Jouluaskarteluja

Olen melkoinen jouluintoilija. Parasta koko joulussa on mielestäni joulun odotus ja juhlaan valmistautuminen. Haluaisin nähdä itseni suuren luokan askartelijana, mutta todellisuudessa menen yleensä sieltä, mistä aita on matalin. Tykkään kyllä väkertää, mutta jotakin todella helppoa ja nopeaa. Kuten luonnollisen Lue koko kirjoitus

Kylmähermoiset

Marraskuu on tarjonnut poikkeuksellisen talvista menoa. Ihan kunnon lumikerros ja ajoittainen kirpsakka pakkanen toivat talven puutarhaan kertaheitolla. Meitä on hellitty jopa parilla aurinkoisella talvipäivällä. Itselläni pihapuuhat jäivät jonkin verran kesken, mutta ihanan armollinen tuo lumikerros kyllä on. Keskeneräinen syyspuutarha ei pistä Lue koko kirjoitus

Oodi lokakuulle

Voi että miten upeasta lokakuusta tänä vuonna saatiin nauttia! Lähes koko kuun oli aurinkoista ja kuivaa, luonto otti käyttöön koko väripaletin ja iltataivas sävytti maisemaa mahtavalla leiskunnalla. Lokakuu oli lämpimiä päiviä, kahvihetkiä ulkosalla, luonnon runsaasti tarjoamaa askartelumateriaalia. Maukas tomaattisato jatkoi kypsymistä Lue koko kirjoitus

Keväisiä unelmia

Moni alaa harrastamaton kuvittelee, että puutarhurin kausi päättyy kesän loppumisen myötä. Vaan eihän tässä mihinkään talvihorrokseen pääse vaipumaan, puuhaa riittää ihan ympäri vuoden. Niin halutessaan. Itselläni monet puutarhan syystyöt ovat vielä kesken, mutta näin syksyllä hommia tehdään kun ehditään. Sato Lue koko kirjoitus

Keittiöpuutarhan sato talteen

Syyskuu antoi parastaan. Meillä sää ei ole vielä kertaakaan painunut hallan puolelle, joten syyskuun aurinko ja lämpö kypsyttivät upean sadon. Kukkakaalit ja monet muut kerättiin talteen hyvissä ajoin, mutta paljon löytyy kasvimaalta vielä syötävää. Kasvihuoneen takana maa-artisokka kurkottelee kohti taivasta. Maa-artisokat kukat Lue koko kirjoitus

Jouluaskarteluja

Olen melkoinen jouluintoilija. Parasta koko joulussa on mielestäni joulun odotus ja juhlaan valmistautuminen. Haluaisin nähdä itseni suuren luokan askartelijana, mutta todellisuudessa menen yleensä sieltä, mistä aita on matalin. Tykkään kyllä väkertää, mutta jotakin todella helppoa ja nopeaa. Kuten luonnollisen kauniita sammalpalloja.

dsc_1190

Sammal on kerrassaan mahtavaa askartelumateriaalia. Rautalangan avulla sitä voi muovata melkein kuin taikinaa. Näihin palloihin tarvitaan ainoastaan sammalta ja lankaa. Itse käytin ohutta metallilankaa, kuparin ja hopean värisenä. Mitä yhtenäisempi sammalpala, sen siistimpää jälkeä tulee. Muista, sammaleen keräämiseen tarvitaan AINA maanomistajan lupa. Jos sammalta löytyy kotinurmelta tai mökin takapihan kivikosta, kerääminen on helppoa ja ennen kaikkea luvallista. Sammalta voi tiedustella myös kukkakaupoista.

Sammalta on helpompi käsitellä sen ollessa kosteaa. Jos sammal on ehtinyt kuivua, anna sen imeä hetki vettä esimerkiksi laakeassa astiassa. Pieniä sammalpalloja varten muotoile sammallevystä käsissä haluamasi kokoinen pallo. Kiepauta ympärille metallilankaa. Lisää tarvittaessa sammalpaloja ja kierrä metallilankaa ympärille, kunnes pallo on mielestäsi tarpeeksi tiivis ja jämäkkä. Katkaise lanka vasta lopuksi ja pujottele päät punoksen sisään. Nämä pallot olivat tulossa tarjottimen päälle, joten pohjan aukkokohta ei haitannut mitään.

marras16Sammaleesta pyöritellyt pallot ovat kauniita ihan sellaisenaan ja sopivat luonnonläheiseen asetelmaan.

dsc_1205

Tuomalla asetelmaan korkeuseroja sammalpallot saavat lisää näyttävyyttä.

