Heidi Roth

Minun nimeni on Heidi ja kirjoitan tänne Viherpeukaloiden blogiin puutarhaan liittyvistä aiheista, Heidin kesästä. Olen kahden lapsen äiti, kirjailija, markkinointiviestinnän ammattilainen, mediatuottaja, sekä kaiken näiden lisäksi innokas puutarhanlaittaja. Mielestäni kauniin pihamaan pitää olla puhdasta zeniä eli sellaisen näköinen, että silmä lepää ja mieli rauhoittuu. Luomuruoka omasta maasta on parhainta mitä tiedän. Ostimme kahdeksan vuotta sitten omakotitalon Nurmijärveltä peltojen ja metsien keskeltä. Talo oli hyvässä kunnossa, mutta pihalla ei ollut kuin nurmikko. Vuosi vuodelta olemme laittaneet pihaa omanlaiseksemme ja se näyttääkin olevan loputon suo…

Pihojen helppohoidokit – Angervot ja pensashanhikit

Koristepensailla ja aidoilla saadaan pihalle monivuotisia raameja. Useimmat pihan pensaista selviävät varsin vähäisellä hoidolla. Hoitotoimenpiteiksi riittää kastelu, lannoitus ja mahdolliset leikkaukset. Tässä muutama vinkki pihasuunnitteluun liittyen.

Rusopajuangervo

Tämä kaunis pystykasvuinen koristepensas on Rusopajuangervo. Sen tuntomerkkejä ovat suippokärkiset, sahalaidalla varustetut tummanvihreät lehdet. Kukintona sillä on kartiomainen terttu, joka on hieman karvainen ja punertava. Tämä angervo kukkuu elo-syyskuussa.

Rusopajuangervo

Rusopajuangervoita voi käyttää joko aitana tai pensaina. Ne ovat helppohoitoisia ja hyvin peittäviä. Rusopajuangervo on myös hyvin nopeakasvuinen. Nopeakasvuisuuden lisäksi se leviää helposti, joten juurimaton asentaminen istutusvaiheessa on ihan järkevä lisä. Tämän koristepensaan hyviä puolia ovat sen muokattavuus. Sitä voi muokata omaan malliin sopivaksi leikkaamalla. Paras aika tähän toimenpiteeseen on maalis-huhtikuu.

Jaloangervot

Jaloangervot ovat itse asiassa kestäviä ryhmäperennoja vaikka ne ovatkin pensasmaisia. Niille parhain paikka löytyy puolivarjoista, runsasmultaisesta pihan nurkkauksesta. Jaloangervot menestyvät myös auringossa, mutta silloin pitää vain huolehtia että kasvualustaa on riittävästi. Säännöllinen kastelu on tälle kasville tärkeätä. Jaloangervoiden seuralaisiksi käyvät muun muassa hortensiat ja alppiruusut. Jaloangervosta saa myös piristävää väriä vesiaiheiden läheisyyteen, koska se menestyy hyvin vedenäärellä.

Istuttaessa jaloangervoita pidä huoli, että istutusväli on ainakin 30-40 senttiä. Lisäksi tämän kasvin yhteydessä kannattaa pitää mielessä keväthalla, joka voi vahingoittaa vastaistutetun kasvin lehtiä. Kevään loppupuolella puhkeavista lehdistä voi myös päätellä kukinnon sävyn. Jos lehdet ovat tumman punaiset, tulee kukinnostakin tummempi purppura. Itse kukinta ajoittuu heinä-syyskuuhun.

Jaloangervojen hauskoja puolia ovat sen kyky houkutella perhosia. Jaloangervoiden maksimi korkeus hipoo hieman yli metrin. Toki jaloangervoista löytyy myös matalampia lajikkeita.

Jaloangervo

Pensashanhikit

Pihoille istuttaa mieluusti helppohoitoisia koristekasveja, jotka kukkivat vuodesta toiseen, eivätkä ne vaadi paljon jatkuvaa työtä. Pensashanhikki on yksi vaihtoehto näyttävään pensaaseen. Se kukkii suhteellisen pitkään, jopa kesäkuusta lokakuuhun saakka hieman lajikkeesta riippuen tietenkin.

Pensashanhikki
Pensashankin voi sijoittaa huoletta aurinkoiselle / puolivarjoiselle paikalle, jossa on kuivahko, kalkkipitoinen tai hiekansekainen maa. Jos pensashanhikin haluaa valjastaa aidaksi, pitäisi istutusväli olla puoli metriä, muuten ne voidaan istuttaa noin metrin päähän toisistaan. Pensashanhikki menestyy lähes koko maassa (korkeimpia 7 ja 8 kasvuvyöhykettä lukuunottamatta). Lisäksi tätä kauniisti kukkivaa pensasta on saatavilla monissa eri värivaihtoehdoissa. Itse tykästyin tähän valoisaan keltaiseen pensashanhikkiin. Se ei säikähdä myöskään kovaa tuulta, eikä kuivuutta. Pensashanhikki ei vaadi säännöllistä leikkausta, mutta vanhoja oksia on hyvä leikata varhain keväällä kasvun ja kukinnan parantamiseksi. Tällaisia helppohoitoisia kasveja kyllä arvostaa varsinkin jos pihalla on paljon muuta tekemistä ja muita kasveja, jotka vaativat jokapäiväisen kastelun kesän aikana.

Pensashanhikki_lähikuva

Kirjoittanut Heidi Roth 1 Kommentti

Haaveissa kasvihuone

Olisiko sinun aika kokeilla kasvattaa omaa ruokaasi ensi kesänä? Tai ehkäpä haaveilet leppoisasta kesäolohuoneesta ulkosalla? Tässä muutama vinkki hyötypuutarhureille kasvihuoneeseen liittyen.

