Viherpeukalot

Viherpeukaloiden väki koostuu innokkaista ja kokeilunhaluisista ammatti- ja kotipuutarhureista. Testailemme ennakkoluulottomasti kasvimaailman uutuuksia ja jaamme kokemuksemme kanssanne. Haluamme ottaa ekologisuuden huomioon kaikissa valinnoissamme pahvilaatikoista t-paitoihin.

Mahtavat ja monipuoliset laukat

Laukkojen suku (Allium) on rikas ja mielenkiintoinen. On matala- ja korkeakasvuisia, suuri- ja sirokukkaisia laukkoja. Laukkoja voisikin käyttää puutarhoissamme paljon nykyistä ahkerammin.

Supersuosittu uutuuslaji kainolaukka (Allium roseum)

Kuten muutkin sipulikasvit, laukat ovat parhaimmillaan perenna- ja pensasryhmissä. Sipulien lepokauden alkaessa lehdet alkavat kellastua usein jo upean kukinnan aikana, joten senkin vuoksi korkeat laukat kannattaa istuttaa peittävien kasvien seuraan.

Koristelaukka Gladiatorin valtavat kukat vangitsevat huomion takuuvarmasti!

Laukat ovat hyvä vaihtoehto tuholaisiin kyllästyneelle viherpeukalolle, sillä myyrät ja jänikset eivät pidä laukkojen hajusta ja mausta, joten ne saavat yleensä kasvaa rauhassa puutarhassa..

Sinilaukalla (Allium caeruleum) on ihanat taivaansiniset pallokukat.

Laukkojen kukinta on omaa luokkaansa. Värikkäät ja matalat pikkulaukat ilahduttavat kivikoissa sekä puiden ja pensaiden alla. Ja mikä olisikaan komeampi näky, kuin koristelaukkojen valtavat pallokukat kesäisessä puutarhassa!

Pikkulaukka mix sisältää pirteän värilajitelman matalia laukkoja.

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Itse kasvatetut tomaatit maistuvat makeimmalle!

Tomaatteja on hauskaa ja helppoa kasvattaa itse. Niitä voi istuttaa monipuolisesti erilaisiin paikkoihin ja ne ovat varmasatoisia viileämpinäkin kesinä. Aurinkoisen lämpimällä paikalla viihtyvät tomaatit tuottavat satoa pitkälle syksyyn. Mikäs sen mukavampaa kuin poimia itsekasvatettuja, terveellisiä tomaatteja koko kesän!

Tomaateista löytyy sopivia lajikkeita kasvihuoneeseen, parvekkeelle ja terassille sekä aurinkoisille seinustoille. Pitkäversoiset ja erittäin satoisat amppelitomaatit ovat parhaimmillaan juuri amppeleissa, makeat ja matalat parveketomaatit sopivat kaikenlaisiin ruukkuihin ja parvekelaatikoihin. Korkeammat pensastomaatit ovat tiiviskasvuisia ja monikäyttöisiä. Tomaattilannoitteet takaavat runsaan ja herkullisen sadon ja ne sopivat myös muille vihanneksille.

Näistä tomaateista tykkäävät myös perheen pienimmät 🙂

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Iki-ihanat kurjenpolvet

Kurjenpolvet kuuluvat jokaiseen puutarhaan vaatimattomuutensa sekä helppohoitoisuutensa ansiosta. Ne ovat erinomaisia maanpeitekasveja kivikkoon, kasviryhmien reunuksiin sekä puiden ja pensaiden alle. Kurjenpolvet sopivat täydellisesti myös perennapenkkeihin. Lajikevaihtoehtoja riittää, joten kurjenpolvista löytyy varmasti mieleinen vaihtoehto. Yhdistelemällä eri lajikkeita saat jo pelkästään kurjenpolvilla kukintaa koko kesäksi! Esittelemme nyt muutamia suosituimpia kurjenpolvia.

Kurjenpolvia on valtavasti eri lajikkeita. Yhdistelemällä näitä saat kukintaa koko kesäksi!