dsc_1210

Metsänvihreät sammalpallot ja vanhan jalallisen uurnan ruosteinen pinta, kaikessa yksinkertaisuudessaan näyttävä pari!

dsc_1226

Vielä muutama metsäiseen teemaan sopiva koriste tarjottimelle ja olohuoneen pöytäkoriste alkaa olla valmis.

dsc_1239

Lopuksi lisäsin tarjottimelle suloisen yhden kukan maljakon. Herkkä syklaamin kukka kevensi metsäaiheista asetelmaa juuri sopivasti.

dsc_1217

Olisin halunnut tehdä suuren sammalpallon ulos. Suunnittelin tekeväni sille ”pohjapallon” sanomalehtipaperista ruttaamalla, johon olisin pyöritellyt maalarinteippiä saadakseni halutun muodon. Ystäväni kuitenkin vinkkasi lintujen ja oravien käyvät hanakasti kuivahtaneen sammaleen kimppuun.

dsc_1310

Niinpä ryhdyn seuraavaksi väkertämään nyt niin muodikasta kokedamaa, eli japanilaista sammalpalloa. Ainakin hyasintti ja ritarinkukka tulevat pääsemään juuripaakkuineen jouluisen kokedaman sisälle.

Mukavaa jouluun valmistautumista!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Kylmähermoiset

Marraskuu on tarjonnut poikkeuksellisen talvista menoa. Ihan kunnon lumikerros ja ajoittainen kirpsakka pakkanen toivat talven puutarhaan kertaheitolla. Meitä on hellitty jopa parilla aurinkoisella talvipäivällä.

dsc_2926

Itselläni pihapuuhat jäivät jonkin verran kesken, mutta ihanan armollinen tuo lumikerros kyllä on. Keskeneräinen syyspuutarha ei pistä ihan niin pahasti silmään valkean hunnun alta. Jos se nyt vaan pysyisi maassa…

dsc_1954

Sen verran tuo pakkanen pääsi yllättämään, että osa punajuurista jäätyi kasvulaatikkoon niille sijoilleen. Viimevuotisia kuvia katsellessani huomasin, että satoa nostettiin kasvimaalta vielä pitkälle marraskuuhun.

Nykyisessä Pohjolan talvessa hyötypuutarhuri pääsee iloitsemaan sadosta myöhäiseen syksyyn asti. Osa hyötykasveista sietää kylmää, jopa pientä pakkasta. Muistan napsineeni timjamia kasvimaalta joulupaistiin.

dsc_0016

Jos tykkäät nauttia hyötypuutarhan antimista mahdollisimman pitkään, niin valitse kasvimaalle kylmää sietäviä lajeja. Tällaisia ovat timjamin lisäksi muun muassa mangoldi ja persilja. Parsakaali kestää kylmää kukkakaalia paremmin ja tarjoaakin usein satoa myöhäissyksyyn asti. Myös porkkanalla on hyvä kylmänsieto.

Lehtikaalin maku vain paranee pikkupakkasen myötä. Se kestää hyvin myös pakastusta, joten kohmeiset lehdet voi napsia vaikka suoraan pakastuspusseihin ja kerätä näin satoa talteen myöhempää käyttöä varten.

dsc_1064

Tämän vuoden kokeiluihin kuului palsternakka. Sato tulisi kerätä ennen maan jäätymistä. Tiesin, että hidaskasvuisen palsternakan sadonkorjuu ajoittuu myöhäissyksyyn. Yllätys olikin melkoinen, kun syyskuussa maasta nousi tällainen jättiläinen! Tai eihän se mihinkään noussut, vaan vaati melkoista kiskomista, hellävaraista kaivamista ja ees-taas kitkuttelua, jotta palsternakka-jättiläinen saatiin irti. Vielä suurempi hämmästys oli huomata, että valtavasta koostaan huolimatta juures oli sekä terve että maukas.

dsc_2591

Monenlaisia hyötykasveja voi siis kasvattaa pysyvien pakkasten uhkaan asti. Yksi ehdottomista suosikeistani on maailman helppohoitoisin hyötykasvi, eli maa-artisokka. Satoa voi korjata niin kauan kuin maa on sula. Ja jos maanpinnan peittää jäätymisen estämiseksi paksulla lehtikerroksella, niin herkullisia mukuloita voi kaivaa maasta keskellä talveakin. Sadonkorjuuta voi myös jatkaa sujuvasti heti keväällä roudan sulettua.