Hyötypuutarhat ovat saaneet viime vuosina paljon suosiota muun muassa luomuelintarvikkeiden kasvun lisääntyessä. Ihmiset arvostavat ruoan puhtautta ja luonnonmukaisia menetelmiä kasvatuksessa. Hyötypuutarhurointi ei rajoitu pelkästään omakotitalojen ja rivitalojen pihoille, koska nykyään myös kaupungeissa on paikkoja, joissa innokkaimmat voivat kasvattaa yhdessä ruokaansa. Onpa joissakin kerrostaloissa jopa valjastettu kattoterassit hyötykäyttöön. Kekseliäs ja innokas kasvattaja täyttää vaikka kasvusäkkejä mullalla ja alkaa kasvattamaan niissä kasveja. Tietenkin näissä tapauksissa on hyvä pitää lupa-asiat kunnossa.

kasvihuone_2

Kasvihuoneen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon tilan käyttötarkoitus. Onko siellä tarkoitus vain kasvattaa kasveja vai kaipaatko kenties oleskelutilaa, jossa voit nautiskella kasvien parantavasta voimasta? Lisäksi kannattaa miettiä materiaalit tarkkaan. Kennolevyt ovat hyviä vaihtoehtoja, sekä myös perinteinen lasi. Meille sattui monena vuotena niin, että raskaan lumen keräytyessä kasvihuoneen katolle (vaikka olikin viistokatto), liian heikko kattomateriaali antoi periksi ja katto hajosi.

kasvihuone_1

Kasvihuoneen voi rakentaa itse tai sen voi ostaa valmiina. Tarjolla on paljon eri kokoisia ja erilaisiin vaatimuksiin sopivia kasvihuoneita. Kasvihuone voi myös olla yksi pihan sisustuselementeistä. Kasvien kasvatuksen lisäksi sitä voi käyttää vaikka kesäisenä olohuoneena, jossa on mukava lueskella tai vaan muuten viettää aikaansa. Joskus viherhuone on myös rakennettu talon yhteyteen ja se voidaan myös mahdollisesti lämmittää talvella. Näissä viherhuoneissa tai lasiterasseilla kevät alkaa huomattavasti aiemmin ja kasvukaudesta voi nauttia pitkälle syksyyn. Jos suunnittelee kasvihuonetta omalle maalleen kannattaa paikka valita huolella. Mahdollisimman valoisa paikka on tietenkin paras kasvihuoneelle, jotta kaikki auringon lämpöenergia saadaan valjastettua hyötykäyttöön.

kasvihuoneideoita_2

Vanhoista ikkunoista saa myös kerrassaan kätevästi kasattua omanlaisensa kasvihuoneen. Jos on nikkarin vikaa, niin voi ostaa itse puutavaraa ja tarvikkeita, joista saa tehtyä itse mieleisensä  kasvihuoneen. Me rakensimme itse kasvihuoneemme. Vuosien kuluessa peruskasvihuoneemme sai myös tilaa rajaavat puulaatikot, joihin teimme mullalla täytetyt kohopenkit. Lisäksi suunnittelimme sinne vedenkastelujärjestelmän, jonka turvin pystyi myös hieman matkustelemaan, eikä tarvinnut olla joka päivä kastelemassa kasveja.

Varsinkin tomaateille ja kurkuille kasvihuone on ehdoton. Olen myös kasvattanut kasvihuoneessa yrttejä. Muun muassa steviaa, jättibasilikaa, persiljaa ja korianteria. Lisäksi olen kasvattunut siellä rucolaa ja lehtisalaattia. Muita kokeilujani ovat olleet chilit, paprikat, munakoisot ja maissit. Verrattuna avomaalla kasvattamiseen sain paljon enemmän satoa. Se on myös hyvä paikka kuivattaa esimerkiksi sipuleita tai valkosipuleita. Lisäksi aikaiset puutarhurit onnistuvat kasvattamaan kasvihuoneessa omat taimensa suoraan siemenistä. Monet kokeilevat myös viiniköynnöksen kasvatusta lasitetuilla terasseilla ja kasvihuoneissa.

kasvihuoneideoita_1

Unelmien kasvihuoneesta puhuttaessa keräsin teille muutamia ihania kasvihuoneideoita Pinterest-tauluuni nimeltä Greenhouse. Tässä linkki sinne. 
Käykää tutustumassa!

kasvihuoneideoita_3

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Vinkkejä kuutarhureille

creative commons Luke.Larry

Monessa maassa on vielä vanhan perimätiedon osaajia, jotka vannovat kuun liikkeiden vaikuttavan myös puutarhanhoitoon. Itse aistin hyvinkin voimakkaasti kuunkierron eri vaiheet ja siksi innostuin asiasta.

Esittelen tässä kuunkiertoon perustuvaan viljelyyn muutaman periaatteen. Kuupuutarhureiden tekemisiin vaikuttavat kuun korkeus, miten kuun rata asettuu taivaalle (sideerinen kuukausi). Kuu nousee joka päivä eri korkeudelle taivaalla. Ne, jotka kiinnostuvat aiheesta voivat etsiä lisätietoa, jota on hyvin tarjolla. Aiheesta on tehty useampia kirjoja, mm. Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen kirjoittama Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa.

Netistä löytyy ilmaisia kalentereita vuodelle 2015. Tässä yksi linkki, josta voi käydä katsomassa vuoden 2015 kuukausittaiset kuunvaiheet.

Kuunvaiheiden nimet tulevat siitä kuinka näemme kuun tänne maapallolle. Kuunkierto jakautuu neljään jaksoon:

– Uusikuu (tyhjäkuu, kun kuu näyttäytyy meille täysin pimeänä)
– Kasvava puolikuu
= nämä vaiheet ovat yläkuuta

– Täysikuu (kun kuu näyttäytyy meille täydessä loistossaan, se on täysin valaistu)
– Laskeva / vähenevä puolikuu
= nämä vaiheet ovat alakuuta

kesakukat

Vanhan kuun sirpin hävitessä kokonaan on uuden kuun aika. Silloin se on niin sanottu tyhjäkuu. Uusikuu on parasta aikaa vain nautiskella puutarhasta tai kasveista. Antaa niistä huokuvan energia parantaa ja eheyttää. Kasvavaa kuuta kutsutaan myös yläkuuksi. Sen aika kestää kaksi viikkoa. Silloin kuun voima vetää kasvua ylöspäin. Kasvavan kuun aikana maapallo ikään kuin hengittää ulos, kuin se puhaltaisi energiaa ylöspäin eli kasvinesteet nousevat ylös kasviin. On olemassa vanha sanonta: ”alakuu illasta, yläkuu aamusta”. Tämä viittaa siihen, että yläkuun aikana työt kannattaa tehdä aamupäivällä, jolloin kuun vaikutus entisestään vahvistuu.

