi ja lisää sitten kuumaan veteen mintunlehdet ja kehäkukat. Anna teen tekeytyä kymmenen minuuttia. Jos haluat makeutta, voit sekoittaa sekaan hieman hunajaa. Lisää sitten juomaan jääpaloja. Kehäkukilla saa jääteehen lisää hyvää makua ja kaiken lisäksi kukat ovat kauniita juomassa. Kannattaa kokeilla!

kesajuoma

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Omenan tuoksuinen pihamaa Tallinnassa

omenapuunvarjossa

Yleensä suomalaisten Eestin matkat rajoittuvat Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja maksimissaan pariin päivään. Minulla oli kunnia ja mahdollisuus majoittautua ystäväni omenan tuoksuisella perhetilalla, joka sijaitsee lähellä Tallinnaa. Sain tutustua vuosikymmenien uurastukseen puutarhassa ja pihan mahtavaan tunnelmaan. Pääsyy ihanaan tunnelmaan löytyi jykevistä suurista tammista ja paljon nähneistä vanhoista omenapuista.

Pellolla asustavat kurjet toivat myös oman tunnelmansa pihapiiriin. Ystäväni kertoi, että kerran yksi kurki oli tehnyt niin läheistä tuttavuutta, että oli tuonut nokkansa aivan ystäväni olkapäälle. Kurkien tekemiä pesiä pystyi myös bongaamaan korkeilta paikoilla, kuten sähkötolppien päältä.

pihamaa_tallinnassa

Kyselin mielenkiinnolla eestiläisistä puutarhan kasvatusmetodeista ja perinteistä. Pihamaalta löysin tuttuja kukkia ja kasveja, mutta myös hieman tuntemattomampia. Talon emäntä kertoi, että heillä on tapana kasvattaa omassa puutarhassaan niin paljon kasviksia, marjoja ja yrttejä kuin mahdollista, kauniita kukkia tietenkään unohtamatta. Puhdas ruoka omasta maasta on kunnia asia, joten opit halutaan säilyttää.

perunapelto

Pellolle tehty perunamaa on jokaisen pohjoisen kasvimaan kivajalka, niin myös täällä. Toinen jokapäiväinen ruokapöydän herkku on avomaankurkku, sekä yrteistä käytetyin taitaa olla tilli. En ollut ennen maistanut kurkkusalaattia, joka oli niin herkullista. Resepti oli hyvin yksinkertainen, avomaan kurkusta oli leikattu kuori pois ja ne oli pilkottu pieniksi suikaleiksi. Sekaan laitettiin smetanaa tai ranskankermaa, tosin kermaviilikin varmaan sopisi hyvin, sekä paljon tilliä silputtuna. Mausteeksi riitti hienojakoinen merisuola maun mukaan.

Sain myös maistaa ihanaa tuorepuristettua omenamehua. Pihamaalta löytyi myös punaviinimarja / punaherukka pensaita, karviaisia, vadelmia ja mansikoita, joista käytiin popsimassa tärkeät vitamiinit suoraan tuoreena vatsaan. Kyllä tällainen piha vaikutti oikealta kesäparatiisilta minun mielestäni ja olin hyvin kiitollinen kun sain olla vieraana sydämellisten ihmisten luona ja oppia taas hieman lisää puutarhan hoidosta.

punaviinimarjat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Veden solinaa ja pionin kukintaa

vesipuro

Heinäkuussa piha on parhaimmillaan. Vesi solisee metsänlaidalla ja metsämansikat odottavat poimijoitaan. Jos haluaa pientä puhdetyötä kesänajaksi, pienen vesiaiheen tekeminen on oivaa jumppaa.

vesiaihe

Pihan maaperänmuotoja kannattaa käyttää hyödykseen vesiaiheissa. Puron voi tehdä virtaamaan pihan läpi tai pienen lammen voi tehdä keskelle pihamaata niin kuin yllä olevassa kuvassa. Vesiaiheen rajaaminen on myös tärkeää. Kaupoista löytyy paljon erilaisia vesipatsaita, jotka antavat viimeisen silauksen pihan paraatipaikalle.

pioni

Otin talon edustaa komistavasta kukkapenkistä pari kuvaa. Pioni viihtyy näköjään parhaiten aurinkoisella paikalla. Vaikka pionin kukinta onkin ohi suhteellisen lyhyessä ajassa, kannattaa sitä kuitenkin istuttaa ja odottaa kun kukat ovat täydessä loistossaan. Tätä kaunokaista kun kelpaa katsella. Samaan kukkapenkkiin on myös istutettu syysleimua, jonka vuoro on kukkia sitten hieman myöhemmin.