dsc_0066

Kun loppukesän sadonkorjuukiireet ovat ohi, sitä arvostaa ihan joka ikistä porkkanaa, punajuurta ja muuta juuresta, jonka saa poimia vielä syksyllä suoraan keittiöön. Kohmeisia juureksia on kuitenkin käsiteltävä varoen. Kylmävauriot heikentävät niiden säilyvyyttä, joten tieten tahtoen ei kannata satoa maassa makuuttaa

dsc_2774

Itse lisään ensi vuoden kasvatuslistaan ehdottomasti lantun. Lanttu kestää hyvin kylmää ja sen sadonkorjuu ajoittuu viimeisimpien juuresten joukkoon. Olisi upeaa tehdä joulun lanttulaatikko oman maan sadosta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Oodi lokakuulle

Voi että miten upeasta lokakuusta tänä vuonna saatiin nauttia! Lähes koko kuun oli aurinkoista ja kuivaa, luonto otti käyttöön koko väripaletin ja iltataivas sävytti maisemaa mahtavalla leiskunnalla.

dsc_3804

Lokakuu oli lämpimiä päiviä, kahvihetkiä ulkosalla, luonnon runsaasti tarjoamaa askartelumateriaalia.

dsc_3617

Maukas tomaattisato jatkoi kypsymistä kasvihuoneessa lokakuun lämmössä.

dsc_3793

Lokakuussa tehtiin pihahommia leppoisaan tahtiin, kerättiin maissisatoa ja grillattiin kauden viimeiset herkut.

dsc_0327

Puutarha tarjosi leikkokukkia pitkälle syksyyn. Pikkupotilaan piristykseksi löytyi vielä näin kauniita kukkia lokakuun loppupuolella. Kehäkukkaa, tuoksuhernettä, ruiskaunokkia, kosmoskukkaa, jättiverbenaa ja komeamaksaruohoa.

dsc_0307

Säleikkövilliviini ehti sävyttyä syksyn aikana upeilla, vahvoilla väreillä. Se koreili aamuauringossa ylväänä kuin riikinkukko.

dsc_4486

Loppukuusta oli aika siivota kasvihuone syysasuun. Ja nauttia siellä vuoden ensimmäiset glögit.

dsc_0293

Syysleimut peittyivät ensilumeen lokakuun viimeisellä viikolla. Ei lumi tietenkään kauaa pysynyt, mutta se katkaisi kuivan ja värikkään kauden.

dsc_0724

Kurpitsajuhla toi lokakuun loppuun vielä lämpimiä oranssin sävyjä. Kynttiläkausi on nyt aloitettu ja pikku hiljaa pihoja alkavat koristaa pimeässä tuikkivat ulkovalot.

dsc_0271

On aika kääriä tämä kausi pakettiin ja toivottaa lähestyvä talvi tervetulleeksi.

Tunnelmallista tulevaa marraskuuta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keväisiä unelmia

Moni alaa harrastamaton kuvittelee, että puutarhurin kausi päättyy kesän loppumisen myötä. Vaan eihän tässä mihinkään talvihorrokseen pääse vaipumaan, puuhaa riittää ihan ympäri vuoden. Niin halutessaan.

Itselläni monet puutarhan syystyöt ovat vielä kesken, mutta näin syksyllä hommia tehdään kun ehditään. Sato on korjattu talteen, kasvihuone tyhjennetty, mutta harava odottaa heiluttajaa ja kukkasipulit istuttajaa. Onneksi syksy on ollut leuto, joten ei tässä vielä kauhea hoppu ole.

dsc_3369

Sipulikukat tulisi istuttaa ennen kuin maa jäätyy. Joskus olen tehnyt tätä kilpaa ensilumen kanssa ja kauniisti ovat kukkineet seuraavana keväänä. Mutta toki homma on huomattavasti mukavampaa kuulaana syyspäivänä, sormet kuivina. Ja mitä paremmin sipulit ehtivät juurtua, sen varmemmin ne lähtevät kasvuun keväällä.

dsc_7803

Sipulin istutussyvyys on noin kolme kertaa sen koko. Eli isommat sipulit syvemmälle ja pienemmät lähemmäs multapintaa. Meillä ainakin on maa rutikuiva tämän syksyn jäljiltä, joten kukkasipuli-istutukset kannattaa kastella. Ne tarvitsevat vettä juurtuakseen.

dsc_3531-1

Voi sitä riemua, kun pitkän talven jälkeen huomaa ensimmäiset versot pilkistämässä paljaasta maasta! ”Mitähän tähän tuli istutettua, minkä värinen kevään sulostuttaja täältä nousee?