Kasvavan kuun aika on hyvää aika kylvämiselle ja kasvien istuttamiselle niiden kasvien osalta, jotka kasvavat maanpinnan yläpuolella. Tätä oppia voi myös toteuttaa muussa omassa elämässään, silloin on myös aika kylvää uusien projektien siemenet oman elämäsi multaan. Nousevan kuun aikaan on myös erinomaista aikaa kerätä hedelmät ja marjat, koska niiden uskotaan säilyvän pidempään tuoreena ja olevan täynnä ravinteita juuri silloin.

puutarha

Alenevassa kuussa maapallo ikään kuin hengittää sisään. Se imee itseensä nesteet ja sitä mukaa ravinteet, joita on kasveissa. Tämä aika on siis erinomaista kasvien kannalta puuhasteluun jos haluaa pitää ne elinvoimaisena. Silloin on oikea aika karsia turhia kuivaneita latvoja tai esimerkiksi pensaita tai puita latvoista. Silloin neste ja ravinteet ovat alempana ja näin ollen kasvi ei menetä niin paljon niitä. Mitä tulee  sadonkorjuuseen, niin maassa kasvavat juurekset ovat parempi kerätä laskevan kuun aikaan, koska niiden alimmat osat ovat syötäviä ja ravinteet ovat silloin alhaalla. Samoin juuresten istutuksen voi hoitaa alenevassa kuunvaiheessa. Paras aika juureksien istuttamiselle on viikko heti täydenkuun jälkeen. Tämä kuun viimeinen vaihe on myös hyvää aikaa esimerkiksi leikata nurmikko tai nyppiä rikkaruohoja, koska ne eivät kasva silloin niin paljon ja onhan tällaisella toiminnalla myös niin sanottu puhdistava vaikutus, vanhan karsimista ennen uuden alkua. Annetaan tilaa uudelle. Laskevan kuun loppupuolella tai täydenkuun aikaan on myös viisasta hoitaa kasvien lannoitus.

Myös sisäkasveja voidaan hoitaa kuunkierron ja perimätietoa mukaillen. Jos olet aikeissa vaihtaa tammikuun tietämillä uudet mullat kukkiin tai istuttamassa taimia se kannattaa tehdä kasvavan kuun aikana eli vasta tammikuun 21. päivän jälkeen. Sisäkukkien parhaimmat päivät kasteluun ovat tulevan viikon maanantai tai tiistai.

Lisäksi pieni vinkki keväiseen mahlan keräykseen. Miettiessäsi parhaimpia mahlannousunpäiviä nyt tulevana keväänä kannattaa ottaa kuukalenteri käteen, jotta saisi tuosta mainiosta terveysjuomasta parhaimman hyödyn. Luin muuten, että jotkut povaavat tästä meidän koivuista kerättävästä kevään elinvoimalla täytetystä juomasta suosituinta terveysjuomaa vuodelle 2015.

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2015 kaikille ja kuuntäyttämiä ideoita tuleviin puutarhahaasteisiin!

laventeli

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Kaukokaipuu lämpimään

Näin se aina yllättää, kaukokaipuu lämpimään. Hetkiä, jolloin voi tutkia kasvun ihmeitä, antaa kasvoille lämpökylpyjä. Nauttia trooppisten kukkien tuoksuista. Ihastella värikkäitä perhosia, jotka liitelevät lempeässä merituulessa.

Tuliaisena halusin jakaa näitä thaimaalaisen puutarhan inspiraatio kuvia kanssanne. Trooppisen pihan tukipilareita ovat kuumassa ja kosteassa ympäristössä viihtyvät ainavihannat puut ja pensaat, köynnösmaiset kasvit, orkideat ja muut herkullisen väriset kukat, sekä tietenkin ruohovartiset kasvit. Puutarhan antimia voi myös maistaa perinteisessä thaimaalaisessa ruoassa. Sitruunaruoho, galangajuuri, sekä inkivääri, vain muutaman mainitakseni kuuluvat näihin.

Nurmikko ei ole täällä samanlaista kuin meillä Suomessa. En oikein tiedä kuinka sitä kuvailisi, se on kuin matalakasvuista lehtirypästä. Monet käyttävät myös tätä kaunista ns.  ”kukkamattoa” maanpeittokasvina.

kukka_nurmikko_sm

Täällä maassa makaavat frangipanin / plumerian kukat ovat hyvin tavallinen näky. Monesti myös pienemmiltä tienvarsilta näkyy viljelmiä. Ne voivat täyttyä esimerkiksi banaanipuista tai matalasta ananaskasvista.

frangipani_maassa_sm

Melkein jokaisesta thaimaalaisesta puutarhasta löytyy Buddhalle pyhitetty alttari, johon viedään ruokaa ja juomaa.

buddha_puutarha_sm

Bonsai-tyyppiset puut menestyvät myös näissä puutarhoissa hyvin. Ne ovat kyllä hyvin näyttävän näköisiä ja muistuttavat, että olemme aasialaisessa puutarhassa. Verrattaessa kuitenkin esimerkiksi japanilaiseen puutarhaa, täällä ei käytetä  paljon kiviä. Yleisilme on kauttaaltaan vihreä, sademetsän rönsyilevä luonnonpuutarha, kuitenkin tarkkoine pensasleikkauksineen.

Puu_bonsai_sm

Kaktukset viihtyvät myös kuivassa ja paahtavassa ilmastossa. Myös Thaimaan pohjoispuolella kasvatetaan toista hyvin kuivassa viihtyvää kasvia, Aloe Veraan. Täällä jokaisesta kaupasta saakin auringon polttamille ihoille puhdasta Aloe Vera geeliä tai voi vaikkapa piipahtaa hierontapaikassa, jossa ihoa hoidetaan viilentävällä Aloe Gelillä ja hieronnalla.

kaktus_sm

taivasjapuut_sm

Näin kauniisti Plumeriat eli temppelipuut, sekä kookospalmut kaartuvat taivaan sineen. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä kauas kun puutarhakärpänen puraisee. Joskus riittää, että virittää itsensä takaisin kasvukauteen puutarha -aiheisilla kuvilla, viime kesän mauilla ja lempeällä mielellä. Yksi vaihtoehto vihreän nälkään on myös esimerkiksi vierailu Gardeniaan, joka sijaitsee Helsingissä. Sieltä löytyy muun muassa trooppinen puutarha, jossa voi vierailla myös keskellä talvea. Aurinkoa, kauniita puutarhamietteitä ja joulun odotusta kaikille.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Terveysjuomia

Erään lukijan pyynnöstä kirjoitan lisää terveysjuomista. Viime aikoina olen tutustunut taas uusiin luonnonantimiin, joista osaa on myös hehkutettu maailmalla paljon. Nämä juomat ovat helppo tapa ylläpitää hyvää vastustuskykyä sekä yleistä terveyttä.