kukkapenkista

Kylläpä pihalta löytyy vielä muitakin kukkijoita, kuten perinteistä pensasruusua. Nautitaan heinäkuun lämmöstä!

kurtturuusu

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Hyvän mielen kukkapostikortteja

keltainenkukkapostikortti

Näiden kuvien pääosissa ovat kaikenkirjavat kukat. Toivon, että katsoessasi näitä kuvia tunnet hyvyyttä ja mielesi on rauhallinen. Nykyaikana suurin osa mediasta keskittyy korostamaan meidän negatiivisia tunnetiloja. Ihmiset ahdistuvat, tuntevat surua, kateutta ja suurta huolta. Pelko ajaa meitä ja kuin ravihevoset syöksymme eteenpäin laput silmillä, tunnemme vain raipan iskut ja painon, jota vedämme perässämme.

valkoinenkukkapostikortti

Olen paraikaa kirjoittamassa toista kirjaani ja vaikka joudunkin itse kahlaamaan huonojen uutisten valtamerissä kun teen taustatutkimusta elämän synkistä puolista dekkareihini ja ehkäpä juurikin sen takia, haluan tasapainoa elämääni ihmettelemällä lapsen silmin kaikkea ympärilläni olevaa kauneutta. Ehkä suurin osa teistä tietää miltä kuulostaa ja näyttää kun lapsi näkee tai kokee jotain uutta ensimmäistä kertaa. Se on niin täynnä vilpitöntä ja sydämestä kaikuvaa ihmetystä, että jo jonkin verran elämää nähneenä tätä tunnetta on vaikea kaivaa itsestään esille.

Mutta minä yritän. En suostu juoksemaan tätä elämää laput silmillä vaan haluan pysähtyä ja ihmetellä. Koskettaa ja tuntea. Ja sitten tietenkin kirjoittaa tarinat niin, että antaisin jotain itsestäni takaisin tähän elämän kiertokulkuun.

punainenkukkapostikortti

Luulen, että moni meistä etsii puutarhasta ja luonnosta sitä rauhaa, jota olemme menettäneet vuosien saatossa. Tiedän kuitenkin omasta kokemuksesta, että itse puutarhanhoitokin voi tuoda stressiä. Silloin täytyy vaan ottaa se itseäänkin täydellisyyteen ruoskiva raippa pois kädestä ja muistaa mistä elämässä onkaan kyse. Hengittää syvään ja toivottaa tervetulleeksi se oma sisäinen lapsi katsomaan tätä maailmaa.

nuppukukkapostikortti

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Keskikesän juhla – niin kuin sen muistan

Keskikesän juhla lähenee. Saahan nähdä, onko tänä vuonna poikkeuksellisesti maa koristeltu valkoisilla lumihiutaleilla. En aio kuitenkaan keskittyä ihmeellisiin ilmoihin kuvissani vaan muistelen miltä oma juhannukseni on näyttänyt monena vuotena ja mihin suuntaan toivon säiden menevän. Onhan tässä vielä kesää jäljellä ja niin kauan on myös toivoa.

perhonen

Juhannuspöytään sopivat makeat mansikat ja perinteitä kunnioittaen monet grillaavat juhannusruokansa. Kasvihuoneessa kasvatetuista kurkuista ja oman pellon valkosipuleista tekee nopeasti raikkaan tsatsikin lihan tai kasvisten seuraksi. Valkosipuli on siitä hyvä, että se kestää maassa monta vuotta jos sen antaa vaan kasvaa. Ei ole väliä onko maassa pakkasta vai ei, edes kesälläkään. Raastettuun kurkkuun ja pieneksi silputtuun tai puserrettuun valkosipuliin lisätään reilusti kreikkalaista jogurttia. Mausteeksi ripaus hienoa merisuolaa, pippuria, sitruunan mehua ja kesäsuosikki on valmis.

mansikkasuu

Juhannustaikoja ei pidä myöskään unohtaa ja muutamiin niistä tarvitaan kukkia. Naimattomat neitoset keräävät kilvan kukkia tyynynsä alle tai kirmaavat vain Eevan asuissa pelloilla. Pitäkäähän silmänne auki. Näitä saattaa vilahtaa maisemissa. Tosin näillä ilmoilla todennäköisyys saattaa olla pienempi.