 

Kiitollinen harmaakurjenpolvi sopii mataluutensa ansiosta erinomaisesti esimerkiksi perennaryhmän reunuskasviksi tai kivikkoon. Kasvupaikan suhteen vaatimaton harmaakurjenpolvi kukkii erittäin runsaasti ja pitkään kesä-syyskuussa. Tämän kevään kuumimpiin uutuuksiin kuuluvat Jolly Jewel -harmaakurjenpolvet!

Jolly Jewel -harmaakurjenpolvet hurmaavat väreillään.

 

Verikurjenpolvet ovat vaivattomia ja kuivuutta sietäviä, ihanteellisia maanpeittokasveja. Runsas- ja tiheäkukkainen verikurjenpolvi sopii erinomaisesti niin aurinkoiseen kivikkopuutarhaan kuin puolivarjoon kukkapenkin reunuskasviksikin. Koristeellinen lehdistö saa syksyllä punaisen ruska-asun tuoden väriä talveen valmistautuvaan puutarhaan. Sopivia naapuruskasveja verikurjenpolville ovat esimerkiksi maksaruohot, ajuruohot, neilikat ja mirrinminttu.

Valkoinen verikurjenpolvi raikastaa istutuksia.

Elke-lajikkeen avautuvilla pinkeillä kukilla on valkea silmä ja kukkia reunustaa ohut juova.

 

Jalokurjenpolvi on tuuheakasvustoinen ryhmäperenna. Se on parhaimmillaan perennapenkeissä tai kukkapenkin reunuskasvina. Jalokurjenpolvet sopivat erinomaisesti muiden kurjenpolvien joukkoon.

Jalokurjenpolvet ovat hyvin monikäyttöisiä perennoja.

 

Kurjenpolvista löytyy niin matalia kuin korkeitakin lajikkeita. Suurin osa kurjenpolvista viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla, mutta esimerkiksi metsäkurjenpolvi on oiva perenna puutarhan katveisille alueille puolivarjoon ja jopa varjoisellekin paikalle. Kaiken lisäksi kurjenpolvet ovat talvenkestäviä ja menestyvät Suomen oloissa erinomaisesti. Kevään valikoimastamme löytyy useita eri lajikkeita, tutustu kurjenpolvivalikoimaamme tästä.

 

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Rakkauspuisto yhdistää kukkien ja taiteen kauneuden!

Rakkauspuisto, Peukaloisen puutarha, tarjoaa elämyksiä luonnon- ja taiteenystäville. Se yhdistää tunnelmallisesti kukkien ja taiteen kauneuden.

Vuonna 2016 avautuneessa puutarhassa yhdistyvät kuvanveisto, roomalaiset kivetykset ja kukkaistutukset.

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon sisäpihalla sijaitseva puutarha kukkii vuosittain äitienpäivästä lokakuun loppuun. Upeista kivetyksistä muotoiltu puutarha houkuttelee rauhoittumaan kukkien ja taiteen kauneuden keskellä.

Puutarhan kasvillisuus koostuu erilaisista ruusuista, perennoista, kesäkukista sekä 5000 kukkasipulista.

Puutarhassa on esillä veistoksia, Mm. kuvanveistäjä Arvo Siikamäen toteuttama pronssinen Rakkauden jumalatar.

LUKITSE LIITTOSI

Puutarha tarjoaa virallisen paikan kohtaamisiin ja rakkauslukkojen ripustukseen. Niin pariskunnat kuin ystävätkin ovat tervetulleita kiinnittämään rakkauden ja ystävyyden kestävyyttä symboloivan lukon kuvanveistäjä Heikki Häiväojan toteuttamaan  Koivu ja tähti -veistokseen. Veistos on saanut innoituksensa kirjailija Sakari Topeliuksen saman nimisestä sadusta.

Olemme olleet mukana tukemassa paikallista kulttuuritoimintaa suunnittelemalla puiston istutukset sekä toimittamalla kaikki Rakkaudenpuiston  kasvit.