Kultainen maito

Kultaisen maidon aktiivinen aineosa on kurkumiini, jota saadaan kurkumasta. Kurkumahan on saanut jos jonkinlaisia vuoden terveystuote nimikkeitä ja sillä on pitkä historia muun muassa Intiassa. Kurkumiini on antioksidantti- ja antikarsinogeeninen-, sekä sillä on myös anti-inflamatorinen vaikutus ja maksaa suojeleva vaikutus. Se myös vähentää kaasun eritystä suolistossa.

Lista on loputon kun esitellään terveysvaikutuksia. Kurkumiini mainitaan masennuksen, diabeteksen, Alzheimerin taudin, syöpien sekä flunssien hoidossa.

Törmäsin myös mielenkiintoiseen tutkimukseen, joka oli tehty Intiassa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23832433). Siinä vertailtiin masennuslääkettä Prozakia ja kurkumiinin vaikutuksia. Ensimmäisissä kliinisissä tutkimuksissa saatiin selville, että kurkumiinia voidaan käyttää turvallisena ja toimivana hoitona ilman masennuslääkkeiden sivuvaikutuksia.

Maustekurkuma kuuluu inkiväärikasveihin. Sitä voi käyttää kuivattuna maustejauheena tai tuoreena. Tässä muutama ohje kurkuman käyttöön.

kultainenmaito

Kultainen kurkuma maito

2cm pala tuoretta kurkumaa tai
1/2 tl kuivattua kurkumamaustejauhetta

1 dl vettä

3 dl maitoa (kookosmaito, mantelimaito tai luomumaito)

1/2 rkl hunajaa

(mustapippuria)

Jos saat käsiisi tuoretta kurkumaa, pese ja kuori kurkuman pala. Paloittele se ohuiksi paloiksi. Laita vesi ja kurkuman palat kattilaan. Jos käytät kuivattua kurkumajauhetta, sekoita mauste hyvin veteen. Anna kiehua n. 8  minuuttia ja lisää maito. Anna kiehua muutama minuutti lisää. Jos käytät tuoreita kurkuman paloja, voit käyttää koko liemen paloineen blenderissä. Jossain ohjeissa kultaiseen maitoon lisätään mustapippuria, jonka sanotaan tehostavan sen vaikutuksia. Lisää sekaan myös hunajaa. Tämä juoma on parasta illalla. Jotkut jopa käyttävät tätä ns. yömyssynä takaamaan hyviä ja rauhallisia yöunia.

Jos kurkuman käyttöön haluaa hieman vaihtelua, niin tätä kultaisen maidon perusreseptiä voi käyttää pohjana erilaisiin muihin juomiin ja ruokiin. Itse olen kokeillut tätä mm. smoothiin, johon lisäsin myös porkkanamehua ja appelsiinia. Olen myös käyttänyt tätä ruokiin. Siitä saa loihdittua upeita thaimaalaisia tai intialaisia makuja. Varsinkin kookosmaitoon tehty kultainen maito käy hyvin tähän tarkoitukseen. Sekaan voi lisätä esimerkiksi inkivääriä, chiliä, koriantelia ja limeä. Näiden yhdistelmä on hurmaava. Sekaan lisäisisin vielä suolaisuutta tuomaan tilkan Aasialaista kalakastiketta. Ja voilá! Makuhermoja hyväilevä pohja monenlaisiin liha- tai  kasvisruokiin on valmis.

Vihreää elinvoimaa

Lisäksi haluan jakaa vielä hyvän vihersmoothien ohjeen, jota olen nyt tehnyt muutaman viikon ajan. Tätä ohjetta voi muokata niin paljon kuin haluaa aina sen mukaan mitä jääkaapista sattuu löytymään. Keksin lisätä tähän minttua ja limeä, jotka poistavat kirpakan maun, joita näissä vihersmoothiessa yleensä on. Käytin tähän vesikrassia, jossa on runsaasti rautaa, kalsiumia, foolihappoa sekä A- ja C-vitamiinia. Vesimelonin voi vaihtaa esimerkiksi ananakseen. Pääasia on, että yksi hedelmä tuo tähän sekaan makeutta.

vihersmoothie

Vihersmoothie

1 dl tuoretta minttua

2 limen mehu puristettuna

2 dl vesikrassia / herneenversoja / ituja / salaattia

½ kurkku

½ rkl spirulinajauhetta (voi myös jättää pois)

n. 1/4 kokonaisesta vesimelonista

1-2 dl vettä (kookosvettä, mehua tms.)

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Nautitaan välittömästi.

Roselle –  Hibiscus tee

Tein Halloweeniä Hibiscus teetä, johon lisäksi lisäsin muutaman kuivatun pakurin palan. Kun olin ottamassa kuvaa tästä, huomasin teekannussa jotain outoa. Jos katsot tarpeeksi pitkään ja tarkasti niin sinäkin saatat huomata merkilliset ”pyhäinpäivän pullonhenget” alla olevasta kuvasta.

rosellepakuritee

Hibiskukset kuuluvat malvakasveihin. Hibiscus sabdariffa (teehibiskus) on Kiinanruusu lajike, josta tehdään Hibiscus / Roselle teetä.

Tätä juomaa kutsutaan myös nimellä Flor de Jamaica (Jamaikan kukka). Se on hyvin tuttu juoma ympäri maailman. Esimerkiksi Australiassa se kulkee nimellä Rosella ja monessa muussa maassa nimellä Roselle. Suomesta sitä voi löytää teehyllyistä nimellä Hisbiskus / Hibiscus tee tai Roselle.