Onpa eräs uskomus taikavoimistakin. Jos näet saniaisen kukkivan juhannusyönä, niin poimi se välittömästi. Sen sanotaan tuovan poimijalleen taikavoimia. En tiedä sitten, onko joku tätä ihmettä koskaan nähnyt, saati sitten taikavoimista, mutta jostainhan tämäkin uskomus on lähtenyt.

juhannus_1

Juhannuskokko kuuluu myös tietysti yöttömien öiden juhlijoille. Hyvänä vinkkinä pihan puhtaanapitoon on kerätä turhia roskia kesän aikana yhteen paikkaan ja sitten juhannusyönä polttaa kasa kokkona. Meidän kokosta löytyy yleensä kaikenlaista turhaa tai rikkinäistä puutavaraa ja risuja. Kylläpä siellä palavat myös kuivuneet lehdet ja muut pihan pikkuroskat.

Juhannuksena kaipaukseni järvelle on suurimmillaan. Suomen kesän idyllisin nautinto on rantasauna ja järvi. Lähikoivuista pitää tietenkin saada vihta tai vasta tehtyä. Saunan lauteilla löylyjen saattelemana ja koivun tuoksun ympäröimänä koko kesän olemus kiteytyy. Tätä perinnettä eivät kylmät ilmatkaan voi viedä suomalaisilta keskikesän juhlijoilta.

Hyvää juhannusta ja annetaan sisäisen aurinkomme paistaa!

juhannuskokko

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Luonnonhelmassa, aamukasteessa

kissankelloaamulla

Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa luonnonkukista. Olen yrittänyt jättää omaan pihaani myös tilaa luonnon omalla jäljelle. Parhaassa tapauksessa se vain täydentävää pihaa, huonoimmassa tapauksessa joutuu tekemään paljon töitä, että tätä jälkeä saa muokattua.

Joka kesäiseen taisteluun esimerkiksi voikukkia vastaan olen ottanut parina viimeisenä vuotena eri asenteen. Nykyään voikukat voivat päätyä meillä ruokapöytään. Voikukat kannattaa kerätä ennen kuin ne aukeavat eli nuppuina. Nuput vaan pannulle yhdessä laadukkaan oliiviöljyn ja valkosipulin kanssa. Makua voi aina piristää puristamalla esimerkiksi happamaa limeä tai sitruunaa sekaan, myös hunajaa voi kokeilla kuullottamisen loppuvaiheessa. Tämän jälkeen voikukannuput voi lisätä vaikka vuohenjuustosalaattiin, johon ne sopivat erityisen hyvin.

Luonnonkukkien positiiviset puolet ajavat kyllä selvästi ohi pienet vastoinkäymiset, joita joudumme kohtaamaan itse muokatuissa pihoissamme.

Parasta aikaa ihastella tai kuvata luonnon omaa kädenjälkeä on aamukasteessa. Nämä kuvat on otettu todella aikaisin aamulla, kun luonto on vielä koskematon ja se huokuu elinvoimaa.

kissankello

Yhtenä hyvänä esimerkkinä upeasta luonnonkukasta on herkkä kissankello. Se on monivuotinen ruoho, joka on hyvin yleinen. Onpa kissankello päätynyt myös Keski-Pohjanmaan maakuntakukaksi.

tuomi

Miten kauniita ovatkaan tuomet ja syreenit puoli viiden aikaan aamulla tai pelto täynnä kiiltäviä sadepisaroita? Itse luonto myös on paras apu pihasuunnittelussa. Se on vinkkejä täynnä, kun vain osaa etsiä. Tätä ”luonnonpihaa” meillä Suomessa riittää ja mikä parasta, se on meidän kaikkien ulottuvilla.

pellolla

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti

Orkidean loistoa ja lepoa

orkidea

Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) eli kansankielellä orkideat ovat vallanneet monen kukkaharrastajan sydämen. Suomessa on jopa Orkideayhdistys, joten se jo kertoo kuinka suosittu kyseinen kasvi on.