Rakkauspuisto Peukaloisen puutarha on avoinna 3.6.-27.8.2017. Lue lisää osoitteesta kulttuurivuohijarvi.fi

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Puutarhan kestävät pensaat

Pensaat ovat puutarhan kivijalka

Viihtyisän ja tasapainoisen pihan yksi kulmakivistä on pensaiden onnistunut sommittelu. Pensailla saa puutarhaan vehreää runsautta ja ryhdikkyyttä. Ne toimivat luontaisina tilanjakajina ja varjostajina.

Upeat syyshortensiat kuuluvat suomalaisten puutarhaan.

Upeat syyshortensiat kuuluvat suomalaisten puutarhaan.

Pensaat tuovat elämää pihapiiriin: pikkulinnut ilahtuvat pensaiden tarjoamista suojapaikosta ja kukinta-aikaan ne houkuttelevat perhosia. Eri aikaan kukkivilla pensailla saadaan puutarha kukkimaan koko kasvukauden!

Pensailla luot helposti väriä puutarhaan.

Pensailla luot helposti väriä puutarhaan.

Monikäyttöiset ja käytännölliset

Kuhunkin pihaan parhaat lajit valitaan mm. lopullisen koon, käyttötarkoituksen, kukinta-ajan ja lehdistön ja kukkien värityksen mukaan. Talvenkesto ja oikea kasvupaikka kannattaa ottaa myös huomioon. Pensaita voi istuttaa yksittäin, erilaisiin kasviryhmiin sekä leikattaviin tai vapaasti kasvaviin aidanteisiin.

Pensaita löytyy varmasti jokaiseen makuun.

Pensaita löytyy varmasti jokaiseen makuun.

Pensailla saa myös luonnollisella tavalla rajattua istutuksia. Ikivihreät pensaat, kuten matalat havukasvit värittävät talvista maisemaa. Pensaiden astiataimia voi istuttaa keväästä syksyyn maan ollessa sulana.

Norjanangervoaita näyttää aina hyvältä!

Norjanangervoaita näyttää aina hyvältä!

Istuta kaikenlaisia pensaita monipuolisesti

Pensaiden erilaiset kasvutavat ja väritykset elävöittävät puutarhaa. Korkeiden pensaiden alle voi istuttaa matalia pensaita tai perennoja maanpeittäjiksi. Matalilla pensailla, kuten seppelvarvulla, voi vaikka korvata nurmikon kokonaan.

Koivuangervo ja sammalleimut ovat mainioita kavereita toisilleen.

Koivuangervo ja sammalleimut ovat mainioita kavereita toisilleen.

Pensasryhmän katseenvangitsijoita ovat limenvihreät ja viininpunaiset lajikkeet. Rungollisilla pensailla saadaan aikaan mielenkiintoista kerroksellisuutta.

Kääpiöpurppuraheisiangervolla on upea väri!

Kääpiöpurppuraheisiangervolla on upea väri!

Kirjoittanut Viherpeukalot 2 Kommentit

Miten saan perennapenkin onnistumaan?

Perennapenkin perustaminen on mahdollista keväästä syksyyn. Penkin tekeminen ja siitä huolehtiminen ei ole vaikeaa. Perusasioiden täytyy kuitenkin olla kunnossa, jotta hoito olisi vaivatonta ja perennat menestyisivät vuodesta toiseen. Oikealle kasvupaikalle valitut perennat ovat pitkäikäisiä ja helppohoitoisia. Epäedullisella paikalla kasvit eivät viihdy tai ainakin niiden hoidosta tulee turhan työlästä.

Oikea kasvupaikka tarkoittaa käytännössä sopivia valo-olosuhteita ja oikeanlaista kasvualustaa. Helpommalla pääsee, kun istuttaa auringon palvojat aurinkoiseen paikkaan ja varjon ystävät puolivarjoon tai varjoon. Suurin osa perennoista viihtyy valoisalla, muttei paahteisella, tai puolivarjoisalla paikalla. Kannattaa hyödyntää esim. puiden ja pensaiden varjostava vaikutus.