Itse onnistuin saamaan käsiini kuivattuja teehisbiskuksen kukkia. Kokeilin sekoittaa tätä kuivattuihin pakurin paloihin ja sain hurmaavan makuyhdistelmän. Terveysvaikutukset myös tuplaantuivat! Tätä Hibiscus teetä väitetään jossain tutkimuksissa maailman terveellisemmäksi juomaksi. Muutamia vaikutuksia mainitakseni se alentaa tutkitusti verenpainetta (USDA 2008). Pakurin tapaan myös Hibiscus sisältää paljon antioksidantteja.

Hedelmänaluissa, joista siis saa kaikkein parhaimmat hyödyn teenä, on karpaloa muistuttava aromi. Myös Hisbiskuksen kukkia voi syödä. Hibiskus on kuitenkin voimakas, lääkinnällinen kasvi, joten sen käytössä pitää muistaa kohtuus. En suosittelisi tätä esimerkiksi odottaville äideille.

Hibiscus – pakuri tee

Ohje on yksinkertainen. Kaada kuuma vesi kuivatun pakuripalan ja teehibiskuksen kukan päälle. Anna hautua ainakin kaksikymmentä minuuttia. Voit nauttia juoman heti tai laittaa sen jääkaappiin. Juoma toimii erinomaisesti myös kylmänä. Jos haluat makeutta, lisää kuumaan teehen hunajaa tai steviaa.

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Parhaimmat kesäkukkamme – osa 3

Kolmas osa artikkelisarjasta Parhaimmat kesäkukkamme esittelee hyvin perinteisen ja tunnetun verenpisaran, sekä viime aikoina suosituksi nousseen maljaköynnöksen. Nämä kesäkukat eivät kuitenkaan ole pelkkiä pihalla viihtyviä kaunokaisia, vaan niitä voi yhtä hyvin kasvattaa huonekasveina.

Verenpisara

Olen aina miettinyt tämän valtoimenaan riippuvan koristekasvin nimeä. Jos oikein kuvittelee, niin ehkä nuput saa todellakin näyttämään tippuvilta verisiltä pisaroilta. Mielenkiintoisen nimensä lisäksi verenpisaralla on mielenkiintoinen historia. Tämä vanhan ajan kukka on lähtöisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Siellä se kasvaa korkealla vuoristolaaksoissa pensasmaisesti. Voin kyllä kuvitella miten kaunis se on villissä luonnossakin.

Verenpisara_lahikuva

Verenpisaraa tapaa lähinnä kesällä ruukuissa ja amppeleissa asustelevana ulkokukkana, mutta se viihtyy myös sisällä. Verenpisara pitää puolivarjoisista paikoista. Muistathan kastella sitä säännöllisin väliajoin, koska kauniit pisaraiset nuput putoavat jos kasvualusta pääsee kuivahtamaan. Ulkona ollessaan se saattaa kestää sadetta aika hyvin, mutta liika tuulen riepotteleminen voi katkoa sen versoja. Jos verenpisaran jättää kesällä sisälle niin sille parhaimpia paikkoja ovat viileämmät länsi- ja itäikkunat.

Jos haluaa maksimoida verenpisaran kasvun, kukinnan jälkeen voi nyppiä siihen muodostuvat ”hedelmät” pois. Tämän jälkeen on myös hyvä viedä se lepäämään johonkin viileään paikkaan. Kun kesän jälkeen verenpisara vaipuu horrokseen, sille sopiva lämpötila olisi 5-10 °C. Talven aikana on hyvä antaa verenpisaran juurakon pysyä suhteellisen kuivana, koska liika kastelu voi pilata hyvin suunnitellun talvehtimisen.

Aikaisin keväällä verenpisaraan on hyvä vaihtaa mullat ja sitä voi myös silloin leikata ihan runsaalla kädellä. Varsinkin keväällä olisi hyvä muistaa antaa kasville myös hieman lisävoimaa kukkalannoitteen muodossa.

Verenpisara

Suositun amppelissa roikkuvan verenpisaran rinnalla on myös saatavana rungollisia versiota. Yksi upeimmista Verenpisara lajikkeista on mielestäni Jättiverenpisara Bella Rosella. Minulla itselläni ei ole siitä kuvaa, mutta tästä Viherpeukaloiden linkistä pääset katsomaan miltä se näyttää ja voit itse katsoa mitä mieltä olet.

Maljaköynnös

Maljaköynnös on monivuotinen kiiltävälehtinen köynnös, joka kasvaa kiertymällä tukeensa. Miten kauniina tämä kasvi kukkiikin. Se on oiva kesäkukka, koska sillä riittää kukkia alkukesästä syksyyn asti. Syksyn tullen sen voi ottaa sisällä ja huolehtia siitä huonekasvina.

Maljakoynnos_laaja

Jos kesäisestä maljaköynnöksestä haluaa nauttia seuraavanakin vuonna, se kannattaa tuoda sisälle hyvissä ajoin ennen kuin ilmat alkavat mennä liian viileäksi. Paras lämpötila maljaköynnöksen talvehtimiseen on 12-15 °C. Jos näin viileää tilaa ei löydy talosta niin huoneenlämpöinenkin paikka käy, mahdollisimman viileimmästä osasta asuntoa tai taloa tietenkin. Sisällä ollessaankin se kaipaa valoa. Kastelemisesta ei tarvitse huolehtia paljon talvenaikana, koska multa saa olla aika kuivaa pimeinä kuukausina. Voit myös hieman parturoida eli leikkailla reippaasti oksia pois maljaköynnöksestä kun talvehtiminen alkaa.

Pieni vinkki. Jos sinulla on talven aikana useampia monivuotisia kukkia kesäpihalta talvehtimassa niin kasvien talvehtiminen saattaa onnistua paremmin jos niille tarjoaa talvella keinotekoista valoa. Markkinoilla on paljon myös kotipuutarhureille suunnattuja LED- kasvivalaisimia ja kasvupaneelivaloja. Vähän niin kuin me ihmisetkin, kasvitkin nuupahtavat pimeässä, joten tätä kannattaa harkita. Näitä valoja voi myös käyttää esimerkiksi chilien tai yrttien sisäkasvatukseen. Kylläpä myös nykyään hyvin suosittuina sisustuselementteinä käytettävät bonsaipuut sekä erilaiset orkideat ilahtuisivat jos saisivat hieman lisävaloa pimeään talveen.