dsc_6912

Ensimmäiset sinnikkäät sipulikukat nousevat maan ollessa vielä osittain lumen peitossa. Silloin sitä kiittelee itseään ja syksyistä ahkeruuttaan vuolaasti. Ja vannoo istuttavansa kasapäin lisää sipuleita seuraavana syksynä. Aikaisia, myöhäisiä, kaiken kokoisia ja värisiä.

dsc_4669-001

Kevään vihreä tuntuu joka vuosi äärimmäisen upealta. Ensin muutama verso siellä täällä, ja kohta koko puutarha alkaa täyttyä sellaisella vauhdilla, että puutarhuri ei meinaa perässä pysyä!

dsc_6124

Valitsemalla laajan skaalan erilaisia sipulilajikkeita varmistat näyttävän ja pitkäkestoisen kevätkukinnan. Puutarhan tunnelmia on helppo vaihdella erilaisilla värisävyillä.

dsc_6125

Tulppaaneista löytyy muhkeita kaunottaria ja yksinkertaisen tyylikkäitä yksilöitä, joilla voi luoda juuri haluamaansa tunnelmaa ja kauneutta puutarhaan.

dsc_5862

Viherpeukaloiden puutarhamyymälä Valkealassa on auki 21.10.2016 asti ja verkkokaupassa on meneillään Villit Viikot. Meille mattimyöhäisillekin on siis vielä tarjolla keväisiä unelmia!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Keittiöpuutarhan sato talteen

Syyskuu antoi parastaan. Meillä sää ei ole vielä kertaakaan painunut hallan puolelle, joten syyskuun aurinko ja lämpö kypsyttivät upean sadon. Kukkakaalit ja monet muut kerättiin talteen hyvissä ajoin, mutta paljon löytyy kasvimaalta vielä syötävää.

dsc_2735

Kasvihuoneen takana maa-artisokka kurkottelee kohti taivasta.

dsc_2567-1

Maa-artisokat kukat loistavat kuin pikkuauringot! Satoa pääsee korjaamaan syys-lokakuussa.

dsc_2568

Maa-artisokan satoa voi korjata niin pitkään kuin maa on sula. Ja jos maahan jää mukuloita talveksi, ne säilyvät siellä hyvin, parantavat jopa makuaan ja sadonkorjuuta voi jatkaa taas kevään tullen. Tavattoman helppoa ja kätevää. Tässä maa-artisokan kaverin on Shetland Black -perunaa.

dsc_0118

Itselläni kasvihuone on vielä täynnä tomaatteja. Paljon on jo saatu eriväristä, -makuista ja -kokoista satoa. Toivon, että hallayöt odottelisivat vielä pari viikkoa, sillä tomaatteihin tulee niin paljon parempi maku kasvihuoneessa, kuin raakileita keittiön pöydällä kypsytellessä.

dsc_2249

Avomaankurkku Profi F1 antoi hyvän ja pitkäkestoisen sadon. Nyt suurin osa kurkuista on kerätty ja kasvi odottelee kompostiin pääsyä. Avomaankurkkua menee meillä todella paljon tuoreeltaan, mutta säilöin sitä myös viipaleina ja kokonaisina. Testissä oli kaksi uutta säilöntäohjetta, katsotaan pääseekö jompi kumpi jatkoon ja jaettavaksi tännekin.

dsc_2621

Porkkanat, palsternakat ja punajuuret ovat tänä vuonna olleet tasaisen kauniita ja suuria. Joka vuosi manailen, että näitä tuli sittenkin laitettua liian vähän. Ensi vuonna siis vähemmän kesäkurpitsaa ja enemmän juureksia.

dsc_9913

Suurin osa maisseista antaa vielä odotuttaa itseään. Taimet ovat kyllä kasvaneet komeiksi, mutta tähkäpäät eivät ole tarpeeksi ruskettuneita. Joskus olen myös kurkkinut varovasti suojuslehtien alle, joskos siellä odottelisi kypsät ja pulleat jyvät. Se on kyllä vähän haastavaa, kun ainakin tämän vuoden lajikkeissa on melkoisen paksu kerros suojuslehtiä päällä.

dsc_1937

Latva-artisokkaan ihastuin viime kesänä, kun se antoi kylmästä kesästä huolimatta näyttävän sadon. Ja niin se on tehnyt tänäkin vuonna. Hopeanharmaan lehdistön keskeltä puskee yhä kaunista kukkamykeröä. Ja näin loppukaudesta edes tavanomaiset kirvat eivät kiusaa kasvia.