Perennaryhmä kannattaa suunnitella mm. kukinta-aikojen, kukkien värien ja kasvukorkeuksien mukaan. Jos haluat päästä todella helpolla, nettikaupastamme löytyy valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia, joiden perennat sopivat yhteen kaikin puolin.

Oikea kasvi oikealle paikalle on kaiken A ja O.

Oikea kasvi oikealle paikalle on kaiken A ja O.

Mistä aloitetaan?

Pääsääntöisesti kaikki perennat Suomessa hyötyvät kohopenkki-istutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että penkki on maanpintaa selkeästi korkeammalla. Kohopenkin etuja on erityisesti se, ettei vesi jää koskaan juuristolle seisomaan vaan valuu juuristolta poispäin. Kohopenkki myös lämpenee nopeammin.

Rikkakasvivapaata kasvualustaa on oltava riittävästi lajista riippuen. Tavallinen kalkittu ja peruslannoitettu puutarhamulta sopii useimmille lajeille. Hiekka kasvualustassa lisää veden läpäisevyyttä, mikä vaikuttaa kaikkeen kasvusta talvenkestoon. Nurmikon ja puiden juuriston pääsy perennapenkkiin kannattaa estää esim. kanttauksin, juurimatolla, laudoilla, muurikivillä, turveharkoilla tai erilaisilla valmisreunuksilla.

Kalkittu ja peruslannoitettu multa sopii useimmille lajeille.

Kalkittu ja peruslannoitettu multa sopii useimmille lajeille.

Perennapenkin kasvirunkona kannattaa suosia kestäviä lajeja, arempia voi istuttaa lisukkeeksi. Maanpeiteperennat korkeampien juurella pitävät rikkakasvit loitolla ja kosteuden kasvualustassa. Taimet istutetaan lajin vaatimin etäisyyksin. Liian pitkät taimivälit lisäävät kitkemistyötä ja kasteluntarvetta. Liian lyhyet istutusvälit johtavat turhiin siirtelyihin jatkossa. Myös kasvitaudit viihtyvät liian rehevässä kasvustossa.

Aina penkkiä tehdessäsi käytä puhdasta, rikkakasvivapaata kasvualustaa.

Aina penkkiä tehdessäsi käytä puhdasta, rikkakasvivapaata kasvualustaa.

Entä ne rikkakasvit ja muu hoito?

Istutuksen jälkeen perennoja kastellaan harvoin, mutta kerralla reilusti. Tämä saa taimet kasvattamaan juurensa syvemmälle, jolloin perennoista tulee kestäviä mm. kuivuuden suhteen. Siten myöhemmin perennapenkkiä ei tarvitse olla koko ajan kastelemassa, edellyttäen tietysti että perennat sopivat kasvupaikalleen.

Maa painuu ajan myötä, joten kasvualustaa (multaa ja/tai kompostia) on hyvä lisätä tarvittaessa. Hoitolannoituksesta kannattaa huolehtia, sillä hyvin ruokittu perennapenkki kestää tautien ja tuholaisten hyökkäykset paljon tehokkaammin kuin nälkäinen. Vuosittainen kalkitus takaa sen, että perennat pystyvät hyödyntämään lannoitteiden ravinteet.

Maanpeiteperennat pitävät rikkakasvit loitolla!

Maanpeiteperennat pitävät rikkakasvit loitolla!

Helppohoitoinen perennapenkki pähkinänkuoressa

Noudattamalla allaolevia, yksinkertaisia vinkkejä perennapenkkisi kukoistaa vuodesta toiseen, eikä sinun tarvitse olla koko ajan kitkemässä ja kastelemassa sitä.