Suomenkielinen nimi ”kämmekkä” on annettu kämmekkäkasvien liuskaisten juurimukuloiden muodosta, jotka muistuttavat kahta kämmentä. Kämmekkäkasvien eri lajeja on todella paljon, enkä ainakaan minä erota kuin pari peruslajia. Perhoskämmekät, joista käytetään myös nimeä Perhosorkideat (Phalaenopsis) ovat ehkä kaikkein suosituin tästä trooppisesta lajista, joita myydään huonekasveina.

orkidea

Tropiikissa orkideoiden ruukkuina näkee käytettävän mm. puolikasta kookospähkinää. Suomessa orkidean ruukkuun voisikin suositella vaikka männynkaarnaa, joka ajaa samaisen asian eli se on luonnon huokoinen materiaali, joka sitoo myös kosteutta. Tämä on tärkeää orkidealle, koska ylimääräinen vesi pitäisi aina valuttaa pois kastelun jälkeen. Olenpa jopa lukenut vinkeistä, joissa suositellaan orkidean kastelua sadevedellä. Tätä niksiä käytän myös muille kasveille. Jos kesällä en saa tarpeeksi sadevettä talteen niin ainakin varmistan, että valutettu kraanavesi seisoo päivän-pari ennen kasvien ja varsinkin yrttien kastelua. Sanotaan, että kraanavesi on liian kovaa kasveille ja kukille ja tämän takia sen pitää ”hapettua”.  Jotkut myös vannovat hapettuneen veden nimeen kun on kyse omasta juomavedestä.

perhoskammekka

Täytyy tunnustaa, ettei minulla ei ole oikein aiemmin onnistunut orkidean kasvatus. Olen ostanut perhoskämmeköitä huonekasviksi, mutta noin parin kuukauden jälkeen kukat kuihtuvat ja tipahtavat pois. Ensin ajattelin, että ehkä vika on kovasti jalostetuissa kasveissa, jotka ovat tarkoitettukin lyhytikäisiksi. Mutta, nyt kun tutkin asiaa tarkemmin niin tajusin, että orkideoillakin on niin sanottu ”lepokausi”, jolloin ne eivät kuki. Tämä kukkatarhuri on ehkä vaan ollut liian hätäinen ja luullut, että tappoi kukkansa vaikka ne olivatkin vain menossa lepäämään.

Mitäpä tästä opimme? Tunne siis kasvisi edes perustasolla ja tiettyjä lainalaisuuksia on vaan pakko noudattaa jos haluaa pitää kukkia elossa kuukaudesta, saati sitten vuodesta toiseen. Tietenkin on myös hyväksyttävä, ettei orkidean kukat ole koko ajan kaunistamassa sitä parvekkeen reunaa vaan aivan kuten me ihmisetkin, sekin tarvitsee vaatimattomampaa hiljaiseloa, jotta sitten jaksaisi taas ilahduttaa loistollansa.

orkidea

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Ruusun aikaa ja taikaa

ruusut, ruusu

Tarinassa mies antaa naiselle tummanpunaisen ruusun ja me kaikki tiedämme hänen aikeensa. Mikä näissä ruusuissa oikein on, että ne lähestulkoon huumaavat meidät kauneudellaan? Yhden tunnetun legendan mukaan punainen ruusu on tullut Kreikkalaisen rakkauden jumalattaren Afroditen verestä. Afroditen rakkauden pojan nimi Eros on muuten anagrammi sanasta rose, ruusu.

Intohimon ilmentymä ja monissa paikoissa symbolina käytetty ruusu tunnetaan ympäri maailmaa. Eri väriset ruusut saattavat kuitenkin tarkoittaa eri asioita eri kulttuureissa. Myös meillä Suomessa on kautta aikojen viestitty ruusujen kautta. Mitähän sen kuuluisan rentunruusun saajan on sitten pitänyt oikein ajatella?

desert_rose

Mutta tunnetteko tätä ”ruusua”?
Adenium obesum eli Adenia on itse asiassa mehikasvi, mutta yleisesti puhutaan aavikkoruususta.

Täytyy myöntää, että ennen tätä vuotta ainut assosiaatio, mikä minulle tuli sanasta aavikkoruusu oli Stingin laulu, Desert Rose. Nyt olen päässyt ihastelemaan tuota kaunokaista ihan elävänä. Uutena tietona minulle myös tuli se, että tätä aavikoiden kuningatarta voi kasvattaa Suomessakin sisällä.