dsc_2823

Vaikka suurin osa sadosta on jo kerätty talteen, niin paljon on puutarhassa vielä sadonkorjuupuuhaa. Chilit, lehtikaalit, juurekset, tomaatit, omenat, maissit, yrtit. Toiveissa siis lämmintä myös lokakuulle!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti

Ruukkukasvien talvetus

Edellisessä postauksessa oltiin ruukkujen parissa keittiöpuutarhassa. Suuri osa ruukuissa kasvatettavista hyötykasveista (porkkanat, retiisit, basilikat, salaatit, tomaatit jne.) ovat yhden kesän iloja. Niiden talvettamista ei siis tarvitse murehtia. Mutta jos ruukkuun on istuttanut vaikkapa rungollisen herukan, viikunan, pikkusyreenin tai muun kauniin pikkupuun, tahtoisi sen kovin mielellään nähdä myös seuraavana kasvukautena.

Talvettamiseen on eri tapoja, tärkeintä on huomioida kasvin tarpeet ja luonne. Toiset voivat selvitä talvesta ulkona ruukuissa, kunhan multatilaa on tarpeeksi ja ruukku on suojattu pakkaselta esimerkiksi styroksilla.

dsc_9712

Monet ruukkukasvit viihtyisivät talvella parhaiten viileässä ja valoisassa paikassa, noin kymmenen asteen lämpötilassa. Tällöin kasvit vaipuvat lepotilaan, jonka aikana niitä kastellaan niukasti. Meillä kasvien talvetukseen sopivat tilat ovat kortilla, joten esimerkiksi oliivi muuttaa syksyn tullen sisälle. Ensin olohuoneeseen, ja myöhemmin talvella rapistuneen ulkonäön myötä työhuoneeseen. Huomatkaa muuten huima yhden oliivin sato. Luin jostakin, että oliivin sadonkorjuu ajoittuu lokakuulle. Sinne minäkin siis tähtään!

dsc_8687

Ruukussa kasvava tähtimagnolia (Magnolia stellata) puolestaan pääsee varastoon, jossa on juurikin noin 10 astetta lämmintä. Keväällä nostan se kasvihuoneeseen ja varjelen hallalta ja liialta paahteelta. Toistaiseksi tähtimagnolia on pärjännyt mainiosti. Haaveilen sen istuttamisesta johonkin suojaisaan paikkaan puutarhassamme. Kunhan vain keksisin minne.

dsc_5951

Vaikka varastossamme on suht passeli talvetuslämpötila, se on kovin pimeä eikä selvästi sovi kaikille kasveille. Toissakesänä puutarhaa koristi kaksi laakeripuuta. Toisen kannoin syksyn tullen olohuoneeseen, toinen talvehti varastossa. Laakeripuu viihtyi loistavasti tavallisessa huoneenlämmössä, lähellä ikkunaa. Mutta varastossa ollut laakeripuu kuoli pystyyn. Hengissä selvinnyt yksilö on viettänyt tämän kesän kesähuoneen portailla. Edessä on siis taas muutto sisätiloihin.

dsc_0406

Yläkuvan krassiruukun keskeltä pilkistää kalamondiini, pieni sitruspuu. Pelastin puun vihermassalta omaan ruukkuun kasvihuoneeseen, jossa se nyt kypsyttelee hedelmiään. Kalamondiini ei pelästy syksyn viileyttä, joten se saa olla vielä hetken kasvihuoneessa. Viime talven sitruspuu talvehti tavallisessa huoneenlämmössä, intoutui jopa kukkimaan kahdesti. Pienet valkoiset kukat tuoksuivat huumaavan ihanilta!

dsc_2264

Aitoviikuna tiputtaa lehtensä joka tapauksessa talveksi, joten sen olen talvettanut varastossa. Keväällä kasvi näytti kovin raaskulta, mutta lähti nopeasti kasvuun valon ja lämmön myötä.

dsc_0014-14-41-45

Itse tykkään kasvatella yrttejä ruukussa. Talvetan ruukkuyrtit kasvimaalla, vähälumisina talvina suojaan niitä havuilla. Salvia, erilaiset timjamit ja sitruunamelissa ilahduttavat vuodesta toiseen. Kevään tullen kaivan yrtit ylös, jaan ne, ruukutan ja nostan kasvihuoneen lämpöön. Iloa riittää sekä itselle että jaettavaksi ystäville.

dsc_4651

Mintut ovat niin kovia leviämään, että niitä onkin parasta kasvattaa ruukuissa. Teen näille kuten muillekin yrteille: kaivan talveksi maahan ja kevään tullen nostan taas uusiin ruukkuihin. Kuvassa suklaaminttu ja mohitominttu, molemmat kestävät hyvin ankarankin talven.

dsc_7719

Tämän vuoden kokeilu ja ihastuttava tuttavuus on ollut hakuropaju. Se on viihtynyt ruukussa todella hyvin. Vihreä-puna-valkokirjavat lehdet muuttuvat syksyn tullen lähes valkoisiksi ja pikkupuu hohtaa kuin poutapilvi yhdessä syysauringon kanssa.  Olen aikeissa istuttaa hakuropajun talveksi maahan. Katsotaan kuinka meidän käy…

dsc_0432

Puutarhan syyskiireet ovat siis alkaneet. Sadonkorjuuta, suojausta, siirtämistä, siivousta. Vaan mistä saisi lisää tunteja vuorokauteen?

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Ruukkupuutarha

Keittiöpuutarhan voi perustaa paitsi kasvimaalle tai viljelylaatikoihin, niin myös ruukkuihin. Ruukkupuutarha sopii terassille ja parvekkeelle, mutta sillä saa mukavaa vaihtelua myös perinteisemmän hyötytarhan kylkeen.

dsc_0163

Itse olen kokeillut ruukuissa tuttujen yrttien ja salaattien lisäksi myös retiisiä, mansikoita ja pyöreitä pikkuporkkanoita. Isommissa ruukuissa ja säkeissä on kasvanut perunoita, patiokesäkurpitsaa, latva-artisokkaa, raparperia ja maissia.

dsc_9817-001

Ruukkupuutarhassa tulee kiinnittää huomiota paitsi istutusastiaan ja laadukkaaseen kasvualustaan, niin myös paahteeseen ja tuuleen. Valitsemalla riittävän suuren ruukun ja huolehtimalla salaojituksesta helpotat puutarhurin kesäkiireitä. Ruukkutarhaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan. Ruukkuja voi nostaa taivasalle nauttimaan kesäsateesta tai siirtää suojaan seinustalle myrskytuulilta. Terassin ilmettä saa nopeasti muutettua ruukkujen paikkaa vaihtamalla. Sekoita hyötykasvit ja kesäkukat ja nautiskele rehevästä ilmeestä.

dsc_0357

Pensas- ja amppelitomaatit ovat hyvä valinta ruukkupuutarhaan. Myös monet runkotomaatit viihtyvät lämpimällä seinustalla.

dsc_7009

Satoa pääsee nauttimaan kasvihuonetomaatteja myöhemmin, mutta ainakin näin 2-vyöhykkeellä suojaisa seinusta on tarjonnut oivan paikan runkotomaateille. Kannattaa valita aikaisia lajikkeita, niin satoa ehtii kypsyä mahdollisimman paljon.

dsc_1782

Tomtato-tomaattiperunan ideana on, että taimen latvuksessa kasvaa kirsikkatomaattisato ja samaan aikaan mullan alla valmistuu perunasato. Hauska kasvatuskokeilu vaikka parvekkeelle. Itseäni tosin edelleen hämmästyttää perunan ja tomaatin yhdistäminen samaan ruukkuun!

dsc_9282

Pottupussi parvekkeella tai terassilla on maukas ja hauska lisä ruukkutarhaan. Kaksi siemenperunaa tuotti vajaat kaksi kiloa perunoita. Erityisesti pienen tilan viljelyyn suunniteltu patiokesäkurpitsa teki satoa useamman kurpitsan verran. Ruukussa olevat latva-artisokat eivät puolestaan ehtineet tuottaa kukkamykeröitä, mutta kasvi on ollut näyttävä lisä ruukkupuutarhassa.

dsc_0102

Ruukussa onnistuvat myös chilit, munakoisot, malabarinpinaatti, lehtikaali. Myös rungolliset herukat tai karviaiset viihtyvät ruukussa, kunhan multatilaa on tarpeeksi. Uusista kokeiluista kesken on vielä bataatti, kerron myöhemmin kuinka siinä kävi.

dsc_7361-1Nyt hamstraamaan ruukkuja ensi kautta varten! Kauppojen lisäksi kauniita ruukkuja löytyy runsaasti myös kirppiksiltä.

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 1 Kommentti

Loppukesän kauniit kukkijat

Kuten viime postauksessa totesin, yksivuotiset kesäkukat porskuttavat yhä täysillä eteenpäin. Onneksi niin tekevät myös loppukesän kauniit perennat.

DSC_1585

Minulla oli pitkään aukko puutarhassa näihin aikoihin. Keväällä tulppaanit aloittivat puutarhakauden varsin näyttävästi ja suuria lupaillen. Kukkailoa riitti heinäkuun lopussa alkavaan syysleimujen loistoon asti. Mutta helteiden taittuessa syyskesään penkit alkoivat näyttää tylsiltä. Kunnes löysin kaunopunahatut!

DSC_0398

Kaunopunahatut ovat pystykasvuisia ja tukevavartisia, eivätkä säikähdä tuulta ja sadetta. Kukinta-aika on todella pitkä ja kukat pysyvät kauniina myös maljakossa. Kaunopunahatut houkuttelevat luokseen runsaasti perhosia.

DSC_7596

Valkoinen kaunopunahattu ’Alba’ raikastaa syksyn väriloistoa. Nyt minulla on hakusessa kaunopunahatun muita värisävyjä valkoisen ja purppuranpunaisen lisäksi, niillä saisi puutarhaan aivan mahtavaa loppukesän hehkua!

DSC_0391

Komeamaksaruohot kukkivat loppukesästä pitkälle syksyyn. Rakastan erityisesti sitä vaihetta, kun raikkaan vihreä kasvi aloittelee värjäytymistään syksyyn täydellisesti sopivalla punasävyllä. Tämä mätäsmäisesti kasvava perenna on tukevaa tekoa ja kaunis myös leikkokukkana.

DSC_1595

Helppohoitoinen kellopeippi viihtyy aurinkoisella paikalla. Se kukkiin heinäkuusta syyskuulle ja on vaivaton ja sitkeä kasvi. Kukat ovat lajikkeesta riippuen valkoiset tai vaaleanpunaiset, tässä ’Bouquet Rose’.

DSC_1421

Punaväriminttu edustaa värinsä puolesta vähemmistöä puutarhassamme. En ole vieläkään aivan varma miten innoissani sen punaisuudesta olen. Väriminttu kuitenkin viihtyy paahteisella kasvupaikallaan, joten on saanut toistaiseksi olla rauhassa. Väriminttu kukkii hauskasti, sillä se tekee uusia kukkia kerroksittain vartta pitkin. Lisäksi sen tuoksu on ihanan aromaattinen ja vahva.

DSC_7964

Loppukesän perennat hehkuvat upeasti ilta-auringossa. Monet niistä ovat helppohoitoisia, kestäviä ja niiden kukinta-aika on pitkä. Ne tuovat väriä  ja lämpöä pikku hiljaa tyhjenevään perennapenkkiin.

DSC_0032

Nautitaan syyskesän syvistä väreistä ja runsaudesta. Tämä on puutarhakauden loppuhuipennus!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 6 Kommentit

Kesäkukkasummaus

On aika tehdä kesäkukkasummaus ja kirjata muistiin kostean kesän selviytyjät. Ihan heti alkuun on pakko tunnustaa, että olen enemmän hyötyviljelijä kuin kukkien kasvattaja. Oli kesä millainen tahansa, meillä harvemmin on valtoimenaan ryöpsyviä amppeleita tai maata viistäviä kesäkukkaputouksia. Mutta yritystä kyllä on joka vuosi!

DSC_0003

Kesäkukkapuuhailut alkoivat osaltani Viherpeukaloiden esikasvatettavilla Confetti-kesäkukilla. Suloiset pikkutaimet pääsivät multiin huhtikuussa.

DSC_4136

Toukokuussa karaisin kaunokaisia kasvihuoneen lämmössä ja ne intoutuivat ihanaan kukintaan.

DSC_7023

Kesäkuussa istutin kukat lopullisille kasvupaikoilleen. Confetti Ahoy sisälsi violetin petunian ja valko-lilan japaninkellon. Niiden kaveriksi parvekelaatikkoon pääsi hopeaputouksen vihreälehtinen versio.

DSC_0113

Valkoiset, lilat ja vaaleanlilat japanin- eli miljoonakellot (Confetti Hawaiian Sailaway) pääsivät keittiön ikkunalle. Näistä ovat kukkineet kaikkein runsaimmin vaaleanlilat kukat.

DSC_0033

Confetti Shocking Purple sisälsi puolestaan lilan petunian, violetin japaninkellon ja valko-lilan verbenan. Istutin ne ruukkuihin etuoven tuntumaan.

DSC_0055

Erityisen paljon on ilahduttanut kaksivärinen verbena.