  • Oikeat perennalajit oikeaan paikkaan. Tämä on kaiken alku ja juuri.
  • Käytä riittävästi aikaa suunnitteluun, niin säästyt turhilta kommelluksilta.
  • Käytä puhdasta, rikkakasvivapaata kasvualustaa.
  • Varaa riittävästi peruskalkittua ja -lannoitettua, vettäläpäisevää kasvualustaa.
  • Rajaa penkki nurmikosta ja puiden juuristolta.
  • Istuta kestäviä ja luotettavia lajeja penkin peruskasveiksi.
  • Älä liioittele lajimäärän kanssa.
  • Istuta taimet kohtuullisin taimivälein.
  • Maanpeittoperennat auttavat rikkakasvitorjunnassa.
  • Kastele tarvittaessa, ei vain tavan vuoksi.
  • Muista kitkeä rikkakasvit erityisesti penkin alkutaipaleella. Tämä helpottaa tulevaisuudessa.
  • Älä unohda vuosittaista lannoitusta ja kalkitusta.
  • Lisää hyvää kasvualustaa tarvittaessa.
  • Ja ennen kaikkea: muista nauttia työsi hedelmistä!

 

Maksaruohot ilahduttavat kauneudellaan!

Maksaruohot ilahduttavat kauneudellaan!

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Arvostetut ja rakastetut liljat

Historiallinen kaunotar

Arvostettuja ja rakastettuja liljoja (Lilium) on kasvatettu jo tuhansia vuosia. Niitä on viljelty puutarhakasveina ja kasvatettu ravinnoksi ja lääkkeeksi. Liljalajeja tunnetaan nykyään satakunta ja Euroopassa kasvaa luonnonvaraisena kymmenkunta lajia. Liljoja on esiintynyt taiteessa kautta aikojen. Liljalla on ollut symbolista arvoa ja sen kuva on ikuistettu lippuihin ja vaakunoihin.

Suomessa kauan kasvatettuihin liljoihin kuuluvat erityisesti varjo- rusko- ja tiikerililja. Monille meistä tuttu ruskolilja, jota myös keisarinkruunuksi kutsutaan, saa ajatukset palaamaan lapsuudenkesiin. Kuten useat puutarhakasvit, liljakin on tehnyt paluun puutarhoihimme uusien risteymien ja lajikkeiden ansiosta.

Kerrattu lilja Apricot Fudge

Kerrattu lilja Apricot Fudge

Suosikkililjoja joka lähtöön

Liljavalikoima on nykyään jättimäinen ja uusia lajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Esimerkiksi erittäin helppohoitoisia ja talvenkestäviä värililjoja on lukematon määrä erilaisine väriyhdistelmineen. Kukkien muoto vaihtelee suppilomaisesta maljamaiseen ja kellomaiseen. Myös kukkien koossa ja lukumäärissä on eroja lajien ja lajikkeiden kesken. Tuoksuvien kukkien ystävällä on paljon valinnanvaraa liljoissa, allergikko valitsee tuoksuttomia lajikkeita. Istuttamalla erilaisia ja eri aikaan kukkivia liljoja, loistavaa kukintaa riittää myöhäiseen syksyyn asti.

Värililja Lollypop

Värililja Lollypop

Liljoja jokaiseen puutarhaan

Erilaisia liljoja kannattaa istuttaa monipuolisesti eri kasviryhmien joukkoon. Liljat viihtyvät mainiosti perennapenkeissä sekä ruusujen, pensaiden ja havukasvien kumppanina. Matalakasvuiset liljat ovat näppäriä kukkapenkkien reunoilla sekä ruukuissa, joten liljoista pääsee nauttimaan terassilla ja parvekkeellakin. Mahtavat puuliljat kasvavat todella kookkaiksi ja kukkivat valtavin, tuoksuvin kukin. Varjolilja (L. martagon) viihtyy varjossakin, joten sillä saa kaunistettua metsä- ja rodopuutarhat. Liljoja lisätään useimmiten sivusipuleista, joita kehittyy yleensä pääsipulin kylkeen.

Varjolilja

Varjolilja

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti

Puutarhan pölyttäjät – elämän mahdollistajat

Pölyttäjähyönteisten merkitys puutarhoissamme on kiistaton, kasvatimmepa sitten hyöty- tai koristekasveja. Mehiläiset, kimalaiset, perhoset, kukkakärpäset ja muut pölyttäjät ovat tärkeitä kasvien sadon- ja siementuotannolle. Onnistunut pölytys lisää sadon määrää, parantaa laatua, kasvattaa marjojen ja hedelmien kokoa sekä parantaa makua. Ilman pölyttäjiä monen kasvin lisääntyminen ei onnistuisi. Esimerkiksi pensasmustikan sato on lähes täydellisesti riippuvainen hyönteispölytyksestä.

Joidenkin pölyttäjien toukat käyttävät kasvituholaisia kuten kirvoja ravinnokseen, joten ne huolehtivat puolestamme myös luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta. Perhoset tuovat hyödyn lisäksi myös iloa, kun ne tuovat väriä ja liikettä puutarhoihimme.

Pölyttäjät tositoimissa!

Pölyttäjät tositoimissa!

Mikä saa pölyttäjät viihtymään pihoillamme?

Pölytys voi epäonnistua, jos alkukesän kukinta-aikaan säät ovat niin viileitä, etteivät pölyttäjät ole liikkeellä oikeaan aikaan. Sääilmiöille emme mahda mitään, mutta voimme vaikuttaa pölyttäjien viihtyvyyteen puutarhoissamme. Pölyttäjät tarvitsevat mettä ja siitepölyä koko kasvukauden, joten niitä voi houkutella istuttamalla monipuolisesti kukkivia kasveja. Keväällä kukkivat sipulikasvit, hyötykasvit, perennat, puut ja pensaat tarjoavat pölyttäjille ravintoa keväästä loppusyksyyn. Määrä tekee vaikutuksen pölyttäjiin, joten suuret kasviryhmät houkuttelevat pieniä tehokkaammin.

Kukkivat puut ovat pölyttäjien mieleen, sillä niissä on valtavasti kukkia samassa paketissa. Hyötykasvipuista tällaisia ovat esim. omena, päärynä, luumu ja kirsikka, koristepuista mm. pajut, vaahtera, aroniat, hevoskastanja ja pihlaja.

Pölyttäjien viihtyvyyden lisäämiseksi puutarhaan kannattaa jättää edes pieni alue luonnonkukkia, lehti-, risu- tai puukasoja hyönteisten suojapaikoiksi ja ravinnoksi. Valmiita hyönteishotelleja on laajasti saatavilla, ja niitä voi rakentaa helposti myös itse. Tuholaistentorjunta-aineita kannattaa käyttää harkiten, eikä kasvustoja saa ruiskuttaa kukinnan ja pölyttäjien lentoaikaan.

Pölyttäjähyönteisiä houkuttelevia ja samalla niistä hyötyviä marjakasveja ovat mm. vadelma, herukat ja karviainen ja pensasmustikka. Hyviä houkuttelijaperennoja ovat mm. maksaruohot, punahattu, tähtiputket, kurjenpolvet ja punatähkä.

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Maksaruohot ovat perhosten suosikkeja!

Pölytyksen mekaniikka

Kasvien heteiden ponnet tuottavat siitepölyä, joka siirtyy tavalla tai toisella emin luotille. Pölytys on tapahtunut. Kasvien kukissa on eroa sen mukaan miten niiden on tarkoitus pölyttyä.  Esimerkiksi hyönteispölytteisellä omenalla on kauniit ja tuoksuvat kukat, kun taas tuulipölytteiselle tyrnille riittää lähes huomaamaton kukinta.

Osa kasveista, kuten esim. monet päärynälajikkeet, ovat itsepölytteisiä. Tällöin pölytys tapahtuu saman kukan sisällä, eli yhden kukan heteet pölyttävät saman kukan emin. Itsepölytteinen kasvi ei siis välttämättä tarvitse pölyttäjähyönteisten apua. Itsepölytteinen kasvi hyötyy kuitenkin miltei poikkeuksetta ristipölytyksestä.

Esimerkiksi omenien runsaan ja laadukkaan sadontuotannon kannalta ristipölytys on välttämätöntä. Nyt tarvitaan toisen, saman lajin siitepölyä. Tällöin pölyttäjähyönteiset ovat korvaamattomia. Pölyttäjät vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Perhoset suosivat tuoksuvia lajeja.

Kirjoittanut Viherpeukalot Jätä kommentti