Keväällä on hyvä aika vaihtaa mullat maljaköynnökselle. Miettiessä puutarhan parasta paikkaa maljaköynnökselle vain mielikuvitus on rajana. Tämä upeasti kukkia köynnös käy vaikkapa hyvin amppeleihin, joista se on syksyllä helppo viedä talviteloille. Maljaköynnös-amppeli käy myös hieman huolettomillekin puutarhureille, koska se antaa anteeksi jos sitä sattuu kastelemaan hieman liikaa tai jos yksi kastelukerta jää välistä. Tai miksei antaisi kauniiden köynnösten kasvaa pitkin seinää tai vaikkapa kesäkeittiön puita vasten. Kunhan vain tämä kukka saa tarpeeksi valoa ja taivaalta vettä, niin sillä on hyvä olla.

Tulisiko maljaköynnöksestä sinun ensi kesän suosikkikukkasi? Ainakin minä ihastuin tähän tummanpunaiseen yksilöön, kun sen ensi kertaa näin. Tästä linkistä voit toivoa sitä myyntiin ensi kesäksi.

maljaköynnös, viherpeukalot

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Rohtoja syksyyn

Rohtosuopayrtti

Rohtosuopayrtti on meidän perinneperenna, joka on hyvin näyttävä sen valkoisten tai hennon vaaleanpunaisten kukkiensa ansiosta. Nykyään sitä käytetään lähinnä koristekasvina. Puutarhassa se on varma perhostenviettelijä, sekä myös hyvin miellyttävän tuoksuinen.

Rohtosuopayrtti kannattaa sijoittaa puutarhan aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Suopayrttiä ei suositella istuttavaksi vesialtaiden viereen jos niissä on kaloja, koska sen juurista erittyy myrkyllisiä yhdisteitä. Suopayrtin juurakot sisältävät paljon näitä syömättömäksi kelpaamattomia saponiineja. Tämän takia esimerkiksi juuresta tehty raaste pitäisi aina keittää ennen käyttöä. Vaikka ennen aikaan näitä keitoksia on käytetty parantamaan jos jonkinmoisia sairauksia, neuvoisin kuitenkin käyttämään tätä kasvia vain ulkoisesti.

Rohtosuopayrtti

Tämän rohdoksen ulkoiseen käyttöön minulla onkin erinomainen käyttötarkoitus. Nimittäin rohtosuopayrttiä pystyy käyttämään pesuaineena, koska saponiinit muodostavat veteen liuetessaan saippuamaista vaahtoa. Aika uskomaton luonnontuote. Ihmettelen vain miksi nykyään minunkin tietämys tästä kasvista oli niin niukkaa ennen kuin aloin kirjoittaa tätä artikkelia. Ekokaupoissa myynnissä olevat ulkomailta tulevat pesupähkinät, joita käytetään siis luonnonmukaisena pesuaineena, saisivat oivan kilpailijan jos useampi tietäisi, että tämä tuikitavallinen, meidän mullassamme kasvava kasvi ajaisi saman asian. Tässä siis pieni vinkki niille, jotka tähtäävät omavaraistalouteen tai muuten vain ovat kiinnostuneita kasvien monista käyttömahdollisuuksista.

Piparjuuri

Piparjuuri on monivuotinen pihamaan kasvatti, jota voi käyttää monipuolisena mausteena. Kylläpä piparjuurella on myös terveysvaikutuksia ja ennen vanhaan sitä käytettiin nimenomaan lääkekasvina. Varsinkin näin syksyisin tälle rohdokselle olisi varmaan tilausta useampaankin kotiin. Se sisältää paljon C-vitamiinia sekä kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia.

Rohtona piparjuurta voidaan käyttää esimerkiksi sekoitettuna maitoon tai veteen. Flunssalääkkeenä piparjuuri on oiva kumppani valkosipulille. Valkosipulihan on itsessään kuin luonnon oma antibiootti. Teen itse aina omat rohdokseni jos flunssa pääsee yllättämään. Yleensä haudutan vedessä inkivääriä tai piparjuurta sekä kuorittuja valkosipulinkynsiä. Sitten lisään sekaan vielä puristetun sitruunan tai limen mehua ja ruhtinaallisesti hunajaa. Tätä on testattu useasti ja se todella toimii. Piparjuurella voi myös antaa aineenvaihdunnalleen piristävän lähtölaukauksen.

Toisin kuin yleensä luullaan, piparjuuresta voi käyttää juurien lisäksi myös lehtiä. Ne sopivat esimerkiksi kasvismuhennoksiin tai vastaaviin.

piparjuuri

Piparjuuri on siitä hyvä pihamaan kasvi, että sitä voi kerätä ja käyttää koko kesän ja nyt syksyllä viimeistään nostetaan loput juurakosta ylös. Piparjuuri säilyy hyvin esimerkiksi pakastimessa. Sieltä sen voi ottaa pieninä paloina ja raastella talven aikaan tuomaan elinvoimaa kehoon.

Piparjuuresta raastettu höyste on parhaimmillaan raakana. Jos sen kuumentaa, niin se muuttuu hyvin kitkeräksi. Muutamia ideoita piparjuuren käyttöön voisi olla esimerkiksi yksinkertainen piparjuuriraaste suoraan pihvin tai paahtopaistin päälle. Piparjuurituorejuustot ja maustevoit voisivat olla myös kokeilemisen arvoisia.

Piparjuuri käy myös hyvin kalan kanssa. Wasabijuuri on japanilainen piparjuurilajike, josta tehdään japanilaisessa keittiössä käytettävää wasabitahnaa. Piparjuuresta voi siis tehdä hyvin oman suomalaisen piparjuuriwasabi vastikkeen tälle sushirullien kanssa käytettävälle tahnalle.

Piparjuuren kasvatusta suunnitellessa on hyvä muistaa, että kyseessä on korkea monivuotinen kasvi. Se voi yltää jopa puolitoista metriseksi. Kasvualustana sille pitäisi olla kostea ja syvämultainen paikka. Pieni varoituksen sana on myös piparjuurta maahan kaivaville sanottava. Kasvi voi lähteä leviämään hyvinkin nopeasti ja jos sen haluaa vain tiettyyn kohtaan kasvimaataan, niin suosittelen edes jotenkuten rajaamaan sen. Piparjuurella on myös luomukasvimaata viljellessä erinomainen tehtävä, koska se voi lisätä muiden kasvien kasvua ja se torjuu tuholaisia.

Pakuri

Nyt kun päästiin tähän terveysaiheeseen, niin minun on vielä kirjoitettava lyhyesti aiheesta pakurikääpä. Aloin juomaan pakuriteetä jo monia vuosia sitten sen terveysvaikutusten vuoksi. Parastahan tässä on se, että tätä superfoodia voi löytää ihan ilmaiseksi metsästä. Tosin metsänomistajan lupa tarvitaan aina jos löytää tällaisen tumman rykelmän kasvamassa koivun puunrungossa ja haluaa sen omaan rohdoskäyttöön.

Pakuri

Pakuri kannattaa kuivattaa heti esimerkiksi auringonvalossa tai uunissa hyvin miedossa lämpötilassa. Toinen tapa on myös pilkkoa iso pakuri pienempiin paloihin, jolloin sen voi kuivattaa vaikka infrapunakuivurissa. Itse olen tehnyt pakurista n. 4 cm x 4 cm kuivattuja paloja, jotka mahtuvat hyvin teekannuun jossa pakuria voi hauduttaa. Yhtä palaa voi käyttää useamman kerran, joten aina vain uusi kuuma vesi päälle ja haudutus. Pakuri kannattaa jättää liukenemaan kylmään veteen haudutusten välillä.

Syy miksi pakuria kannattaa käyttää on sen sisältämissä antioksidanteissa, jotka tukevat esimerkiksi kehon luontaista puolustusjärjestelmää. Pakurikääpä on siis itse asiassa sieni, jolla on suuret terveysvaikutukset meidän elimistöön. Terveydeksi!

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Parhaimmat kesäkukkamme – osa 2

pikkupetunia

Kesäkukkien aika on jo tältä vuodelta ohi, mutta mielestäni vaihtoehtoja on niin paljon, että niistä kannattaa vielä kirjoittaa. Kun aloitin itse oman pihani kukkakoristelut aikoinaan minulla ei ollut ketään kuka olisi sanonut, että kokeile tätä tai, että tämä on todella hyvä kesäkukka. Joten siitä tämän artikkelisarjan idea lähti. Toivon, että näistä kukkaesittelyistä olisi noviiseille hyötyä sopivien kukkien etsinnässä, mutta että myös te vanhat konkarit saisitte näistä jutuista uusia ideoita!

Lobelia

Enpä tiennyt, että lobeliaa kutsutaan myös nuottaruohoksi. Tuossa sanassa on jotenkin ihana historian kaiku. Ensi kesänä aion laittaa parit nuottaruohot terassille…

Hyvin yleisiä ovat kuitenkin nämäkin kukat, joita enimmäkseen siis tapaa kesäisin amppelissa riippumassa. Suomipojan värisenä on minullakin tässä edustettuna lobelioista kuva. Nämä sopivat oikein hyvin niin mökkien pihamaille, asuntojen edustoille kuin kerrostalojen parvekkeillekin.

lobelia

Lobelioissa on yleensä todella runsaasti kukkia. Tämän kaunokaisen voit asettaa niin aurinkoon kuin puolivarjoonkin. Kestävyytensä ansiosta nuottaruohoa voi myös amppeleiden lisäksi käyttää esimerkiksi ryhmäistutuksissa reunakasvina.

Petunia

Petunioista isompien virallinen nimi on tarhapetuniat. Sitten on olemassa pikkupetunioita, joita kutsutaan myös miljoonakelloiksi tai japaninkelloiksi markkinoilla olevien suosittujen lajikkeiden mukaan. Varsinkin nämä pikkupetuniat loihtivat upeita amppeleita kesäpihallesi jos ne vain saavat tarpeeksi aurinkoa. Tämä kukka siis rakastaa itsensä grillaamista auringossa.

tarhapetunia

Petunialle pitää tarjota tarpeeksi vettä, mutta muista kastella se mieluummin suoraan mullan päälle, niin etteivät kukat kastu. Tämän vuoksi myös kaatosateen sattuessa, pyri nopeasti korjaamaan petunia pois sateen alta.

Tarhapetuniat ovat täydellisiä ryhmäistutuksiin ja pikkupetunioita suosittelen myös kovasti pihoille, koska ne kukkivat taukoamatta koko kesän ajan. Kuten monista muistakin kukista ja kasveista, kuolleet, kuivuneet, ruskeaksi muuttuneet kukat kannattaa nyppiä pois. Tätä sääntöä on hyvä noudattaa melkein kaikkien kasvien kohdalla jos haluaa saada elinvoimaa kukoistaviin ja terveisiin kohtiin. Näin puolikuntoisiin lehtiin tai kukkiin ei mene turhaan ravinteita vaan saadaan kukoistavampia kasveja ja kukkia.

Miljoonakello_petunia

Petunia voi myös kestää hieman hallaa, joten se saattaa kestää yllättävänkin pitkään syksyisellä pihalla. Miljoonat pikkukellot jatkavat siis kukkimistaan kunnes syksyn viiltävä puhuri on niin voimakas, että se puhaltaa ne sammuksiin.

 

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Syksyllä istutettavia sipulikukkia – liljoja ja laukkoja

Nyt alkaa olla aika toimia jos haluaa toimia kauaskatsoisesti ja päästä nauttimaan syksyllä istutetuista kukista ensi vuonna. Täytyy tunnustaa, että minulle tuo ennakointi jää aina viime tippaan ja tilaan aina syksyn sipulikasvit viime tipassa, mutta vielä ehtii. Nyt on täydellinen aika tilata kukkasipuleita, niin että pääsee vielä syyskuussa istuttelemaan uusia tuttavuuksia pihamaalleen.

Kirjoitin viime maaliskuussa artikkelin Pihasuunnittelua osa 1.

Siinä harmittelin, etten ollut tajunnut tuota ihanaa Jättilaukkaa ennen, mutta juuri nyt on sen istutusaika jos haluaa saada tätä hauskaa pallokasvia pihalleen! Viherpeukaloilla näkyi olevan montaa eri laukkalajiketta myynnissä.