DSC_6767

Näiden kavereina on väreihin kauniisti sointuvaa jättiverbenaa sekä hurmaavalta tuoksuva laventeli. Laventelin voimakas tuoksu on koko kasvissa, ei pelkästään kukissa. Jos siis pidät tästä huumaavasta tuoksusta, sijoitan kukka ulko-oven läheisyyteen. Siitä ohi kävellessä on helppo hipaista ihanalta tuoksuvaa kasvia.

DSC_0099

Isossa ruukussa kasvaa vappuna ostettu ruukkuhortensia. Se on viihtynyt puolivarjoisassa paikassaan ja siitä on napsittu kauniita kukkia kesän juhlakimppuihin.

DSC_0010

Kesäkukat ovat vielä täydessä vauhdissa ja aurinkoakin on taidettu luvata. Nautinnollista kuun vaihdetta!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa 2 Kommentit

Tomaatit kypsiksi

Viikonloppuna saatiin nauttia ihanasta auringosta ja lämmöstä. Hyvä niin, sillä sitähän raakiletomaatit (ja puutarhuri) kaipaavat. Vielä paljon lisää! On kuitenkin pari niksiä, joilla tomaattien kypsymistä voi edesauttaa, oli luontoäiti millä tuulella tahansa.

DSC_1360

Ensinnäkin, runkotomaatin lehtihankoihin kasvavia ylimääräisiä versoja eli varkaita tulisi muistaa poistella yhä edelleen. Varkaat kuluttavat turhaan kasvin energiaa. Ne on helppo napsaista pois sitä mukaan kuin niitä huomaa. Alkukesästä kaikki onkin siistiä, järjestelmällistä ja helposti hallittavissa. Tässä vaiheessa kasvukautta tomaatit kurkottelevat kohti kasvihuoneen kattoa sikin sokin ja osa varkaista tahtoo jäädä huomaamatta.

DSC_0870

Alalehtiä karsimalla nopeutetaan tomaattien kypsymistä, kun auringonvalo löytää paremmin perille. Myös kasvusto tuulettuu ja syksyn myötä nouseva ilmankosteus ei aiheuta tuhoja ja altista tomaattia kasvitaudeille.

DSC_0948

Lehtiä tulisi poistaa vähitellen, muutama lehti kerrallaan, kerran viikossa. Lehtien karsimisesta sanotaan usein, että niitä poistetaan vain alimpaan kypsymässä olevaan tomaattiterttuun asti. Lehdet kuljettavat yhteyttämistuotteita kypsyviin hedelmiin, siksi niitä ei tulisi poistaa tertun yläpuolelta. Kunhan hedelmät ovat alkaneet kunnolla kypsyä, karsin lehtiä myös tertun yläpuolelta.

DSC_0966

Runkotomaatit latvomalla kasvi käyttää energiansa jo vihreänä olevien pallukoiden kypsyttämiseen eikä puske latvukseen enää uutta kukkaa ja kasvustoa. Meillä latvotaan yleensä elokuun alkupuolella tai kun kasvihuoneen katto tulee vastaan. Minulle on aikoinaan opetettu, että latvomiskohdan kukkatertun yläpuolelle  jätetään kaksi lehteä ja latva katkaistaan siitä. Yhteyttäessään lehdet tuovat ravinteita alapuolella oleville tomaateille. Käytännössä tämäkin on välillä vähän miten sattuu. Pääasia, että tomaatti tulee latvottua ja kasvusto pysyy ilmavana.

DSC_1559

Vaikka muistaisi tehdä kaiken yllä olevan, niin silti niitä raakoja tomaatteja aina jää. Kun syksy ja hallan vaara sitten (pitkääään ajan päästä) saapuu, kannattaa vihertävät tomaatit kerätä talteen ja jälkikypsyttää ne sisällä. Tomaatti osaa varastoida energiaa, jonka turvin se jatkaa kypsymistä ilman isäntäkasvustoaan.

DSC_0874

Nopeinta kypsyminen on huoneenlämmössä ja itse olen kypsytellyt raakileita laakeassa korissa keittiön pöydällä. Tomaatit voi vaikka peittää kevyesti sanomalehdellä, se suojaa tomaatteja nahistumiselta. Kun samaan koriin vielä sujauttaa omenan, joka erittää kypsymistä nopeuttavaa etyleeniä, on konkareiden neuvomat kotiniksit hyödynnetty.

DSC_1300

Peukut pystyyn auringolle ja väriä pullisteleville tomaateille!

Kirjoittanut Marian hyötytarhassa Jätä kommentti
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ... 22 23   Seuraava »