Aavikkoruusuja yleisempiä meillä Suomessa ovat juhannusruusut ja muut pensasruusut. Yksi muutaman kesän takainen suosikkini oli runsaasti tumman punaisia ruusuja kukkiva köynnösruusu. Onneksi se ei ollut kovin herkkä aloittelijan virheille ja se kukki anteliaasti pari kesää terassilla ristikoiden välissä.

DSC_0050 (3)

Ilahduin muuten kerran kovasti kun sain ystävältäni istutettavan ruusun lahjaksi. Mielestäni se on kovin ihana lahjaidea vaikkapa kesän juhliin! Tässä tosin kuva perinteisestä leikkoruususta.

Monena kesänä haaveilin sellaisesta ruusuportista, joka olisikin ollut ehkä tällaisen romanttisen puutarhurin unelma. No, turha varmaan sanoa, ettei sellaista ole vielä pihalla, mutta osa tätä puutarhurointia onkin haaveilu ja ajatus millaisessa ympäristössä haluaisimme viettää aikaa.

Ruusunkukista saa ylellisiä koristeita jos makealta tuoksuvia ruusunterälehtiä ripottelee sängylle tai kylpyyn. Ruusunlehtiä voi myös kuivattaa ja näin ne toimivat hyväntuoksun lähettiläänä pidempäänkin.

Myös perinteisistä kurtturuusuistakin saa kovasti iloa sekä ravintoa. Monesti unohtuukin ruusun hyötykäyttö ruoanlaitossa. Ruusunmarjoista saa tehtyä esimerkiksi herkullisia kiisseleitä, soseita tai hilloja.

Kyllä. Elämä on ruusuilla tanssimista. Välillä jalat osuvat kipeästi piikkeihin ja suremme haavojamme. Välillä taas ruusun huumaavat tuoksut sekoittavat päämme ja tanssimme pehmeillä ruusunlehdillä yhtä kevyesti kuin perhoset kesäillassa. Ruusuisia aikoja.

Punainen_ruusu

Kirjoittanut Heidi Roth 2 Kommentit

Pihasuunnittelua osa 5 – Kesäkukat

kesä_istutus

Kesäkukkien valitseminen taitaa olla pihasuunnittelun viimeisin työvaihe, jonka avulla pitäisi olla jo aika valmis paketti kasassa. Kukat ja kukkaistutukset antavat pihalle sen kuuluisan viimeisen silauksen, pisteen i:n päälle.

Sitä voi pitää hyvänä ja huonona asiana, että nimensä mukaisesti kesäkukat kestävät yleensä vain yhden kesän pihalla. Homma on siis vastassa joka vuosi, mutta se myös tarkoittaa sitä, että jokainen kesä voi valita mieleisensä kukat koristamaan pihaa. Yleensä kesäkukista tulee ainakin minulle mieleen valtavana röykkiönä riippuvat petuniat ja muut amppelikasvit. Mutta kesäkukkia kannattaa hankkia myös muihinkin istuksiin ja yhdistellä niitä rohkeasti vaikkapa hieman ”rouheampaan materiaaliin” kuten heiniin tai vaikkapa tuivioihin.

Ruukkuistutuksissa kannattaa myös kiinnittää huomiota itse ruukkuihin. Mitä isompi ruukku, sitä näyttävämmän istuksen voi saada aikaan. Tietenkin pieniinkin ruukkuihin saa hienoja istuksia, mutta sitten niitä kannattaa varata useampia ja ripotella esimerkiksi ympäri pihaa. Itse olen halunnut suhteellisen isot kesäkukkaistukset lähelle pääovea. Ikään kuin toivottamaan tervetuloa vieraille.

tynnyri_istutus

Helpoimmalla pääsee jos ostaa suoraan valmiiksi paketoituja kesäkukka-lajitelmia. Muita hyviä ja helppohoitoisia kesäkukkia ovat muun muassa Marketat, Pikkupetuniat, Neilikat, Orvokit ja Verenpisarat muutamia mainitakseni.

lilja_istutus

Liljojen heräämistä odotan yleensä kuin kuuta nousevaa. Eikä turhaan. Korkeina kasveina liljoja on myös kiva yhdistellä lisukekasveihin kuten murattiin tai lumihiutaleeseen, jotka kasvavat ruukusta yli tehden istutuksesta runsaan näköisen.

Toivon, että saitte pihasuunnitteluun ideoita ja inspiraatiota näiden viiden pihasuunnittelujuttuni perusteella.

Suunnittelun ja toteuttamisen riemua!

 

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti