Unelmien cottage garden -perennapenkki

Asuimme muutaman vuoden Moskovassa, jossa perheen suosikki ulkoilupuisto oli Tsaritsinon laaja museoalue. Siellä metsäiset kävelytiet on rajattu tiilistä ladotuilla ojanteilla, joita mukaillen meillä on rajattu tontin pohjoisrajan epämääräinen istutusalue nurmikosta. Tulevana kesänä tämä tiiliojanteella rajattu istutusalue on tarkoitus jalostaa cottage garden -tyylistä innoituksen saaneeksi runsaaksi perennapenkiksi.

Tulevan perennapenkin alue on tontin pohjoisrajalla itä-länsi suuntaan ja kooltaan noin 1,5 x 11 metriä. Epämääräinen alue syntyi tontin rajalle, kun pari vuotta sitten salaojitusten uusimisen yhteydessä pihan kaato korjattiin johtamaan talosta poispäin. Tontin rajalle syntyi pieni rinne ja tiiliojanne ladottiin matalimpaan kohtaan. Kukkapenkin perustamisessa haasteena tulee olemaan maa, jota joudumme kaivamaan valtavasti pois ja korvaamaan kunnon mullalla. Lapiomies ei vielä tunne projektin yksityiskohtia, joten älkää kertoko. Talo varjostaa osaa alueesta, mutta ei mitään kohtaa koko päivää joten toivon, että ”puolivarjoinen” on oikea kuvaus kasvupaikasta.

En aio noudattaa mitään valmista kasvilistaa, vaan pyrkiä runsaaseen ja värikkääseen lopputulokseen käyttäen kasveja, jotka itseäni kiinnostavat. Penkkiä on varmasti täydennettävä tulevina vuosina, joten jos näyttää siltä, että jotkin kasvit eivät toimi yhdessä, niitä siirrellään ja korvataan uusilla.

dorsetperennials co ukKuva täältä.

Penkkiin tulee ainakin jättipoimulehteä ja loistokurjenpolvea jotenkin lomittain ainakin kahteen kohtaan. Lisää sinistä haluaisin laventelista (rakastan!), mutta voi olla että päädyn kuitenkin loistosalviaan tai mirrinminttuun. Viime kesänä istutin penkkiin yhden pikkujasmikkeen, joka tietenkin jää paikoilleen. Ennestään penkissä on myös jokunen valkoinen syysleimu, joita tarvinnee vähän lisää. Valkoinen päivänkakkara siellä täällä olisi kiva lisä värikkääseen penkkiin, mutta taidan kuitenkin valita matalampia prinsessankakkaroita penkin etuosaan.

blog theenduringgardener comKuva täältä.

Penkissä kasvaa jo mummon ajoilta ihan tavallinen pinkki piharuusu, jonka aisoissa pitämiseksi joutuu työskentelemään yhtä määrätietoisesti kuin vuohenputkea vastaan. Ruusu saa kuitenkin toistaiseksi jäädä tontilleen. Lisää pinkkiä penkkiin tulee pinkkisilmäisistä, vaaleanpunaisista ’Miss Pepper’ syysleimuista, kaunopunahatuista ja cottage garden -penkkiin itseoikeutetusti kuuluvista ritarinkannuksista. Korkeista kasveista haluan mukaan myös kellosormustinkukkia.

daviddomoney comKuva täältä.

Keltaista penkkiin tuo siellä jo ennestään keväisin kukkiva kevätvuohenjuuri sekä tietenkin jättipoimulehti, joka kukkii heinä-elokuussa. Oranssista en niin välitä, mutta penkkiin taitaa kuitenkin tulla jokunen tiikerililja, sillä vanhan talon piha jotenkin vaatii niitä. Punaiset unikot miellyttävät myös kovin, joten penkkiin tulee varmasti jokunen idänunikko ja niiden kaveriksi kylvän ruiskukkia. Jotakin vihreää ja lehtevää penkkiin on varmaankin lisättävä, mutta en ole vielä miettinyt mitä.

meadow-540880_1280

Takaosastaan penkki rajoittuu vanhaan matalaan kivimuuriin, joka toivottavasti toimii loistavana taustana kukkiville perennoille. Voi olla, että penkki on liian kapea kunnon kerroksellisuuden aikaan saamiseksi, mutta pituussuunnassa vaihtelu onnistuu varmasti. Voi myös olla, että suunnitelmassa on liikaa kasveja, mutta nämä minä haluaisin.

Kerron kesän mittaan miten tämä cottage garden -penkkiprojekti etenee.

* Linkit johtavat kasvien kuvauksiin Viherpeukaloiden sivuilla, jossa näihin ihanuuksiin voi tutustua tarkemmin.

Kirjoittanut Paluumuuttajan puutarhassa Jätä kommentti

Bloggaaja

Paluumuuttajan puutarhassa

Paluumuuttaja yrittää ja erehtyy 15 kaupunkilaisvuoden jälkeen hyötypuutarhan ja kukkien hoidossa. Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, sillä työmaana on 60 vuotta vanha puutarha omena- ja kirsikkapuineen, marjapensaineen ja ruusuineen. Kasvimaa ja parvekeviljely ovat suunnitelmissa ja verannan käyttöä kasvihuoneena ainakin kokeillaan. Puutarha on paluumuuttajan isovanhempien perustama, joten sitä pyritään kohtelemaan arvokkaasti ja alkuperäistä (ainakin jollain tasolla) kunnioittaen. Paluumuuttaja ihailee suurkaupunkien puistoja sekä Alppien viini-, omena- ja aprikoositarhoja. Toivottavasti jotain näiden tunnelmasta onnistutaan imitoimaan omaan puutarhaan.

Jätä kommentti