Esimerkiksi Jättilaukka Ambassador tai Koristelaukka Gladiator. Lisäksi Ukkolaukkaa olisi nyt mahdollisuus istuttaa. Tuosta Ukkolaukasta vielä sen verran, että sen sipuleiden hajun sanotaan karkottavan tehokkaasti mm. myyriä ja muita pieniä jyrsijöitä. Ei siis pelkkää pihankaunistusta, vaan jopa jotain muutakin hyötyä.

Nyt on myös aika istuttaa paljon muitakin ihanuuksia pihalle. Liljoja, narsisseja ja tulppaaneja. Näissä lajikkeissa on myös paljon valinnanvaraa värien ja muiden ominaisuuksien mukaan.

vaaleanpunliljat

Liljat ovat yksi suosikeistani. Vuosivuodelta ne jaksavat kukkia uudestaan ja uudestaan. Ja aina kukkiessaan ne saavat minut mykäksi valloittavalla olemuksellaan.

Valkoisetliljat

Tässä yksinkertainen ohje liljojen istuttamiseen nyt syksyllä.

Etsi kukkasipuleille mahdollisimman kuohkea ja humuspitoinen maa eli sellainen paikka, jossa vesi läpäisee maan mahdollisimman hyvin ja on hyvin ravinnepitoinen. Istutussyvyyden voit hahmottaa helposti niin, että kerrot liljansipulin korkeuden kaksi ja puoli kertaa. Tämä on helppo muistisääntö. Niitä voi laittaa maahan harvakseltaan tai sitten luoda niistä omia pieniä ryhmiä. Lisäksi olen kuullut sanottavan, että istutettujen liljojen ympärille olisi hyvä laittaa pieni hiekkakerros päälle. Se suojaa kasvia sienitaudeilta, eikä ikäviä homeyllätyksiä pääse sattumaan. Hiekkaa voi myös laittaa istutuskuopan pohjalle jos maaperä vaikuttaa liian saviselta ja märältä.

Hyviä syksyisiä istutushetkiä!

liljat

Kirjoittanut Heidi Roth Jätä kommentti

Parhaimmat kesäkukkamme – osa 1

Vaikka joidenkin kesäkukkien loisto alkaa pikku hiljaa hiipua, niin silti ajattelin esitellä niistä vielä parhaimpia ja ehkä kaikkein perinteisempiä. Uskallanpa siis veikata, että useamman pihalta (jos ei omalta niin ainakin naapurin) voi löytää näitä kesäisiä kukkia koristamassa parveketta, terassia tai pihaa.

Pelargonia

Pelargonia (Pelargonium), tuo usein paloauton punaisissa väreissä leimuava ruukkukasvi, merkitsee kreikaksi haikaraa (Pelargos). Kreikasta Pelargoniat eivät kuitenkaan ole kotoisin, vaan niiden jäljet vievät eteläiseen Afrikkaan.

Pelargonia_pun

Pelargonian hyviä puolia ovat mielestäni juuri sen anteeksiantava luonne. Se ei pienistä hätkähdä. Se jaksaa taistella vaikka omistaja olisikin unohtanut kastella sitä säännöllisesti. Se on yllättävän kestävä, mutta myös Pelargonia nauttii jos siitä nypitään kuivahtaneita lehtiä ja nuukahtaneita kukintoja pois aika ajoin.

Pelargonia viihtyy hyvin istutettuna omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä, koska se ei siedä hyvin muita kasveja. Aivan pois suljettua ei kuitenkaan ole ryhmäistutuksetkaan, mutta silloin pitää muistaa antaa Pelargonian loistaa tähtenä ja seuraksi vanaveteen sopii esimerkiksi matalampaa reunuskasvia. Pelargonia on mainio, niin sekä huonekasvina, että ulkokukkana. Suosittelen tätä erityisesti niille, joiden kukkasaldo on vielä miinuksella eli heille, jotka kovasti haluaisivat kukkaloistoa, mutta eivät oikein tiedä mistä aloittaa.

Oranssipelargonia

Daalia

Daaliat tulivat meille Meksikosta ja Guatemalasta. Tämä tieto riittää jo meille kertomaan kuinka paljon tämä kukka rakastaa aurinkoa. Se ei myöskään kestä kylmyyttä, joten jos haluaa joka kesä nauttia Daalioistaan niin juurakot olisi parasta viedä esimerkiksi kellariin talvehtimaan. Esille ne voi jo ottaa uudestaan huhtikuussa, jolloin niille tarjotaan ravinteikasta multaa väljissä ruukuissa. Taimet voidaan istuttaa lopulliselle kesäpaikalleen maahan suurin piirtein kesäkuussa, Etelä-Suomessa tosin jo hieman aikaisemmin.

Punaisetdaaliat

Daalioita on joka lähtöön. Niitä voidaan lajitella mm. erilaisten kukintojen perusteella. On perusdaaliaa, joiden kukat ovat kerrotut tai yksinkertaiset. Sitten Daalioissa on myös variaatiota korkeuden mukaan, niin kuin näistä kyseisistä kuvistakin voi havainnoida. Väreissä on myös valinnanvaraa, joten jos parvekkeelta puuttuu vielä jotain väriä niin sen löytää varmasti Daalioita kartoittamalla.

Jos haluaa kasvattaa omat Daaliansa kuin lapsoset konsanaan, niin se onnistuu myös siemenistä. Enpä ole kuitenkaan itse kokeillut, mutta olenpahan kuullut, että keväällä sisätiloissa Daalioiden esikasvatuskin voi onnistua hyvin.

TarhaDaalia

Muistan kun äitini ja isoäitini puhuivat aina Joriineista. Nuorempana ajattelin, että mitähän ne siellä jorisevat, mutta puhe olikin siis Tarhadaalioista, mutta ehkä kansan suuhun paremmin sopivammalla nimellä. Kaikkea sitä siis oppii kun ikää karttuu ja lisää tulee joka päivä.

Lopuksi haluaisin vielä muistuttaa, että Daalia kukkapenkissä tai ruukussa on kuin pieni vakuutus kun on kyse kylään lähdöstä. Jos ei ehdi käydä kukkakaupan kautta, niin aina voi napata kauniin Daalian mukaansa ja suosio on taattu.

Daalia_lähi

Kirjoittanut Heidi Roth 2 Kommentit